Richard Stemp Kirkkojen ja katedraalien kirja

Here’s the church and here’s the people

Open the door and see the people.

Richard Stemp on englantilainen taidehistorioitsija. Hän on julkaissut useita kuvataidetta ja arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja ja juontanut aihepiirin ohjelmia Iso-Britannian televisiossa. Kirjan ovat suomentaneet Pajari Räsänen, Nina Tarvainen ja Juho Gröndahl.

Kirkkojen ja katedraalien kieli Mitä kirkkojen arkkitehtuurin ja taiteen yksityiskohdat kertovat on hieno johdatus kirkkorakennusten maailmaan. Viehätyin sen lähestymistavoista, joissa korostuu niin arkkitehtuuri kuin taidehistorialliset lähtökohdat. Olen tutustunut aiemmin Richard Taylorin kirjoittamaan kirjaan How To Read a Church, olen toivonut usein, että sekin olisi suomennettu ja sovellutettu meille sopivin elementein. Kuitenkin Kirkkojen ja katedraalien kieli lähestyy samaa teemaa.

Kirkkojen ja katedraalien kieli on jaettu kolmeen osioon, joista ensimmäisessä aihetta lähestytään kirkkojen arkkitehtuurin kautta. Toisessa osuudessa tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja kristillisyyden rikkaaseen symboliikkaan. Kolmannessa osiossa tarkastellaan kirkkojen ja rakennustaiteen historiaa ja eri tyylikausien ominaispiirteitä.

Viittaan alussa mainittuun lukemiseen eli voimme miettiä, mitä kirkkorakennus kertoo meille, mitä voimme lukea sen tarjoamasta symboliikasta, attribuuteista, esineistä, väreistä. Ennen vanhaan kirkko hallitsi seutukuntaa. Se voitiin havaita jo kaukaa. Kauas näkyvät tornit muistuttivat ihmistä uskonnollisista velvollisuuksistaan. Kirkkojen tornit suojasivat kelloja, mutta kelloja on ollut myös erillisissä tapuleissa. Kirkon kellot kutsuivat väkeä sanan ääreen, mutta ne kertoivat väelle myös päivän kulusta, seremonioiden alusta ja varoittivat vaarasta, kuten hyökkäyksestä ja tulipalosta.

Kristikunnan kirkko on meille tuttu, oli se sitten lähellä tai kaukana, sillä löydämme vieraastakin kirkosta tutut asiat astuessamme sisään. Kirkkorakennus yhdistää kristikunnan kolmea päähaaraa (ortodoksista, protestanttista ja roomalaiskatolista). Kirkko on usein pilareiden jakama, yksi- tai useampilaivainen tila, josta löytyy tutut elementit: lukupulpetti, saarnastuoli, kastemalja, urut, kuori, alttari sekä reformaation myötä saapuneet penkit. Kirkkorakennuksissa menneisyys on läsnä eli kaikki esillä oleva ei liity kirkolliseen kontekstiin. Mitä kaikkea meidänkin keskiaikaiset kivikirkot esittelevät meille menneestä? Tänäkin päivänä voimme nähdä mahtavia aatelisten hautakappeleita, hautamuistomerkkejä, lattianalushautoja arkkuineen, sargofageja, vaakunoita parhaimmillaan suvun täysiä vaakunasarjoja, lippuja sekä miekkoja.

Kristikunnan kirkkoja luonnehtii taiteen läsnäolo, kuvallinen representaatio. Raamatun tapahtumat kirjovat kirkkojen seiniä ja alttareita. Tyypillisiä aiheita ovat mm. Luomiskertomus, Jeesuksen kärsimysnäytelmä ja Viimeinen tuomio. Usein näistä puhutaan Biblia pauperumina eli köyhien Raamattuna. Lukutaidoton keskiaikainen väestö osasi lukea kirkoissa esillä olevia merkityksiä ja tunnisti tuttuja tarinoita. Kirkkosalissa on yhä läsnä Pieta-veistoksia, kuoriaitoja, alttarikaappeja, pyhimysten kuvia, vihkiristejä sekä apostoleiden kuvia tunnuksineen katoissa, lehterikaiteissa ja saarnatuolien komeroissa. Myös kirkkokurin välineistöä on esillä. Miksi saarnatuolin baldakiinin päällä on pelikaani? Miksi Neitsyt Marian kädessä on valkoinen lilja? Miksi Constantinan sarkofagissa lampaan vierellä on sekä viiniköynnöstä että riikinkukko? Mikä on pyhänjäännösten eli reliktien merkitys? Miksi kyyhkynen liitää saarnatuolin katoksessa?

Oma lajinsa ovat opettavat maalaukset, joita on meidänkin keskiaikaisten kivikirkkojen asehuoneiden seinillä, esimerkiksi kun piru yllyttää naisia toraan. Yksi upeimpia säilyneitä 1200-luvun seinämaalauksia on Onnenpyörä Rochesterin katedraalissa Englannissa. Tämä kuva muistuttaa meitä siitä, että emme voi ohjailla omaa kohtaloamme, ja sen vuoksi meidän tulisi luottaa ennen kaikkea Jumalaan.

Tyylisuuntien osuudessa tutustutaan kirkkoihin läheltä ja kaukaa. Tässä osuudessa esitellään mm. bysantin, barokin, goottilaisuuden, renessanssin luomuksia sekä kirkoista mm. Pariisin Notre Dame ja Wienin Pyhän Paavalin katedraali.

Tutummissa maisemissa olemme, kun pääsemme lukemaan mukana olevista kotimaisista kirkoista, kun mukana ovat mm. Helsingin Tuomiokirkko ja Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Paimiossa. Maamme ainoa basilika eli Turun tuomiokirkko olisi ollut yhtä upea kuin kirjan kirkot. Kirjassa on ylenpalttinen ja upea kuvitus, joka vie lukijan niin Westminster Abbeysta Pietarinkirkkoon kuin helmiin ympäri Eurooppaa.

Kirkkojen ja katedraalien kirja on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa tietää enemmän nähdessään kirkon tai katedraalin. Se avaa oven kirkkojen kulttuurihistoriaan ja arkkitehtuuriin. Se on opas kulkijan ”tiekirkkoihin” maailman metropoleissa ja se tarjoaa tutunkaltaisen taukopaikan vieraassa ympäristössä, koska se itsessään ja sen sanoma ei ole vieras.

Mistä kiinnostus tähän kirjaan? Kuljen keskiaikaisten harmaakivikirkkojen kirkkotarhoissa ja kalmistokummuilla elävän kulttuuriperinnön jäljessä.


Richard Stemp Kirkkojen ja katedraalien kirja Mitä kirkkojen arkkitehtuurin ja taiteen yksityiskohdat kertovat
Kustannusosakeyhtiö Nemo 2011. Kustantajalta. Kiitollisuudella.