Näytetään tekstit, joissa on tunniste englanninkieliset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste englanninkieliset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Elena Ferrante My Brilliant Friend

Elena Ferrante My Brilliant Friend Book One: Childhood, Adolescence
Alkuperäisteos L'amica geniale, 2011
Kääntäjä Ann Goldstein
Europa Edition. Kotikirjasto.

Elena Ferrante on pseudonyymi -nimellä kirjoittava italialainen kirjailija. Olen lukenut hänen aiemmin suomennetut teokset Amalian rakkaus (2005) ja Hylkäämisen päivät (2004). Hylkäämisen päivät teki minuun huikean vaikutuksen, mutta Amalian rakkaus oli vaikutukseltaan miedompi, joten sen blogiteksti jäi roikkumaan. ”Ihastuin” Napoli-sarjan englanninkieliseen ulkoasuun ja haluan sen kokonaisuutena tässä asussa. Lainausmerkit kuvastavat taas kerran huumoriani.


Neliosaisen kirjasarjan avaus My Brilliant Friend kertoo kahden tytön lapsuudesta ja ystävyydestä sotienjälkeisessä Napolissa köyhyyden keskellä. Toinen tytöistä on Elena Greco, tarinankertoja ja toinen Raffaela Cerullo, jota Elena kutsuu nimellä Lila. Ensimmäisessä osassa seurataan tyttöjen elämää 1950-luvulta 1960-luvulle. Ensimmäinen osa päättyy Lilan osalta merkittävään siirtymäriittiin 16-vuotiaana. Tyttöjen elämänpiiri on naapuruston verran ja sen ulkopuolella odottavat mahdollisuudet ja eri elämä. Ferrante kuvaa sodanjälkeistä arkea, ihmisten eriarvoisuutta, väkivallan kierrettä ja yhteiskunnallista rakennemuutosta. Nainen, naiseus ja sen roolit ovat myös keskiössä. Mikä on naisen osa?

I feel no nostalgia for our childhood: it was full of violence. Every sort of thing happened, at home and outside, every day, but I don't recall having ever thought that the life we had there was particularly bad. Life was like that, that's all, we grew up with the duty to make it difficult for others before they made it difficult for us.

My Brilliant Friend alkaa nykyhetkestä naisten ollessa yli kuusikymppisiä, kun Elena saa puhelun Lilan nelikymppiseltä pojalta Rinolta. Lila on kadonnut tai kadottanut tieten tahtoen itsensä ja jälkensä. Hänen vaatekaappinsa on tyhjä, hän on leikannut itsensä pois jopa valokuvista. Kuultuaan uutiset Elena palaa muistoihin takaisin lapsuuteen ja nuoruuteen. Lainaan tuon puhelinkeskustelun, koska tuossa vaiheessa olin jo myyty tarinaan. Tuo Elenan asenne ja tapa ottaa vastaan viesti on mykistävä. Haluaisin tietää vuosien välissä tapahtuneet asiat - ja pian. Jokin tuossa särähtää ja vaivaa koko lukemisen ajan.

He began to cry and I let him act out his desperation, sobs that began fake and became real. When he had stopped I said:
“Please, for once behave as she would like: don’t look for her.”
“What do you mean?”
“Just what I said. It’s pointless. Learn to stand on your own two feet and don’t call me again, either.”
I hung up.

Tytöt tutustuvat kansakouluun mennessä. Tytöt ovat erilaisia, sillä Lila on  rohkea ja älykäs, kun taas Elena on hiljainen ja seurailija. Tyttöjen välillä on keskinäistä kilpailua ja kateutta. Kun Elena jatkaa koulunkäyntiä, niin Lilan koulutie päättyy isän antamaan suutarin oppiin. Elena jatkaa koulunkäyntiä opettajan painostettua vanhempia, joten hän pääsee myös lukioon ja menestyy. Lila lukee salaa ja kadehtii toisen mahdollisuuksia. Tytöt ovat niin kiinni kuin irti toisissaan ja toisistaan.

For the rest of the summer she didn’t appear. I became very friendly with Carmela Peluso, who, although she laughed too much and then complained too much, had absorbed Lila’s influence so potently that she became at times a kind of surrogate. In speech Carmela imitated her tone of voice, used some of her recurring expressions, gesticulated in a similar way, and when she walked tried to move like her …
That sort of misappropriation partly repulsed and partly attracted me. I wavered between irritation at a remake that seemed a caricature and fascination because, even diluted, Lila’s habits still enchanted me.’

Keskeisimmäksi teemaksi ensimmäisessä osassa muodostuu tyttöjen tie raivata oma paikka maailmassa. Tyttöjen side on luja, mutta kliseetön. Ystävyys ei ole koskaan särötön.  Loppujen lopuksi ystävyys on vain osa teemaa. Lilan katoaminen tuo tarinaan oman elementtinsä. Arvioin myös Elenan kerrontaa ja mietin, että luotanko edes häneen? Mihin tämä tarina kehittyy? Ferrantea lukeneena vaadin yllätyksiä.

It's been at least three decades since she told me that she wanted to disappear without leaving a trace, and I'm the only one who knows what she means. She never had in mind any sort of flight, a change of identity, the dream of making a new life somewhere else.

Ferrante on kirjailija, josta emme tiedä paljon mitään. Kuitenkin tässä kirjassa on runsaasti henkilöitä, jotka eivät ole stereotypioita, vaan hyvin aidontuntuisia, joten lukija miettii väistämättä, autobiografisia yhteyksiä. Pidin valtavasti Hylkäämisen päivistä, mutta My Brilliant Friend on hurmaava, ihanasti kirjoitettu romaani eliniän kestävästä ystävyydestä. Tarinaa rakentuu pienistä arkisista asioista ja tapahtumista tyttöjen elämässä, mutta teos on silti äärettömän kunnianhimoinen ja mukaansatempaava. En osaa viitata muihin kirjoihin. Ainoastaan Margaret Atwoodin Kissansilmä tulee mieleeni, mutta sen lukemisesta minulla on ikuisuus, joten se onkin lukupinossani. Luin viikonloppuna kirjaa, jota sanottiin aikuisten saduksi, maagiseksi realismiksi. Tunsin, että etsin juuri nyt jotain muuta. Minulla on kesken parhaillaan Chimamanda Ngozi Adichien Kotiinpalaajat, ja luulen että niin hänen kuin Ferranten ravisteleva realismi on enemmän etsimääni. My Brilliant Friend on ensimmäinen osa neliosaista sarjaa, joten en tiedä, mihin tarina vie, joten en osaa arvioida aloitusosan merkitystä tämän vuoden kirjoissani.

Blogeissa toisaalla Lukuisa, Hotelli Hertta ja Lumiomena


tiistai 19. tammikuuta 2016

Jay Asher & Carolyn Mackler The Future of Us





The Future of us  on virtuaalinen aikamatkatarina, teinitarina ystävyydestä ja yhdessäolosta. Ennen kaikkea kirja kertoo maailman avautumisesta, uuden aikakauden alkamisesta. Tarinan keskeiset henkilöt ovat Josh ja Emma, lapsuuden bestikset, joiden vuorotteleviin teksteihin tarina rakentuu. Tarina kertoo nuoruudesta ja elämisen ilosta.
Tapahtuma-aikana on vuosi 1996. Eikä se voisikaan olla kymmenen vuotta ennen tai kymmenen vuotta myöhemmin.  Internet teki tuloaan tuolloin 1996. Sain vuonna 1982 ensimmäisen tietokoneeni ja siirryin siitä toiseen fossiiliseen eli Commadoreen. Vasta vuona 1996 yhteydet aukenivat mitä ihmeellisimmillä modeemeilla. Yliopistolla oleminen oli eduksi.
(Laitan sinut kartalle oman kertomukseni avulla. Mitä muistan vuodesta 1996? Hengitin jälleen Stadin ilmaa ja tuuletin tunkkaiset tomukerrostumat itsestäni, saatoin vihdoin hengittää. Enää ei tarvinnut katsella tehtaan puolen oransseja seiniä haikeana tai kitkeränä, sillä tuttu metro viiletti silmieni edessä. Yliopistolla tutustuin työkoneeseen, joka yritti luoda intiimiä suhdetta läväyttämällä aamuisin tekstin: Hei kulti, mitäs tänään tehdään? Nettiin koneella ei päässyt.  Seuraavalla työkoneella pääsin nettiin jo elokuussa. Sain kotisivuni pystyyn. Facebookiin liityin vasta myöhemmin ystäväni pakottamana. Aluksi netti oli väline ulos maailmalle, eikä niinkään kotikamuihin. Maailma avautui uskomattomalla tavalla, saatoin Jennien aamulla matkaan ja illalla / yöllä  näin alkeellisen chatin kautta oman kissani kulkevan uudessa kodissaan muiden keskuudessa tuolla kaukana rapakon takana. Suomalaisen lintukodon pentua ei pelätty, sillä yleensä kissa laitetaan karanteeniin, etenkin kun kyseessä oli erittäin merkittävä kissala. Kaikki olivat yhtä aikaa netissä, kotisivut olivat kasvatustyön edellytys, sukutaulujen kasvattajanimet muuttuivat henkilöiksi eri puolilla maailmaa. Wau se oli mahtavaa!)
The Future of us  elää vuotta 1996. Facea ei ole. Internet tekee tuloaan, älypuhelimista ei ole kuultu ja vasta Nokian matopeli on läsnä. Emma saa isältään tietokoneen hyvittelylahjana. Isän muuttaessa äitipuolen kanssa Pennsylvaniasta Floridaan Emma sai vanhan Hondan avaimet ja ensimmäisen lapsen synnyttyä Emma tietokoneen.  Joshin äidiltä Emma saa rompun, jonka asenettuaan kaksikko pääsee aikamatkalle kurkistamaan, millaista heidän elämä olisi 15 vuoden kuluttua. Emma ja Josh oivaltavat, että heillä on edessään tulevaisuuden ilmiö nimeltä Facebook. Sen avulla ihmiset päivittävät tietoa arjestaan, urastaan, parisuhdestatuksestaan.

My dad shipped me the computer as yet another guilt gift. Last summer, before he and my stepmom moved from central Pennsylvania to Florida, he handed me the keys to his old Honda and then started his new life. They just had their first baby, so I got this desktop computer with Windows 95 and a colour monitor.

Emma vaistoaa tulevaisuudestaan, että hän ei koe itseään onnelliseksi. Joshin elämä vaikuttaa lupaavalle, hän nappaa tavoitellun Sydney Millsin. Järkytyksekseen kaverukset havaitsevat, että heidän vuonna 1996 tekemänsä valinnat heijastuvat myös heidän tulevaisuuteen. Mitä tulevaisuus tuo mukanaan? Kannattaako tulevaisuuteen kajota?

All week, I’ve known bits and pieces of my future, and I’ve wondered how my current actions affect me in fifteen years. But when Emma’s finger touched mine, I was only thinking about  now.


The Future of us  on uskomattoman ihana tarina siitä, että tässä hetkessä eläminen on tärkeintä. Tässä hetkessä on ihan tarpeeksi ongelmia, että ei kannata surra huomistakin. En tiedä, koskettaako kirja samalla tavalla, jos ei ole elänyt tuota aikaa.  Internet oli mullistava kokemus.  Tein graduni tietokoneella ja piirsin kartatkin koneella, mutta kuinka monet naputtivatkaan kirjoituskoneella vielä hieman ennen? Voi, että jos saarten kartat olisi voinut piirtää maastossa! Nostalginen opushan tämä on ja hivenen köykäinen. Emman ja Joshin hahmot olisivat tarvinneet lihaa luidensa päälle enemmän. Asher ja Mackler onnistuvat paljon paremmin nuorten arjen kuvaamisessa.

Jay Asher  & Carolyn Mackler The Future of Us (Sinä ja mina sitten joskus) 
Simon and Schuster 2011. Kotikirjasto

Tarinoiden taikaa on lukenut tämän kirjan

perjantai 25. syyskuuta 2015

Peter Boxall 1001 Books You Must Read Before You Die









Peter Boxall 1001 Books: You Must Read Before You Die

1001 kirjaa, jotka sinun pitää lukea ennen kuolemaasi.

Tämä kirja on varmaan esitelty blogeissa aiemminkin. Oma painokseni on vuodelta 2014.  Tokihan tässä kirjassa korostuu USA:n ja Iso-Britannian kirjallisuus, mutta tunnen oloni hyvin kotoiseksi tämän tiiliskiven kanssa. Kirjaan mahtuu kirjailijoita, joita en edes tiedä. En tiedä, vaikka olen ollut töissä yleisessäkin kirjastossa. 

En iloitse kovinkaan paljon ajatuksesta, että joku määrittelisi puolestani, mitä minun pitää lukea. Viimeistään kirjailijan kohdalla teen kirjavalinnan itse. Silti tämän kirjan silmäily on antoisaa.  Joiltakin kirjailijoilta esitellään jopa muutama teos. Rankkaan tämän kirjan ensimmäiseksi näissä lähdekirjoissani, joita selaan usein. Etsin enemmänkin virikkeitä lukemiseen. Listaan hieman suosikkeja, lähinnä vihjeeksi sisällöstä. 

Minkäänlaiseen numeeriseen suoritukseen en tunne mielenkiintoa. Sellainen ei vain ole minua. En listaa kirjojen sivumääriä, en tee vuosikatsauksia tms.

KIRJALISTAN LÖYDÄT SIVUNI YLÄPALKISTA TÄÄLTÄ  Suomenna kirjojen nimiä vähitellen.

Näinhän tässä voi  käydä, että saat kutsun Kuolemantanssiin – Danse macabre.


Kirjassa esitellään ennen 1800-lukua

Tässä osuudessa esitellään mm. Tuhannen ja yhden yön tarinat, Murasaki Shikibu Genjin tarina, Matthew Lewis Munkki,  Jonathan Swift Gulliverin retket, Ann Radcliffe Udolpho.

 

Savukeidas 2014

1800-luku
Austen Järki ja tunteet, Sand Hiidenlampi, Bron Humiseva harju, Dickens Kolea talo, Flaubert Rouva Bovary,  Wilkie Collins Valkopukuinen nainen,  Chopin Herääminen, Hugo Kurjat, Carroll Liisan seikkailut ihmemaassa, George Eliot Middlemarch, Alcott Pikku naisia, Tolstoi Sota ja rauha, Zola Nana.





1900-luku

Hesse Siddhartha, Woolf Mrs. Dalloway, Stein Alice B. Toklasin omaelämäkerta, Mitchell Tuulen viemää, Sartre Inho, Rhys Huomenta, keskiyö, Lindgren Peppi Pitkätossu. Lessing Ruoho laulaa, Meri Manillaköysi, Murdoch Kello, Lee Kuin surmaisi satakielen, Bellow Herzog, Duras Lol V. Steinin elämä, Wolf Erään naisen elämä, de Beauvoir Mandariinit, O'Brien Maalaistytöt, Fowles Ranskalaisen luutnantin nainen, Atwood Yli veden, Handke Vasenkätinen nainen, McEwan Sementtipuutarha, Brink Valkoinen kuivakausi, Joyce Taitelijan omakuva nuoruuden vuosilta, Sagan Tervetuloa, ikävä, Kundera Naurun ja unohduksen kirja, Eco Ruusun nimi, Tsypkin Kesä Baden Badenissa, Allende Henkien talo, Tunström Jouluoratorio, Lispector Passio, Barnes Flaubertin papukaija, Schlink Lukija, Mann Kuolema Venetsiassa.

 

 


2000-luku
Tämä on jo paremmin luetumpaa ajanjaksoa. Päivitys kirjan aiempiin painoksiin on aiheellinen. Esimerkiksi nämä esitellään tässä painoksessa: Pamuk Lumi, Lahiri Kaima, Oz Tarina rakkaudesta ja pimeydestä, Barbery Siilin eleganssi, Desai Menetyksen perintö, Enright Valvojaiset, Robinson Kotiin, Murakami 1Q84, Cunningham Tunnit, DelLillo Cosmopolis, Byatt Lasten kirja, MacDonald Armon yö,  Proulx Laivauutisia.

Naisten osuus voi korostua listassani, mutta valitettavasti ei kirjassa. Paljon on lukemattomia. Alice Walker, Ali Smith, John Banville, Per-Olov Enquist, Roberto Bolano, Niccolo Ammaniti, Kristien Hemmerecths alkoivat kiinnostaa ja vanhemmissa lista on loputon.

Tuon koko kirjalistan jossain vaiheessa blogini yläpalkkiin.
Huom. Tein palkin, se on kesken. Lisään nimiä suomeksi. Palkkiin pääset tästä.

Pekka Vartiainen Postmoderni kirjallisuus 

Pekka Vartiainen Postmoderni kirjallisuus

Toinen käsissäni kuluva teos on Pekka Vartiaisen Postmoderni kirjallisuus. Se kattaa länsimaisen kirjallisuuden historiaa vuosilta 1945–2000. Laajuudeltaan se on 960-sivuinen. Teos on jatkoa vuonna 2009 ilmestyneelle Länsimäisen kirjallisuuden historia – teokselle. 

Postmoderni kirjallisuus on hyvä täydennys edelliselle, sillä se laajentaa hyvin eurooppalaisuuteen edellisen kirjan jälkeen. Ranskalainen kirjallisuus kiinnostaa minua, samoin espanjalainen ja portugalilainen.

Andrew Taylor  Kirjat jotka muuttivat maailmaa


Andrew Taylorin Kirjat jotka muuttivat maailmaa



Englantilainen Andrew Taylorin Kirjat jotka muuttivat maailmaa (Books That Changed The World, Ajatus Kirjat 2010) esittelee viisikymmentä sellaista kirjaa, joilla kirjoittaja näkee eniten vaikutusta maailmanhistoriaan, tieteen kehitykseen ja kaunokirjallisuuteen.


Lukijan tulee huomioida, että tällainen lista on aina subjektiivinen, että oma lista olisi aina erilainen. Taylorin kirjassa on vain 50 kirjaa. Jos minun pitäisi tehdä oma listani, niin ehkä muutama pääsisi minun omalle listalleni, jotka olisivat muuttaneet minun maailmaa, mutta en nimeä niitä. Sen sijaan uskon, että moni listalla oleva on muuttanut maailmaa, jossa elämme. Taylor asettaa jokaisen teoksen sen historialliseen kontekstiinsa, esittelee kirjan keskeisen sisällön sekä arvioi sen vaikutuksia.


Taylorin kanssa voi olla rauhassa erimieltä, mutta nämä valitut ovat olleet merkittäviä ainakin omana aikanaan ja omassa kulttuurissaan, ainakin tämä kirja laajentaa kirjallisuuskäsitystä. Kirjassa on näkyy selkeä angloamerikkalaisen kirjallisuuden painotus sekä ajallinen epäsuhta.  Joku toinen jossain toisaalla kokoaisi eri kirjat.


Tämäkin on enemmän käsikirja kuin että alkaisin lukea alusta loppuun.  Kirjassa minua kiinnostavat eniten Simone de Beauvoir Toinen sukupuoli, Rachel Carson Hiljainen kevät, George Orwell Vuonna 1984, Jane Austen Ylpeys ja ennakkoluulo, Charles Dickens Joululaulu


Kirjassa on mukana mm. James Joyce, häneltä tietenkin teos, jota itse kartan. James Joycen on minustakin kiinnostava ja parhaillaan tutustun kirjailijan tuotantoon. Uusin listalle päässyt kirja on vuodelta 1997 eli Harry Potter ja viisasten kivi.

Millainen olisi sinun kymmenen kirjaa? Nämähän eivät ole välttämättä niitä parhaita luettuja kirjoja.