Karin Slaughter
Kaunokaiset
Alkuteos Pretty Girls (2015)
Suomentaja Pirjo Ruti
Kustantaja: HarperCollinsNordic. Kustantajalta. Kiitoksin.
Karin Slaughter (s. 1971) on yhdysvaltalainen rikoskirjailija, joka asuu Atlantassa Georgiassa.
Kirjailijan esikoisteos Sokaistu
nousi kansainväliseen suosioon vuonna 2001. Olen lukenut
aiemmin hänen kirjoja, mutta nyt en vähään aikaan. Monet
Slaughterin kirjoista sijoittuvat kirjoittajalle tuttuun Atlantaan.
Slaughter on kirjoittanut nyt psykologisen trillerin,
joka on niin jännittävä, että sen lukemisen keskeyttäminen ei ole mahdollista. Slauhgter
tarkastelee tapahtumia uhrien näkökulmasta, sillä Georgian etsivätoimiston
erikoisagentti Will Trent tai kuolinsyytutkija Sara Linton eivät olekaan tässä
tarinassa mukana.
En yleensä lue takakansia tai lainaa niitä
blogitekstiin. Nyt teen sen tarkoituksella. Liian usein takakansi paljastaa
liikaa. Tässä on esimerkki taidokkaasti laaditusta takakannesta. Tämä houkuttaa
lukemaan, lauseet eivät aukene etukäteen eli lukemisen edistyessä lauseet
palautuvat mieleen.
Kirjan takakannessa on seuraavat lauseet:
Kaikilla on salaisuuksia. Eräät ovat vain brutaalimpia kuin toiset.Hänen miehensä murhataan kylmäverisesti. Hänen sisarensa on kadonnut jäljettömiin.Kun Claire alkaa kaivella menneitä, hän ymmärtää elämänsä valheellisuuden - että hänen miehensä olikin jotakin aivan muuta kuin hän oli luullut.Pian hänelle selviää, että totuus on julmempi kuin hän oli koskaan osannut kuvitellakaan.
Teoksen keskiössä on Claire, jonka elämä on mallillaan,
upea koti ja menestyvä mies, mutta mihin seuraan lukija joutuukaan? Tarina alkaa intiimistä ja intohimoisesta kohtauksesta
kujalla, joka muuttuu ryöstöksi ja verilammikoksi. Parikymmentä vuotta yhdessä
elettyä elämää, joten kyllähän siinä ajassa oppii toisen tuntemaan vai... Kulissien takaa paljastuu kuitenkin julma
totuus eletystä elämästä.
Claire oli ollut kauhuissaan, kun oli tajunnut, että heidät ryöstetään. Oliko hän ollut peloissaan sitä ennen? Eikö häntä ollut hieman pelottanut, kun Paul oli pyöräyttänyt hänet ympäri ja puristanut seinää vasten? Vai oliko muistikuva muuttunut siksi, että tapa, jolla Paul oli tyrkännyt hänen jalkansa haralleen ja painanut hänen ranteensa seinää vasten, toi oudosti mieleen videoilla näkyneet kädet ja jalat harallaan olevat nuoret tytöt?
Naisen palatessa miehensä hautajaisista häntä
odottaakin peruuntunut muistotilaisuus ja ylikomisario Mayhew Dunwoodin
poliisiasemalta. Claire tutkii
puolisonsa työhuonetta ja päätyy pervoporno videoiden katselijaksi. Miten elämä
voikin mennä niin, että Claire tapaa FBI:n agentti Fred Nolania tuon tuosta? Entä mitä ovat Paulin liikekumppanin Adam
Guinnin vaateet?
Perhetragedia tapahtui kauan sitten,
kaksikymmentäneljä vuotta sitten. Julia Carroll oli yhdeksäntoistavuotias ja
aloittanut opintonsa Georgian yliopiston collegessa. Hän oli mennyt baariin
ystäviensä kanssa ja sen jälkeen häntä ei nähty. Edes hänen ruumista ei
löydetty. Täysi-ikäinen nainen oli vain lähtenyt reissuun, sillä sehän ei ole
kiellettyä. Tapahtuma vei eläinlääkäri-isän, erotti sisarukset ja jätti äidin
odotukseen. Mikään ei palannut perheen elämässä ennalleen. Clairen ja Lydian
kohdalla elämä on kulkenut eri ratoja, sillä he ovat muukalaisia toisilleen.
Toinen on rikas vaimo ja toinen kuiville päässyt narkkari ja yksinhuoltaja. Nyt
sisaret kohtaavat haudalla seitsemäntoista vuoden jälkeen nolossa tilanteessa,
kun toinen heistä tyhjentää rakkonsa Paulin haudalle.
”Ylikomisario?” Claire toisti kysyvästi. Paulin kuoleman jälkeen hänen kanssaan puhunut mies oli ollut pelkkä rikosetsivä. Oliko murtovarkaus suurempi rikos kuin ryöstömurha vai olivatko murhat niin yleisiä Atlantassa, että ne siirrettiin rikosetsivien hoidettaviksi?
Viihdyin Kaunokaisten seurassa. Tarina on viihdyttävä, rosoinen, koukuttava psykologinen trilleri, joka on kirjoitettu
älykkäästi.
Blogeissa toisaalla: Kirjasähkökäyrä
Jotenkin tämä Slaughterin kirja ei pitänyt minua otteessaan, oliko tämä liian sliipattu. Loppua kohden kyllä parani, mutta arvasin kaiken vähän liian aikaisin.
VastaaPoistaAlun jälkeen tapahtumien kulku yllätti minut, vaikka tapahtumien kulun sen jälken arvasi, mutta kaikesta huolimatta minä pidin tarinasta
PoistaRosoinen kuulostaa hyvältä! Enää yksi teos minun ja tämän välissä :)
VastaaPoistaSlaughter on astetta karskimpi kuin Jungstedt, Jansson ja Läckberg. Tämä koukutti minut heti mukaansa.
Poista