tiistai 22. syyskuuta 2015

Kerstin Gier Rubiininpuna








Kerstin Gier (1966) on saksalainen kirjailija.  Hän on opiskellut mm. kieliä, musiikkitiedettä ja psykologiaa ja haaveillut lapsesta lähtien kirjailijanurasta. 


Viikonloppuna vietin pidennetyn viikonlopun yksin ja kävin kirppareilla. Löysin Gierin kirjoittaman trilogian kaikki kolme kirjaa kauniisti pinottuna. Päätin, että nuo kovakantiset kaunottaret ovat minun. Kirjojen ulkoasu on suloinen, sillä mustat siluettikuvat luovat kivan tunnelman kansiin.  Useimmat ovat lukeneet trilogian jo aikoja sitten, mutta eihän näissä ole parasta ennen päiväystä.  Ei muuten ole edes ikärajaa. Rakkaus ei katso aikaa – trilogian muut osat ovat Smaragdinvihreä ja Safiirinsini. En tiedä sarjanimen taustoja, sillä Jalokivi -trilogia olisi sopinut nimeksi paljon paremmin. Lisäksi kirjailijalta on ilmestynyt jo Unien ensimmäinen kirja Lupaus ja toinen kirjaa Vala


Rubiinipuna on romanttinen aikamatkaseikkailu.  Sattumalta luin myös toisen aikamatkakirjan viikonloppuna, sillä Satu Mattila-Laineen Parantola vei minut nykyajasta 1930-luvulle.



Kirjan päähenkilö on tavallinen 16-vuotias lontoolaistyttö Gwendolyn tai ainakin kaikki  luulevat niin. Hänen perhetaustansa on kuitenkin aivan jotain muuta. Joillakin Gwenin sukulaisista on aikamatkaajan geeni, ja hänen sukupolvessaan geeni on hänen nirppanokkaisella ja kauniilla serkullaan Charlottella. Kaikki odottavat jännittyneenä  Charlotten ensimmäistä matkaa menneisyyteen. 


Kaikki pyörii Charlotten tarkoin vartioidun elämän ympärillä ja häntä on valmisteltu tuleviin matkoihin ja selviämään menneisyydessä. Hänellä ei ollut koskaan aikaa ystäville, pojille, leikkeihin, shoppailuun tai elokuviin. Sen sijaan hän oli omistanut aikansa tanssien, miekkailun, ratsastuksen, kielten ja historian opetteluun. Sitten tapahtuu jotakin.  Yhtenä päivänä Gwendolyn saa huimauskohtauksen ja pian hän huomakin olevansa entisaikojen Lontoossa. Aikamatkageeni onkin lymyillyt Gwendolynin perimässä.


Kaikki ovat ihmeissään tapahtuneesta. Miten tämä on mahdollista? Miksi Gwendolyn on valittu osaksi vuosisataista kohtalonyhteyttä, kahdentoista jalokiven ketjua?  Mutta niin vain hän täyttää mystisen tehtävän ikätoverinsa, samaista aikamatkageeniä kantavan komean mutta raivostuttavan Gideonin kanssa. Gwendolyn selviää pian, että menneisyydessä on paljon salaisuuksia. Kirjan nimi tulee rubiinista, joka Gwendolyn on. Leslie on Gwendolynin paras ystävä, joka auttaa aikamatkailevaa ystäväänsä. Ystävyyden teema on hyvä.


Aikamatkatarina on omaperäinen ja mielenkiintoisella tavalla toteutettu. Tarinaan mahtuu tietenkin romantiikkaa ja koukuttavia juonenkäänteitä. Tarinan puitteet ovat mielenkiintoiset. Kirjailija on saksalainen, mutta hän on sijoittanut tarinan Englantiin. Ja minusta tarina sopii sinne paremmin, ehkä sen takia, että paikat ovat tutummat. Odotan trilogialta eri aikakauden tapoja, miljöön kuvailua ja elämäntavan erittelyä. Gwendolyn näkee myös haamuja, joiden kanssa myös rupattelee. Toivoisin, että tätä elementtiä kehiteltäisiin lisää jatko-osissa. Tarinassa on huumoria, josta myös pidän. Alun prologi aukeni vasta epilogin myötä. Rubiinipuna jätti asioita sopivasti auki ja pohjusti lukemaan koko trilogian.


Rubiinipunan mainoksissa kerrotaan, että siitä on tekeillä elokuva.  Tiedätkö sinä asiasta enemmän?


Tästä kirjasta on blogannut yös MarikaOksa.


6 kommenttia:

  1. Rubiininpuna ja Safiirinsini ovat ilmestyneet elokuvina Saksassa. Amazon.de löytyy ilman tekstityksiä (tai sitten netistä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritän etsiä. Etsin juuri Amazonilta Fallacin kirjoja, joten jatkan etsintää.

      Poista
  2. Kuuntelin tämän reilu vuosi sitten. Aluksi innoistuin, että löysin moniosaisen kiinnostavan sarjan. (Siihen aikaan oli vaikea löytää kuunneltavaa, en ollut vielä löytänyt Goodreadsia enkä blogeja.... oi niitä aikoja ;) ) En kuitenkaan koskaan innostunut kuuntelemaan toista osaa. Ihan siinä loppupuolella kaikki jotenkin lässähti. Välillä mietin, erityisesti nyt, kun Gier on ollut esillä monissa blogeissa ja tuttavieni puheissa, jos vielä kuuntelisin ne toisetkin osat.

    Minä voin kuvitella syyn tuolle trilogian nimellekin.

    Tosiaan, kirjoittaja on saksalainen. En voisi kuvitella, millainen maailma kirjoissa olisi, jos se sijoittuisi saksaan. Ehkä kirjailijakaan ei osannut ;) Mutta toisaalta se olisi ollut mielenkiintoista, mutta ehkä hankala saada toimimaan. Englanti on tunnettu ja meillä taitaa kaikilla olla mielissämme jonkinlainen kuva vanhasta Lontoosta, joten Gwendolyn on helppo heittää sinne, eikä joka ikistä näkymää tarvitse kuvailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että se on tuo helppous. On kiva lukea tarinaa, kun osaa kuvitella sen miljöön. Joskus vain on kiva lukea fantasiaa. Pidin ihan aidosti tästä aloituksesta.

      Poista
  3. Tämä on hupaisa sarja, hyväntuulinen ja pikkuisen jännä. :) Tykkään sarjan kansista, ne sopivat kirjojen tunnelmaan erinomaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän ulkoasusta. Joskus on hyvä lukea ihan muuta kuin yleensä.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!