Lene Kaaberbøl (s. 1960 Kööpenhaminassa) on tanskalainen kirjailija, joka on aiemmin tunnettu nuorten- ja lastenkirjailijana. Hän on kirjoittanut muun muassa W.I.T.C.H.- ja neliosaisen Näkijä-sarjan. Kaaberbøl on opiskellut englantia ja draamaa Aarhusin yliopistossa. Agnete Friis (s. 1974 Kööpenhaminassa) on myös kirjoittanut lastenkirjoja ennen yhteistyötä Kaaberbølin kanssa. Friis on myös journalisti. Naisten yhdessä kirjoittamassa Nina Borg -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa. Alkuperäisteos Et stille umӕrkeligt drab ilmestyi vuonna 2010. Teoksen on suomentanut. Aino Ahonen.
Hiljainen, huomaamaton murha valikoitui lukemistooni uteliaisuudesta toisen tekijän takia. Olen ollut Kaaberbølin Näkijä-sarjan lukija. En ole lukenut tekijöiden aiempaa yhteistä tuotantoa. Kirjan värikäs kansi herätti kiinnostukseni ja tajusin toisen tekijän tuttuuden. Näkijä-sarjan kannet ovat mustanpuhuvia ja kiehtovia yhtenäisyydessään. Luen kuitenkin dekkareita, tietynlaisia ja tietyn määrän, mutta ehkä fantasia maistuu niitä paremmin.
Hiljainen, huomaamaton murhan tapahtumien miljöönä on Tanska ja alussa Unkari. Kirjan aihepiirin romanipakolaiset on meilläkin tuttu ilmiö. Tarina käynnistyy Pohjois-Unkarissa, kun kaksi romanipoikaa Tamas ja Pitkin löytävät "jotain" venäläisten jälkeensä jättämän Sziklan sotilassairaalan raunioista.
Nina Borg on Punaisen Ristin sairaanhoitaja ja töissä maahanmuuttajayksikössä, joka yrittää auttaa Tanskaan tulleita Unkarin romanikerjäläisiä. Hän jakaa aikansa perheensä eli miehensä ja lastensa kanssa. Puoliso on geologi, jonka työ projektinjohtajana vie häntä Pohjanmeren öljynporauslautoille. Nina on auttaja, joka on valmis antamaan työllensä kaikkensa.
Henkilöitä kirjassa on runsaasti. Tarina toimisi myös ilman dekkarigenreä jopa syvällisemmin. Keskeinen henkilö on Nina, mutta tarinassa rakentuu myös Sandor Horvathin tarina, kun tämä lähtee pikkuveljensä Tamasin perään. Pitkin kertoo poikien löydöstä Sandorille, ja että Tamas lähti myymään löytöä Tanskaan. Sandor ei aavista, että Unkarin turvallisuuspalvelu on hänen jäljillä verkkoliikenteen takia ja varoittaa Tanskan suojelupoliisia. Tamasilla on veljensä passi ja tämä käytti myös veljensä tietokonetta.
Kymmenen päivää sitten, hän ajatteli. Kymmenen päivää sitten minä opiskelin oikeustiedettä, asuin Budapestissa ja minulla oli tulevaisuus.
Zandor ei avaudu asioista, vaan patoaa ne sisälleen, joka saa hänen kumppaninsa Ljuzan luovuttamaan. Tanskan turvallisuuspoliisi pyrkii ehkäisemään hallitsemattoman katastrofin, jonka seurauksia on vaikea kuvitella. Säteilyn lähde keskellä Kööpenhaminaa on painajainen, ja se paljastuu ihmisten sairastuessa, ihmiset oksentavat, kuumeilevat ja kärsivät.
Myös Nina sairastuu ja hänellä todetaan säteilysairaus. Mortenin on mahdoton käsittää, että Ida on yksin kotona yön, kun äiti makaa sairaalassa säteilysairauden kourissa, kun toinen on työmatkalla Pohjanmerellä. Eikä Mortenin käsitykset tilanteesta parane, kun hän tietää Ninan käyneen useita kertoja katsomassa Valbyssä sairaita itäeurooppalaisia, vaikka hänen oli pitänyt omistautua kodinhoitoon.
Hiljainen, huomaamaton murha on hyvin kirjoitettu, tähän päivään sijoitettu ajankohtainen dekkari. Tänä vuonna on ilmestynyt useampi "ei niin perinteisen" aihepiirin dekkari tai jännityskirja. Uudempia aihepiirejä ovat ekodekkarit, yhteiskunnalliset ajankohtaiset aiheet, kansainvälinen terrorismi, geeniteknologia. Esim. Fredrik T. Olsson Ketjureaktio, Anna Lönnroth Baselinvihreää, Kristina Ohlsson Paratiisiuhrit, Michael Mortimer Neitsytkivi edustavat uudempaa suuntausta. Luin edellisenä Anna Janssonin Tuhopolttajan. Hänen kirjoissa kirjoissa minua on viehättänyt Gotlannin menneisyyteen pohjaavat kirjat, mutta viimeisin käsitteli paljon muutakin kuten huumeongelmaa ja lääketeollisuutta.
Hiljainen, huomaamaton murha sisältää toimintaa ja kovia otteita, mutta myös toivoa ja toisten ihmisten puolesta toimimista. Kirjan toimintapainotteinen lataus vie miespuolisenkin lukijan mukanaan. Lene Kaaberbøl & Agnete Friis osoittavat, että dekkarikin voi sisältää eettisenkin sanoman.
Tämä viikkoni kului lukiessa ja oli ihanaa, että hyllystä saattoi napata aina ihan uuden kirjan. Olen kertonut tästä Siniunikossa täällä. Ja tilanne paheni vielä eilen, kunnes pääsin illalla päivystykseen. Nyt sitten luetaan lisää ja parannellaan haavaa. Työt saavat odottaa.
Lene Kaaberbøl & Agnete Friis Hiljainen, huomaamaton murha
Siltala 2014. Kustantajalta. Kiitollisena.
Kirja on luettu myös näissä blogeissa.
Kirjasähkökäyrä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla!