tiistai 4. marraskuuta 2014

Kirsi Kunnas 90-vuotta, haaste kaikille runojen ystäville



Hyss… Kerron teille salaisuuden

Kirjasähkökäyrän Mai haastoi minut kertomaan Kunnaksen runosta. Minulla ei ollut vaihtoehtoa, en selannut kirjaa. Kaivoin hyllystä Tiitiäisen satupuun ja varmistin riimit. Varmasti on monta muuta tärkeää runoa, mutta minulle on vain tämä tässä ja nyt.  Voitte lukea seuraavan sanoina tai… miettiä josko tuo kertoo salaisuuden. Valitkaa… olen lukenut tuon runon ja kuulijakunta on kuunnellut silmät soikeena (ei kirjoitusvirhettä) Mattea. He ovat uskoneet, että jossain Salaisessa puutarhassa kasvaa tuo puu. Eihän heidän Mattensa voi erehtyä kasveista, Ei. Eli lapsesta asti olen lukenut Kunnaksen tuotantoa, minulle nämä ovat lapsuutta, lähempänä kuin Muumit, joita en koskaan lukenut lapsena.

KISSA KRUMELUU

Silkkiturkki, ruususuu,
pieni kissa Krumeluu,
pienen pieni kissa
istuu aatoksissa.

Miettii kissa Krumeluu:
Missä on se suuri puu,
jossa niin kuin omenoita
kasvaa hiiren penikoita.

Puuta vain kun ravistaa
sata hiirtä putoaa.
Niitä sitten popsimalla
söisi pienen sienen alla
kissa Krumeluu,
pieni ruususuu.

 Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu. 1956.



Haasteen säännöt ovat tässä:

1. Kerro, mikä Kirsi Kunnaksen runoista on sinulle tärkeä ja miksi. Voit myös kertoa, miten olet tullut tutuksi runoilijan tuotantoon. Tekstin tyyli on vapaa.

2. Kirjoita aiheesta blogiteksti, jonka yhteydessä mainitset haasteen alkuperän. Liitä tekstiisi haasteen säännöt.

3. Lähetä haaste 3-5 Kirsi Kunnaksen runoihin tutustuneelle.

4. Kerro osallistumisestasi kommentoimalla täällä. Valkoinen kirahvi tekee jälleen koosteen vastausten pohjalta.

5. Aikaa vastaamiseen on joulukuun kuudenteen päivään saakka.

Haastan mukaan Pirkko, Annamin, Jokken, Ompun ja Mari A:n, jos joku heistä ei olisi vielä osallistunut.



Edustakoon hän kuulijakuntaani. (Reishi Goddess). Eikö hänestä ilmene tarinoita kuulleen olemus? Voi hän olisi itsekin tarina. Voi hän on prinsessan, soturin tytär ja isänä Dracula ja isoisänä..Zooorro. Katti syntyi tähän maailmaan 13. päivä marraskuuta joko muutamaa minuuttia vaille 12 tai muutamaa minuuttia yli 12, siis keskiyön. En tiedä kummassa järjestyksessä Reishi ja Red Talisman saapuivat. Well, Talisman asuu rapakon takana, kaukana, kaukana. Pientä Reishistä ei saa, mutta ruususuun näkee.




12 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta

    Olen hoitanut homman jo vuonna 2011 ja 2012 eli

    Kirsi Kunnaksesta olen lyhytblogannut vuonna 2012 näin

    http://jokkenrunot.blogspot.fi/2012/11/kirsi-kunnas.html

    Tiitiäisen satupuusta näin vuonna 2011 (huono bloggaus)

    http://joklaaja.blogspot.fi/2011/06/kirsi-kunnas-tiitiaisen-satupuu-53.html

    Martti Syrjän sanoituksista 2012 näin

    http://jokkenrunot.blogspot.fi/2012/07/rupisten-riimien-rustaaja-martti-syrja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos liitit nuo tänne. Olet todella tehnyt osuutesi. Pitääkin lukea nuo.

      Poista
  2. Voi mikä hurmurikissa, todella symppis :) Kiitos, että osallistuit haasteeseen :)
    Kissa Krumeluu on runo, jota olen todella paljon loruillut lapsille. Ihana kuvitella puuta, jossa kasvaa hiirenpenikoita...Kirsi Kunnas on aika huumorintajuinen runoilija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kerron hänelle. Vaikka Reishi onkin takonut julmetun määrän pokaaleita kaappien päälle veljensä Red Arrowin kanssa, niin ydin on kissassa, on se sitten maatiainen tai rotusellainen. Nuo ovat antaneet vain hyvän harrastuksen.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta. Toivottavsti pitkä toimitusaika suodaan, mun on nyt aloitettava tutkimustyö aiheen tiimoilta ;) Mutta saamasi pitää lopussa! Oi huoh olihan se oikein kirjattukin että aikaa on -jihuu.

    VastaaPoista
  4. Oi, Kissa Krumeluu - hieno, hieno runo. Ihania muistoja myöskin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Oli ihan pakka lisätä tuo kuva. Vaikka osan minä ulkoa muitakin samasta kirjasta.

      Poista
  5. Kiitos haasteesta. En uskalla osallistumista varmaksi luvata, mutta pidän mielessä.

    VastaaPoista
  6. Hei,
    sain nyt vasta vastattua haasteeseen, vaikka se onkin ihan kiva ja kiinnostava. Mutta, joskus elämä vaan on.....
    Postaus tulee 11.12 iltapäivällä. http://elamaajaelamyksia.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Ilahduta minua kommentilla!