Jessica Schiefauer Ester & Isak ja Pitkäkangas Kuura

Jessica Schiefauer Ester & Isak
Suomenantaja: Säde Loponen

Alkuteos När hundarna kommer

Karisto. 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.

Kirjailija Jessica Schiefauer on voittanut Ruotsin arvostetuimman lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Augustin historiallisesti kahdesti. Ester & Isak palkittiin syksyllä 2015. Pidän alkuperäisteoksen nimeä När hundarna kommer parempana.

Ester & Isak on vähäeleinen, silti intensiivinen ja kaunistelematon kuvaus nuorten arjesta. Schiefauer kuvaa taitavasti, miten mitättömistä syistä rajukin väkivalta voi saada alkunsa ja mihin se voi johtaa.

Ihan kuin hänestä näkyisi päällepäin, että hän ei tiedä mitään rakkaudesta, ikään kuin hänen otsaansa olisi kirjoitettu, ettei hän koskaan ole tuntenut niitä suuria tunteita, joita kirjat ja elokuvat kaikin voimin pyrkivät välittämään. Päivät ja viikot ja kuukaudet kuluivat, ja joka päivä kaipuu sen toisen, sen oikean puoleen käy yhä epätoivoisemmaksi.

Ester on Veronican kaveri, mutta Isakin kanssa Ester viettää yhä enemmän aikaa.  Veronican kanssa juodaan teetä baareissa ja kulutetaan joutoaikaa. Tarina alkaa huhtikuusta ja kulkee seuraavaan maaliskuuhun. Sinä kesänä Ester ja Isak rakastavat toisiaan järjettömästi, nuorten ehdottomana rakkautena. Nuoret saavat elää toistensa luona vapaasti, jopa yöpyä vaikka on arki ja koulupäivä.  Kesän aikana heidän rakkaustarinassa tapahtuu jotakin. Pikkuveli Anton jää sivuun veljen leikeistä ja ajasta. Isak on jotenkin erilainen kuin ennen.  Pojat saa olla vapaasti, sillä äiti tekee yötyötä ja isä vuorotyötä, mutta kotiintuloajoista pyritään silti pitämään kiinni

Hänen kätensä olivat rautavanne, pakkopaita Esterin rintakehän ympärillä. Tunne oli ristiriitainen, oudon nautinnollinen ja oudon painostava, hän halusi riistäytyä vapaaksi eikä koskaan enää olla vapaa, ja sitten vaunu sukelsi taas ja huuto täytti kehon voimallaan.

 Isak antaa lahjana sydämenpuolikkaat, jotka voi taittaa kahtia. Toisella ei ole aikanaan antaa omaa puolikastaan takaisin.  Isak ja Anton viettävät kahden viikon loman vanhempiensa kanssa Mallorcalla. Ester matkustaa Tanskaan  perheensä kanssa. Isak tulee kesän aikana ajatuksiin, että ystävänä olisi parempi jatkaa.

Ester aukaisee varovasti lukon. Valkealla pumpulialustalla on hopeasydän. Sitä halkoo siksakjuova, jonka kohdalla sydämen voi taittaa kahtia ja saada kaksi täsmälleen yhteensopivaa puolikasta. Isak ottaa sydämen rasiasta ja halkaisee sen kevyellä käden liikkeellä. Kumpikin puolikas roikkuu hopeaketjussa.

Tuona kesänä rannalla pahoinpidellään kuoliaaksi poika. Ja Isakin pikkuveli Anton kantaa vastuunsa.  Tapahtuma heijastuu koko perheessä. Isakin äiti linnoittautuu kotiin, mutta vie Esterin eräänä päivänä Simonin haudalle. Esterin koulumenestys kärsii poissaoloista. Hän ei katoa perheen vaikeuksien myötä, vaan hän on Isakin tukena.

Jostain syövereistä mieleeni tunkee Hans-Eric Hellbergin teos Hellyys, joka käsittelee aikuistumista ja seksuaalisuutta. Tuon lukemisesta on kumminkin iäisyys. Isak ja Ester on hyvä YA, joka kannattaa lukea.  Ester ja Isak on tummasävyinen tarina, joka antaa ajatuksia.

Elina Pitkäkangas Kuura

Myllylahti 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.

Kuura on Elina Pitkäkankaan esikoisteos, trilogian aloitus. Huomasin trilogian toisen osan mainoksen, joten minulle tuli hieman kiirus lukea aloitusosa. Luen fantasiaa epäsäännöllisen säännöllisinä välipaloina.

Kuura  yhdistää urbaania fantasiaa ja paranormaalia romantiikkaa. Nykypäivän Suomeen ja kaupunkimiljööseen sijoittuvassa tarinassa pedon ja ihmisen kahtiajako on kuin veteen piirretty viiva. Tapahtumien miljöönä on Turun kupeessa sijaitseva, muurin ympäröimä Kuurankeron pikkukaupunki, jossa asuvat myös lukiolaiset Inka ja Aaron. Muurit tuovat turvallisuutta kaupunkilaisten elämään. Jahti-järjestö suojaa kaupunkilaisia myös. Läpi kirjan Aaron on perinteisempi nuortenkirjan sankari kuin Inka, joka on varsin aikaansaava ja eläväinen tapaus. Inka ja ihmissusi-Leo vartijana kohtaavat jo tarinan  alussa. Inkan ja Leon ikäero näkyy tarinassa, sillä kolmekymppisen kokemusmaailma on vain erilainen.

Kuurankeron kaupungissa oletetaan, että ihmissusiin törmää enää vain uutisissa tai historiankirjoissa, mutta kirjan mukaan asia ei ole ihan näin, sillä ihmissudet eli hukat ovat hyvinkin tosia. Dialogissa ei ole Turun murretta, vaan enemmänkin kieli on hyvin stadin slangia. Tarinan kerronnassa vuorottelevat Inkan ja Aaronin näkökulmat. 

Tuntui hyvältä päästä takaisin arkeen. Hullua, että vaikka olin ollut poissa koulusta vasta yhden päivän, menetetty aika tuntui viikolta. Ei. Kuukaudelta. Huomasin kaipaavani sitä kaikkea: Aaronia ja Samua, koulun nurmikkopihaa, kaappeja ja kapeita käytäviä – jopa puuduttavia asioita, kuten lukion ykkösen kikattavia tyttöjä, äikkää ja pakkoruotsia. Ikävöin sitä kaikkea, koska se tuntui oikealta. Normaalilta.

Tarinassa on romantiikkaa mukana, mutta en olisi välttämättä kaivannut sitä. Inkan ja Aaronin suhde ei ole romanttinen, toisin kuin Aaronin ja Matleenan tai Inkan ja Leon. Hieman miettisin, että tarvitaanko jatkossa tietynlaisia sanoja, sillä niitä vilahteli yllättävän usein. Sen sijaan rakkauskohtaukset ovat kuvattu hyvin, asiallisesti. Eikö alla oleva kohtaus ole suloinen?

"Inka mulla on suden hajuaisti. Mä tiedän, että sä oot vetänyt mun rommia just äsken."

 "No vähän otin, mitä sitten? Mä oon kahdeksantoista."

 Leo tuhahti laskiessaan avaimet eteisen pöydälle. Sitten hän käveli luokseni ja käänsi minut ympäri. Katse kulki hävyttömän hitaasti päästä varpaisiini, aivan kuin hän olisi skannannut jokaisen pienen yksityiskohdan ulkonäöstäni.
    "Uskaltaako sua edes suudella?"
"Joo, jos sua ei haittaa saada huulikiiltoa naamaan."
    Mies virnisti laiskasti. "Sano, että se maistuu mansikalta." 

Inkan pikkuveli joutuu vakavaan onnettomuuteen ja päätyy sairaalaan hengityskoneeseen. Pelko rakkaan veljen menettämisestä pakottaa Inkan etsimään apua muurin varjoisalta puolelta, kylmästä susien yöstä. Teko repii auki salaisuuden, jonka seuraamuksilta edes Aaron ei voi välttyä, kun mukaan vedetään suloinen, pedontuoksuinen Matleena. Lykantropia ja siitä seuraavan ihmissudeksi muuttumisen käsite  tulee myös opetelluksi.

Hänen sanansa palauttivat minut maan pinnalle. Muistin jälleen syyn, joka oli alun perin ajanut minut muurin tälle puolen. Suuri pala nousi kurkkuuni. Nyökkäsin.

Kävelimme sanaakaan sanomatta seuraavan tunnin ajan.

Ihmissudet ovat aiheena ihan mieluinen vaihtoehto. Kotimaisista olen lukenut mm. Elina Rouhiaisen neliosaisen Susirajan. Sen tapahtumat sijoittuvat luonnollisempaan kolkkaan rajan pinnassa susien kannalta, mutta eihän sillä ole merkitystä. Itseäni kiinnosti Rouhiaisen päähenkilön kuvaus, koska hän sijoitti sen etelässä itselleni tuttuun ympäristöön.  Ulkomaisista Twilight on tietenkin tuttu ja olen blogannut myös Stiefvaterin trilogian aloituksen Väristys. Nuoremmille suosittelisin mieluummin edellistä ja enemmän teineille Pitkäkankaan trilogiaa. Tokihan sitä hakee Edwardin ja Bellan tarinan Antonista ja Matleenasta - turhaan. Kuura ammentaa tiivistunnelmaisen ja hieman kauhunsekaisen tarinansa klassisista ihmissusimyyteistä. Odotan jatkoa eli Kajoa ja miljöön vaihtumista Lahteen.

 Pidän Pitkäkankaan kielestä ja kerronnasta sekä tarinan omaperäisyydestä.  Karin Niemen suunnittelema Kuuran kansi viehätti minua erityisesti. Se on livenä jopa kauniimpi kuin netissä tai painetussa formaatissa.

Katy Birchall It girl, Zoe Sugg Girl Online, Syysarvonnan tulos

Katy Birchall IT girl

Alkuteos: The IT Girl

Suomentaja Eija Hirvonen

Bazar 2016. Kustantajalta. Kiitoksin

Katy Birchall asuu Brixtonissa Englannissa. Hän on opiskellut Englannin kieltä ja kirjallisuutta ja työskentelee nykyään Country Life -lehden toimittajana.  It girl – Suosituksi yhdessä päivässä on kirjailijan esikoisteos. Käytän kirjasta jatkossa tekstissäni nimeä It girl.

It girlin päähenkilö on Anna Huntley, joka on 14-vuotias nörttityttö. Annan vanhemmat ovat eronneet ja Anna on muuttanut Lontooseen isänsä kanssa, sillä isän työ freelance-toimittajana edellyttiää asumista siellä missä tapahtuu. Äiti viettää matkailutoimittajan reissuelämää. Annan elämä kokee kuitenkin melkoisen mullistuksen  isän kihlautuessa kuuluisan filmitähden Helena Montainen kanssa.  Oikeastaan vauhdikkuus alkaa jo kemian labrassa ihan omin avuin, kun Anna onnistuu käräyttämään luokan suosituimman tytön, Josie Grahamin, hiusten latvat.

Loppu taitaakin sitten olla minun syytäni. Minun olisi pitänyt odottaa, että meille annetaan lupa sytyttää kaasupolttimet, mutta minäpä väänsin laitteen heti päälle.

 Isän kihlauksen myötä Anna pääsee parrasvaloihin ja hänen kiinnostavuutensa herää myös   koulukavereiden silmissä. Aiemmin Annan vain kaksi uskollista ystävää, Jess ja Danny, sekä tietenkin oma labradorinnoutaja Dogi. Kaiken lisäksi Anna saa sisarpuolen tähden 19-vuotiaasta tyttärestä Mariannesta, joka on tottunut jo parrasvaloihin. Kaiken huipuksi koulun kevättanssiaiset lähestyvät ja niihin tarvitaan pari, sillä koira parina ei oikein  jaksa innostaa.

Kun myöhemmin iltapäivällä istuin ranskan tunnilla, Beatus-tanssit pyörivät päässäni jatkuvasti. Mitä tapahtuisi, jos minua ei päästettäisi sisään siksi, ettei minulla ole tanssipartneria.

Se oli täysin surrealistista. Täysin yllättäen seisoa jökötin olohuoneessamme yhdessä Helena ja Marianne Montainen kanssa.  Ja voin kertoa , että sillä hetkellä, kun silmien edessä seisoo Hollywoodin filmitähti ja brittiläinen julkkistyttö sitä tulee äärimmäisen tietoiseksi siitä, miten sopimatonta on mennä joka päivä ihmisten ilmoille sen näköisenä kuin minä.

Tarinassa on rutkasti tilannekomiikkaa, sillä Anna joutuu helposti kaikenlaisiin noloihin tilanteisiin, joten It Girl on hulvattoman hauska ja nopealukuinen kirja. Tarinaa kuljettavat sähköpostit, tekstiviestit ja to do- ja diy-listat. Kirjalla on myös vakavaa sanottavaa, sillä se kertoo tarinaa myös niin suosittuna olemisesta kuin syrjittynä olemisesta, koulukiusaamisesta kuin uusioperheen arjesta.  It girl on nuorille suunnattua YA:ta, mutta kaikesta huolimatta tämä on kepeä välipala kenelle tahansa. Suosittelen.

Blogeissa toisaalla: Krista

 

Zoe Sugg Girl Online

Suomentaja Inka Parpola

WSOY. Oma ostos.

Zoe Sugg (s.1990) eli Zoella on suosittu bloggari, jonka blogilla ja videoilla on miljoonia seuraajia. Girl Online -kirjan oikeuksia on myyty rivakasti.  Ja mikä parasta jatkoa on tulossa nimellä Girl Online: On Tour.

Minulla oli joitakin kommelluksia kirjan lukemisessa. Jouduin tyytymään käännöskirjaan. Käännös on varmasti hyvä, mutta olisin nauttinut enemmän englannista. Ostin suomeksi, kun käännöksen saanti olisi kestänyt jopa Hesassa. Luin netistä, että kirjan tekijä on todellisuudessa haamukirjailija, jonka ilmitulo hämmensi lukijoiden mieliä. Etukäteisinformaatio markkinoinnin yhteydessä olisi palvellut paremmin lukijoita.  Alkuperäinen kieli ja alkuperäisen sanat olisivat miellyttäneet minua enemmän. Kommellukset jatkuivat myöhemmin etsiessäni tätä blogitekstiä - turhaan. Sen takia yhdistämän nämä samaan, sillä olen deletoinut tekstin vahingossa.

Luen mielelläni YA:ta, sillä nollaan itseni mieluummin sillä itseni kuin väkivaltaisella dekkarilla tai chick lit-kirjalla. Olen lukenut jonkin verran Young Adult –kirjallisuutta tänä keväänä eli tämä ei ole mikään ylläri minulta. Jos vertaisin tätä johonkin lukemaani, niin eniten tästä tuli mieleeni Jennifer E. Smithin Tilastollinen todennäköisyys kohdata se oikea, jonka rinnalla Girl Online jää kakkoseksi. Rainbow Rowellin Eleanor & Park peittoaa myös tämän, sillä se on paras lukemani YA tänä vuonna. Sen sijaan Katy Birchallin It girl on hyvin samanoloinen kuin Girl online, joten siksi niputankin nämä samaan postaukseen.

Koputan seinään viisi kertaa – koodi kysymykselle Oletko hereillä? Elliot koputtaa saman tien kolme kertaa – Voinko tulla teille? Koputan takaisin kaksi kertaa ilmoittaakseni, että se käy. Nyt koko ruumiini tuntuu virnistelevän. Kaikki menee hyvin. Paniikkikohtaukset päättyvät, kunhan onnettomuuden aiheuttama sokki laantuu. Pian minulla on taas normaali olo. Ja sillä välin syödään ”Lauantaiaamiainen”!

Girl Onlinen päähenkilö on tavallinen, brightonilainen teinityttö Penny, joka pitää vblogia  nimimerkillä Girl Online. Pennyn vanhemmat pitävät hääjuhlapalvelua. He saavat mahtavan pestin New Yorkiin juuri ennen joulua. Myös naapurin Eliot pääsee reissuun mukaan, mutta tätä en tajunnut, miksi Eliotkin piti raahata mukaan.  Pennyn veli ei lähde mukaan, koska hänen tyttöystävä on palaamassa kotiin, sillä Melanie on opiskellut lukukauden Ranskassa, joten ikävä koettelee. Tietysti Penny tapaa ihanan rokkipojan Noahin, jota hän ei tietenkään tunnista. Penny on ollut äskettäin auto-onnettomuudessa ja kärsii paniikkikohtauksista, jotka muodostavat ajoittain tukalan olon arjessa.

Puristan silmäni tiukasti kiinni ja pitelen kouristuksenomaisesti istuimesta. Kyyneleet valuvat hehkuvilla kasvoillani, ja minun tekee mieli ulvoa epätoivosta. Miksei tämä lopu? Miksi näin käy jatkuvasti? Miksen minä pääse onnettomuuden ylitse?

Blogi toimii jonkinlaisena kehyskertomuksena tarinassa.  Tarinassa blogikommentit ja tekstiviestit sinkoilevat eri suuntiin, mutta pohjimmiltaan kirjan tarina kertoo ihastumisesta ihan livenä. Blogipostausten perusteella blogin suosio tuntuu oudolle, koska niiden sisällöllinen anti on aika köykäinen ja blogi tuntuu lähinnä kylkiäiseltä. Tarina itsessään tempaa minut hyvin mukaan.

Mutta outoa kyllä, minä en tunne itseäni onnekkaaksi. Sen sijaan niskaani kuumottaa ja käteni nihkeytyvät. New Yorkiin lähteminen tarkoittaa lentokoneella matkustamista, ja juuri nyt pelkkä ajatus autoonkin nousemisesta saa minut kauhun valtaan. En halua lähteä minnekään. Haluan vain tavallisen, mukavan perhejoulun kotona.

Salaisuuksilla on tapana pyrkiä julki. Väärinkäsityksiä, noloja tilanteita ja marenkisia kuorrutuksia riittää. Ehkä se on nuoruuden hulluus, joka tekee tästä niin suloisen. Kun asiat menevät sotkuun, niin miltä se mahtaakaan tuntua globaalisella tasolla lumipalloefektin myötä? Kirjan rakennetta olisin muuttanut siten, että alun johdattelu olisi jäänyt minimiin ja sitten vauhdikkaasti New Yorkin vilinään.

Syysarvonnan tulos 28.9.

Arvonnan teki puolisoni Villan tiukassa valvonnassa.

Kiitos osallistuneille.

Pyydän osoitteet sähköpostiini arrhenia@gmail.com

Seuraa sivuani, sillä laitan lokakuun alussa arvonnan, jossa on pääosin 2015 ja 2016 ilmestyneitä kirjoja.

1. Emma Chase: Torjuttu (Bazar 2016) Marja-Liisa

2. Jean Kwok: Käännöksiä (Bazar 2011) Aila

3. Ian McEwan: Lapsen oikeus (Otava 2015) Kirsi

4. Romain Puértolas: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven (Otava 2016) Nea

5. Anne Rice: Kuinka prinsessa Ruusunen vapautetaan (Basam Books 2015, nidottu) MarikaOksa 

6. Nippu. Tämä nippu lähtee yhdelle tässä kokoonpanossa vain ja ainoastaan. Esther Helmiä Huom. Esther tarvitsen sinun isän kännykkänr, ilmoitus tulee siihen.

                           Nina Hurma: Yönpunainen höyhen (Gummerus 2014, nidottu)

                           Yasunari Kawabata: Kioto (Otava 1972)

                           Heidi Köngäs: Hertta (Otava 2015, nidottu)

Ian McEwan: Rannalla (Otava 2007)

Hannu Raittila: Terminaali (Siltala 2014, 3. painos, nidottu)

                           Taina Sampakoski: Ikoni (Tammi 2006, 2. painos)

Carol Shields: Sattumankauppaa (Loisto-pokkari 2006)

Zadie Smith: Valkoiset hampaat (Loisto-pokkari 2003)

                           Evelyn Waugh: Mennyt maailma (Suuri suomalainen kirjakerho 1983)