Sieluni hymyt –haaste
Sain haasteen Kirja vieköön Riitalta. Kiitos Riitta. Haaste on alunperin lähtöisin PearlCloverin blogista Iltatähden syttyessä. Ideana on listata pieniä ja suuria asioita, jotka tekevät onnelliseksi:
Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen.
Kirjoita siis niin viisi kuin sataviisi asiaa – ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen – ja laita vaikka huoneesi seinälle. :)
Ei se määrä vaan laatu pätee tähänkin. Jos listaisin jokusen… Onni on niin omaa, erityistä, että siitä kirjoittaminen on vaikeaa.
Onnen aiheita:
* Monen vuoden tauon jälkeen he saapuivat Eastern Guardian, Purple Talisman ja Coral Phoenix. Kiitos Freya ja JoWain. Ihmisistäkin Tepa ansaitsee kiitoksen.
* Lumo, pidät meidät jännityksessä 66 pv, en tiedä vielä, tuotko edes syyn olla onnellinen, mutta olen sinuun toiveeni laittanut vielä kerran.
* Metsiemme onni... En nyt avaa tätäkään enempää. Laskin sinut viimein maailmaan. Puhallan sinuun hengen.
* Hermopaineen, helvetin loppuminen tiistaina 8.3. klo 16.00. Olen ylpeä sinusta puolisoni. Mitä ihmiselle jää, jos häneltä vietäisiin työ ja laitettaisiin hanttihommiin. Työhön motivoituneella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus kunnialliseen työuran lopetukseen. Jos sivistyksen kehdossa ei kunnioiteta ihmistä, niin missä sitten?
* Juuri nyt iloitsen tuon valkoisen mönjän häviämisestä. Mitä nopeammin se häviää, niin sitä parempi. Häivy ja tuo kevät, kesä ja syksy. Viime vuonna annoit vain kylmää piinaa. Annoit surkean värittömän syksyn ja eväsit herkkutatit. Tuurenpihlaja haluaa hehkua. Kultahondo haluaa täyteläisen loimun. Eihän mekään voida elää noin hällä väliä –tyylillä. Joten luontokin voisi ryhdistäytyä. Ihmiset tarvitsevat kesän ja lämmön jaksaakseen jään, pimeyden, kylmän sekä tuon valkoisen mönjän, joka repi painollaan oksan valkomulperistani.
* kirjasta, joka haltioittaa minut. Luen kirjoja, mutta paljon harvemmin lumoudun niistä. Helmiä on harvassa.
* kun saan omakseni jonkun etsintälistani kirjoista.
* antaessani silmieni lipua kirjojen suloisissa selissä.
* kun tulikukat, neidonkieli, käärmeenpistoyrtti, neidonkieli ovat kukassa – pihassani.
* kun sulkapensas selviää talvesta, kun valkomulperi saa lehtensä, kun japaninvaahterat heräävät.
* siitä kun saan kumartua ja noukin herkkarin maasta.
Eiköhän se suurin onni ole tässä hetkessä ja nyt. Uskon nykyään jopa huomiseen, vaikka se ei ole koskaan enää entisenlainen ja kivuton.
Jatkan haastetta eli haastan mukaan Jokken kirjanurkan, MarikaOksan, Kultuuri kukoistaa, Donna Mobilen ja Rakkaudesta kirjoihin ja Kirjakaapin kummitus.
Huom. Otathan osaa arvontaani täällä.
Kiitos Ulla haasteesta, tähän on mukava vastata. :) Et ole ainut, joka odottelee valkean mönjän katoamista... kovin se tuntuu viipyilevän taas maisemissa, täällä Oulussa. :)
VastaaPoistaKiitos Marika. Me asumme niin metsän keskellä, että meillä on lunta pihassa. Keskustassa on paljaampaa.
PoistaKiitos haasteesta, pohdin tätä ja vastaan :)
VastaaPoistaKiitos Jokke.
PoistaKiitos Ulla, tätä miettimään siis. Hymyn aiheita kyllä löytyy. Kivasti sanot kirjojen suloisista selistä :-)
VastaaPoistaKiitos Arja, että lähdit mukaan. Iloa on tarjolla. Etenkin, kun kevän valo ja lämpö luovat ihanan olon ja hyvää mieltä.
PoistaJännät paikat Lumon kanssa... Myötätuulta projektille... Ja mönjä hupenee silmissä - kevät ja kesä ovat onnea ihan sinällään!
VastaaPoistaVarovaisen luottavainen tunne. Tuo kokeiluruoka loppui ja oli haettava lisää, kun vanha ei kelvannut. Kolmas kerta yrityksessä.
PoistaKiitos haasteesta, Ulla! Pitää ryhtyä laatimaan omaa postausta.
VastaaPoistaKyllä, niin se varmaan on, että suurin onni on tässä ja nyt. Usein sen vain huomaa vasta sitten, kun onnen hetki on mennyt.
Hienoa Jonna, että lähdet mukaan. Pitäisi opetella elämään ja nauttimaan jokaisesta hetkestä.
PoistaTämä on ihastuttava haaste - on niin mukavaa lukea muiden onnellistuttavien asioiden listoja. <3
VastaaPoistaJa täälläkin jo kiihkeästi odotetaan kunnon kevättä ja kesää, sitä että lumet sulaisivat kokonaan ja luonto alkaisi taas herätä eloon. Kevät ja syksy ovat ihmisen parasta aikaa. <3
Keväässä on uskomaton voima, kun kaikki herää. Se vehreys. Ja ihanat kirjat...
PoistaSuloinen, voimaannuttava haaste, kiitos tästä! Vien mennessäni :)
VastaaPoistaIhanaa Annika, että lähdet mukaan.
PoistaSatuin vilkaisemaan Viikon suosittuja tekstejä tuossa sivupalkissa ja niiden kuvitusta. Olenko muuttanut tämän kasviblogiksi? No ainakin kirjoittaisin aiheesta, jonka hallitsen.
VastaaPoista