Kristiina
Bruunin esikoisteos Kaikki mikä on sinun vie monikulttuuriseen yhteiskuntaan, joten kirja on hyvin
ajankohtainen.
Suomalainen Anna viettää vaihto-oppilasvuotensa
Teksasissa ja palaa 1990-luvun alussa Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Hänellä on
suunnitelmia ja haaveita tulevaisuuden varalle. Anna haluaa amerikkalaisen
aviomiehen, uran ja tulevaisuuden maassa, jonka hän kokee omakseen. Kirjan alku
on hyvin unelmienmakuinen, jossa elämä on toiveista tehty. Tokihan Anna tutustuu mieheen, mutta tämäpä ei
ole amerikkalainen. Taufiq on komea bangladeshilainen. Vanhemmille onkin
yllätys, että virallisia häitä ei tanssita Suomessa, vaan häihin matkataan Bangladeshiin.
Siitä päivästä lähtien Anna ja Taufiq olivat kuitenkin aina yhdessä…
Taufig oli kohteliain Annan koskaan tapaama ikäluokkansa edustaja, todellinen herrasmies, jonka käytös jatkuvasti hämmensi. Eikä suudelman suudelmaa, vieläkään.
Anna on tarinan keskiössä,
mutta Annan, Delwarin ja Tasliman polut risteävät ajan mittaan. Delwar
on autonkuljettaja ja hänen hahmonsa koin painolastiksi, irralliseksi. Anna
tutustuu hääseremoniassa Talismaan, sukulaisnaiseen, sillä Taufiqin ja Talisman
äidit ovat serkuksia. Kaunis, yläluokkainen Talisma haluaa tyttären kasvavan
uusien mahdollisuuksien yhteiskuntaan. Talisma on naimisissa, vaikka Latif asuu
muualla. Talisma elää kultaisessa häkissä kuin kannen lintu tyttärensä kanssa.
Miksi me emme voineet olla onnellisia, miksi minä en voinut riittää? Enkö ollut tarpeeksi kaunis, vai eikö kauneus riittänytkään? Latifin toinen nainen oli tummempi ja vieläpä vanhempi. Miksi ikinä rakastua, kun siitä seurasi vain tuskaa.
Annalla on sisäistänyt perinteisen
ydinperheen idyllin. Hänelle perhe, oma
perhe, olisi erillinen oma yksikkö ilman isovanhempia ja sukulaisia. Tämä perhe
voisi elää elämää kaukana. Kirjassa on paljon teemoja, sillä siinä
käsitellään parisuhdetta, erilaisuutta, monikulttuurisuutta, ennakkoluuloja,
naisen asemaa ja sukupuolirooleja. Anna ja Taufiq lähtevät vuodeksi Bangladeshiin
aikeena palata vuoden kuluttua Yhdysvaltoihin. Annaa vieroksutaan vaaleuden ja
vierauden takia, hän ei ole edes muslimi. Annassa tuntuu olevan kaikki vialla,
sillä siniset silmät, pituus, laihuus ja farkutkin oudoksuttavat.
Chittagongilaiset naivat chittagongilaisia, ja sepä olisi jotain jos kansanedustajan ainoa poika menisi ulkomaalaiselle. Siitä puhuttaisiin pitkään, pitempään kuin hänestä.
Bruun tuo hyvin esiin molemminpuoliset
ennakkoluulot. Skandinaavinen, koulutettu nainen ei ole varmasti ihannepuoliso
näin erilaiseen yhteiskuntaan. Lukija aistii, kuinka Taufiq sulautuu takaisin
omaan kulttuuriinsa ja antautuu velvollisuuksiensa vietäväksi. Hän ei edes näe Annan
elämän rajallisia mahdollisuuksia, vaan hän ehdottelee toissijaisia uria.
Ulkosuomalaisen elämästä olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmänkin, koska
kyseessä on näinkin vieras kulttuuri.
Kaikki mikä on sinun on
lopultaan yllätyksellinen, sillä toisaalta sen ymmärtää, toisaalta se jättää
tarinan kesken. Jäin miettimään, että jatkuuko tarina? Miten paljon nainen voi
luopua omista unelmistaan? Kustantajan mainoksessa kirjaa kuvataan
ainutkertaisen elämän ylistykseksi. Jäin miettimään tuotakin. Voiko
ainutkertaisen elämän uhrata toisen eteen? Voiko toisen unelmista tulla omat
unelmat? Kaikki mikä on sinun on runollinen ja kiehtova rakkaustarina yhtä viekoittelevan
kaunis kuin kirjan ulkoasukin.
Kristiina Bruun Kaikki mikä on sinun
Schildts & Söderströms 2015. Arvostelukappale.
Kiitoksin.
Tuota samaa jäin miettimään minäkin, että jatkuuko tarina ja voiko siinä olla onnellinen loppu.
VastaaPoistaLoppu tuli niin vauhdillla, että oli pakko miettiä jatkoa. Toisaalta sekin, että hylkäisi oman uran tuntui niin turhalle. Talisma oli hyvä esimerkki. Liian vieras kulttuuri.
PoistaMielenkiintoinen kirja :)
VastaaPoistaTotta, pidin kirjan aiheesta ja sen ajankohtaisuudesta.
PoistaHieno arvio. Kaikilla on ennakkoluuloja. Me voimme arvostella, ymmärtää tai oppia sekä miettiä mikä tuo onnen - urako? Tarina ei varmaan lopu tähän.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Minä ajattelin lukiessa loppua, mietin, että tämä ei ollut tässä. Kirjoitin tuon ajatukseni tekstiini: Jäin miettimään, että jatkuuko tarina? Haluaisin lukea tarinan jatkon. Olen itse tehnyt töitä monikulttuurisessa yhteisössä yliopistolla, joten aihetta oli helppo lukea. Luin hienon kirjan. Kiitos. Luin viikolla kirjan nimeltä Sisu. Siinä saa miettiä onnellista elämää.
Poista