Lauren Beukes Zoo City. Eläinten valtakunta
Alkuteos Zoo City
Suomentaja Tytti Viinikainen
Aula & Co. 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.
Suomentaja Tytti Viinikainen
Aula & Co. 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.
Lauren Beukes on
eteläafrikkalainen kirjailija, dokumentaristi, tv- ja sarjakuvakäsikirjoittaja
ja satunnaisesti myös toimittaja. Teos on palkittu Arthur C. Clarke
-palkinnolla vuoden 2011 parhaana scifi- ja fantasiakirjana.
Zoo City on huikea kirja,
multigenren edustaja, jossa trilleri, urbaani noir, urbaani fantasia, scifi,
magia, maaginen realismi ja inhorealismi tunkevat esiin.
Kirjan miljöönä on Johannesburg ja vaihtoehtoinen todellisuus. Tarinassa
rikoksen tehneisiin tartutetaan aposymbioosi eli heidät eläimellistetään ja he
joutuvat kantamaan eläintä ristinään merkkinä rikoksistaan ja pelkäämään
hirmuista Pohjavirtaa. Mukana kuljetettava henkieläin olisi samanistisen
ajattelun mukaan jotain ylevää, vaikka jalopeura, kotka, karhu. Mutta joo, joo
tässä tarinassa kannatkin ristinäsi Laiskiaista, Varpusta tai esimerkiksi
Skorpionia.
Tällä hetkellä tiedeyhteisö on taipuvainen tulkitsemaan ’Pohjavirran' ei-olevan ilmentymäksi, pimeän aineen psyykkiseksi vastineeksi, joka on eittämättä vastakohta mutta myös perusta olemassaolon käsitteelle. Varjominän sulautumisprosessi on niin kiinteä osa tuntemaamme elämänmuotoa että, jos maailmankaikkeudesta löydettäisiin maapallon ulkopuolista elämää, olisi mahdotonta kuvitella kyseistä yhteisöä ilman jonkinlaista Pohjavirran ilmentymää.
Zoo City on saastainen slummialue,
jossa eläimellistetyt asuvat. Zinzi December on ampunut veljensä ja siksi hänet
on liitetty sympaattiseen, mutta painavaan Laiskiaiseen, jota Zinzi joutuu
kantamaan. Eläin antaa kantajalleen maagisia kykyjä ja Zinzillä se on kyky löytää
kadonneita esineitä ja oikopolkuja.
Zinzin ollessa palauttamassa
viimeisimmälle asiakkaalleen löytämäänsä sormusta, hän tuntee kuinka side
yhtäkkiä katkeaa. Hän ryntää paikalle ja saa tietää, että vanha nainen, rouva
Luditsky, jolle hän sormusta oli viemässä, on puukotettu raa’asti. Poliisi
epäilee Zinziä surmasta, koska sormus löytyy hänen hallustaan, ja takavarikoi
hänen palkkion. Zinzi kuitenkin päästetään vapaaksi rikosrekisterinsä vuoksi.
Mutta loppujen lopuksi saan kiittää rikosrekisteriäni siitä, että heidän täytyi päästää minut menemään. Sillä heillä oli kaikki tietoni:
Viite: Zinzi Lelethu December #26841AJHB
ID 7812290112070
Eläimellistetty 14. lokakuuta 2006
Kyky löytää kadonneita esineitä.
Zinzi joutuu ottamaan uuden
toimeksiannon musiikkimoguli Odi Huronilta. Tehtävänä on etsiä afropopduon
kaksosten teinityttö, Song. Zinzi lähettelee myös huijausilmoituksia
sähköpostissa ja laatii sensaatiojuttuja. Hänellä on nimittäin kymmenien tuhansien huumevelat Ezekiel
Baccille alias Vuyolle.
Songin löytäminen olisi
Zinzille mahdollisuus päästä veloistaan eroon, mutta etsiminen vie kuitenkin
hänet yhä syvemmälle magian ja toinen toistaan hirveämpien rikosten pariin.
Zoo City on monigenren
sekoitus, jossa Etelä-Afrikan nykytodellisuus pitää huolen siitä, että fiktiota
ei pysty sysäämään todellisuudesta sivuun. Kirja on sekoitus kerrontaa,
lehtileikkeitä, sähköoposteja ja chattia. Kaikesta ei edes selviä, miksi se on otettu mukaan.
Tarina on hyvin sekasortoinen ja anrkistinen, mutta pääjuoni etenee taustalla
tasaisesti. Kaikkea ei heti ymmärrä, mutta palaset loksahtelevat lukemisen
edetessä paikoilleen.
Loppuhuipennus on äärettömän
raaka ja pahinta kaikessa on, että kirja laittaa lukijan ajattelemaan, sillä
paljon helpompaa olisi lukea ilman tunnontuskia armomaailmoista ja ihmisten
luokittelusta tai yhteiskuntakriittisyydestä. Löysin itseni harhailemassa Philip Pullmanissa, Margaret
Atwoodissa ja Sarah Loftsissa.
Bloegeissa toisaalla: Annika, Taikakirjaimet
Kuulostaa jotenkin älyttömän sekavalta ja vähintään yhtä houkuttelevalta! :)
VastaaPoistaMaija kiteytät tuossa hyvin kirjan, sillä se oli pakko lukea.
PoistaTämä kulostaa todella kirjalta, joka laittaa lukijan ajattelemaan.
VastaaPoistaUlla, täällä on sinulle uusi haaste, ole hyvä.
http://marjatankirjat.blogspot.fi/2016/06/elakoon-essee.html
Totta, tämä on ajatuksia herättävä kirja.
PoistaMarjatta, kiitos haasteesta Eläköön essee! Mielenkiintoinen aihe.
Tätä kirjaa olen itsekin harkinnut lukevaksi ja nyt pitää oikeasti lukea, vaikka olisi kuinka sekasortoinen.
VastaaPoistaTämä on hyvä lukea, lukeminen on helppoa, sillä tarina vie.
PoistaMarjatta haaste menee kuun vaihteeseen, sillä yritän saada juhannuksen seutuun kertyneet romskut blogiin.
PoistaMelkoiselta sekoitukselta tuntuu, mutta saattaisi kiinnostaa...
VastaaPoistaMelkoinen cocktail tämä on, mutta lukukokemuksena mielenkiintoinen.
PoistaOuto ja kiehtova, paheellinenkin teos. Loppuhuipennus oli melkein liikaa...
VastaaPoistaOuto, kyllä. Loppu oli minusta jopa raaka.
Poista