Satu Mattila-Laine on porilainen
kirjastonhoitaja. Parantola on hänen esikoiskirjansa.
Mattila-Laineen esikoisromaanissa Parantola päähenkilö on 15 –vuotias Sini. Koulu on loppumassa, peruskoulun päättäjäiset menossa ja ihana kesäloma alkamassa. Elisa
harrastaa vintagea ja pitää parhaimman ystävänsä, Sinin, kanssa blogia sininjaelisanvintagetaivas.
Elisalla on salaisuus, jonka tietää isän ja äidin
lisäksi ainoastaan lääkäri, luokanvalvoja ja Sini. Elisa sairastaa epilepsiaa. Joskus
Elisa oli ajatellut kertoa sairaudestaan Santulle, kivalle pojalle, mutta
pelkäsi karkottavan tämän luotaan.
Elisa ja Sini sopivat tapaavansa vanhan parantolan luona, mutta Siniä ei vain kuulu. Aikansa kuluksi Elisa tutkii vanhaa
rakennusta. Epilepsiakohtaus yllättää Elisan ja hän huomaa joutuneensa aikamatkalle
1930 -luvun kaatumatautiparantolaan. Hän tutustuu varastohuoneessa parantolan asukkiin, Annaan. Tytöt ystävystyvät keskenään
ja rakastavat filmitähtiä ja Elokuva-Aitan lukemista.
Parantolan hoitoina ovat suolaton kasvisruoka, lepohetket,
bromkali ja eristys. Parantolan arki on rankempaa kuin mihin Elisa on tottunut.
Elisa ei ole kaukana kotoaan maantieteellisesti, mutta ajallisesti hän on 80
vuoden päässä. Äiti ja isä eivät ole edes syntyneet vuonna 1934. Elisa ei
tuntenut oloaan kehuttavaksi, sillä hän syntyisi maailmaan vasta 60 vuoden
päästä. Elisa ei vain pysty palaamaan omaan aikaansa.
Parantola
on nuortenkirja, joka kertoo aikamatkatarinan. Tarina kertoo elävästi 1930-luvun arjesta toiveineen ja pelkoineen. Arkeen kuuluu hieman oudompia juttuja, sillä
Elisa ei ole tottunut lehmien aamulypsyyn, sikojen ruokintaan, pyykkitupaan tai
pitsinnypläykseen. Elisa ja Anna joutuvat uhatuiksi, sillä parantolan tohtori
Groman aikoo aloittaa kaatumatautisten steriloinnit.
Kirja on nopealukuinen. Sen lukee
muutamassa tunnissa. Ilmaisu on tiivistä, ja siirtymiä ei selitellä. Olisin
lukenut mielelläni pidemmän tarinaan ja syventänyt tarinaa enemmän.
Pienikokoisessa kirjassa on sivuja vain 154. Parantola kuvaa hyvin Elisan sairauden, että siitä ei kehtaa kertoa
kavereille, että erilaisuus erottaa. Epilepsialla on ollut synkkä maine ja historia. Parantola kuvaa hyvin tätä Suomen
historian vaiettua lukua. Tietyt
sairaudet johtivat sterilointiin ja estivät avioliiton solmisen. Parantolan
idea on taidokas ja mielenkiintoinen. Pidin tarinan lopusta ja vanhoista
valokuvista. Pidän myös aikamatkateemasta.
Satu Mattila-Laine Parantola
Karisto 2015. Kustantajalta.
Kiitoksin.
Parantolan ovat lukeneet myös
mm. Kirjakaapin avain, Yöpöydän kirjat.
Tätä(kin) kirjaa olen jo katsellut. Vetää puoleensa kansikuvallaan ja nimellään. Vaikka en aiheesta tiennyt mitään. Luettuani postauksesi houkuttelee entistä enemmän. Uutuuksissa on se ongelma, että niitä on hankala saada äänikirjana. Eli on vain odoteltava.
VastaaPoistaämä on hyvin nopeasti luettu, mutta mielenkiintoinen. Pidän aikamatkailuteemasta. Millä perusteella kirjoista tehdään äänikirjoja eli tehdäänkö kaikista?
Poista