maanantai 6. kesäkuuta 2016

Josephine Hart Miksi?




Josephine Hart Miksi?
Alkuteos Damage (1991)
Suomentaja Harriet Vuosalmi
Tammi 1993. Kotikirjasto

Lontoo ei ole oikea paikka kuolemalle. Me ajoimme pitkin katuja, joilla melusivat autot matkalla työhön, autot matkalla kouluun, bussit jotka purkivat ihmisnauhoja rakennuksien harmaille käytäville, ohi rajunväristen paikkojen joissa voi vaatettaa ruumiinsa, paikkojen joissa voi ravita ruumistaan. Ei mikään sopiva reitti ruumishuoneelle. Siellä elämästä jota olet rakastanut on jäljellä vain ruumis joka sinun on haudattava.

Josephine Hart (1942-2011) oli irlantilaissyntyinen kirjailija, joka toimi Lontoossa kustantajana, toimittajana ja teatterissa.

Luin viikon ja viikonlopun aikana neljä ohutta teosta lukuhaasteeseeni New To You Reading Challenge. Hartin teoksessa sivuja on 232, mutta kapean formaatin takia luen sen pienoisromaaniksi.  Joudun sirottelemaan tekstiini tavallista enemmän lainauksia, koska en halua unohtaa niitä.

Josephine Hartin teos on rakkausromaani. Sen teemoja ovat intohimo, rakastuminen, hullaantuminen, kielletty rakkaus, petos ja kuolema. Nimetön minäkertoja on menestynyt lääkäri ja sittemmin poliitikko, jolla on täydellinen perhe. Vaimo Ingrid on viehättävä ja varakas, poika Martyn on komea ja menestyvä ja tytär Sally herttainen. Kirjan miljöönä on 1980-luvun Lontoo.

Jokaisella on sisäinen maisemansa, sielun oma maantiede; me etsimme sen ääriviivoja koko ikämme.

Tarinan keskiössä on minäkertoja ja Anna.  Miehen elämä on kulkenut suosiollisia etappeja pitkin hänen omien valintojensa mukaisesti. Ingridin isä saa miehen lähtemään mukaan politiikkaan.  Martyn aiheutti hieman huolta, sillä tyttöystäviä riitti ja yliopisto keskeytyi työpaikkaan paikallislehdessä.  Sally kehitti vähäiset taiteilijanlahjansa äärimmilleen ja nappasi harjoittelijapaikan kustantamon graafiselta osastolta.

Mutta minulle Martyn pysyi arvoituksena. Joskus häntä katsellessani muistutin itselleni, että hän on minun poikani. Silloin hän saattoi katsahtaa minuun kysyvästi ja hymyillä. Tiesin että Martynin osalta esitykseni oli vain välttävä.

Rakkaudesta hullaantunut Martyn aikoo viedä Anna Bartonin vihille. Äiti karsastaa valintaa, sillä niin muutkin naiset suhtautuvat Annaan, kun taas miehet ovat sulaa vahaa hänen edessään. Kahdeksan vuoden ikäerokin vaatii sulattelua, että nainen on vanhempi. Martyn on kahdenkymmenenviiden ja naisen lumoama.

Eräänä päivänä mies tapaa naisen, jonka jälkeen mikään ei palaa ennalleen. Mies joutuu intohimon valtaan, mutta kaikesta huolimatta hän tajuaa tilanteen. Siltikään mies ei pysty hallitsemaan tilannetta, vaan eroottinen pakkomielle tuhoaa kaiken. Anna on vaurioitunut ja valmis vaurioittamaan.

Ja jokaisen tapaamisemme ympärille kietoutui nauhana varmuus että elämäni oli jo päättynyt. Se oli päättynyt sinä silmänräpäyksenä kun näin hänet ensi kerran.
Se oli aikaa elämän ulkopuolella. Happona se valui kaikkien taakse jääneiden vuosieni läpi, polttaen ja hävittäen.

Miksi? on kiehtova teos, jonka loppu on julma. Mies joutuu maksamaan paljosta, uhraamaan kaiken, myös uransa. Tarinassa on selkeä juoni, jotakin on ajoittain ennakoitavissa, mutta loppu on jonkin verran yllättävä ja loppuun asti hallittu. Kertoja on aulis ja avoin  kuvaamaan tilanteita. Hartin tyyli tuo mieleen Herman Kochin. Alla oleva lainaus kiteyttää tarinan parhaiten.

Hautajaisiini olisi osallistunut runsaasti niitä jotka olivat päässeet elämässä pitemmälle kuin minä ja joiden läsnäolo sen vuoksi oli muistolleni kunniaksi. Sekä sellaisia, jotka uskoivat rakastaneensa minua yksityishenkilönä ja todistivat kyynelillään tämän henkilön olleen olemassa..
Mutta minä en kuollut viisikymmenvuotiaana. Kovin harvat niistä jotka tuntevat minut nyt eivät pidä sitä tragediana.

Tämä pienoisromaani vie lukijan mukanaan. Löysin tämän kirjan kotikirjastosta ja tuomitsin sen luettuani takaisin paikalleen.  Kirjasta on tehty elokuva vuonna 1993. Myönnän, että en tietäisi sitä, jos miespääosassa ei olisi Jeremy Irons.



Osallistun tällä kirjalla  New To You Reading Challenge -lukuhaasteeseeni.

4 kommenttia:

  1. Ihan tuntematon kirjailija tämä. Annoit aika vahvan suosituksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha kirja. Tarina on hyvä. Tuo alempi kansi olisi vielä kotimaista parempi. Pidin tarinan selkokielisyydestä, kuinka se kuljetti tarinan loppuun asti.

      Poista
  2. Ihan tuntematon minullekin. Alkup. kansi on kyllä paljon parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjahyllyjen kätköt sisältävät ihania yllätyksiä. Pidin todella tarinasta.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!