Meillä on sanonta Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Se pätee todella tähän kirjaan eli tämän oli aika ilmestyä. Olemme haparoineet ja luoneet epämääräisiä käsitteitä englannin turvin. Pentti Alanko on puhunut vuosia tästä aiheesta. Alanko on kirjoittanut aiheesta Perenna-kirjassa, Suuren puutarhakirjan ensimmäisessä osassa sekä kirjassa Luonnonmukainen puutarha. Olemme käyttäneet wood garden, woodland garden, forest garden ja cottage garden -termejä kuvataksemme puutarhaamme. En tiedä, miksi on ollut niin mahdoton puhua metsäpuutarhasta, sillä rinnalle on yritetty tarjota varjopuutarhaa, lehtopuutarhaa, siimespuutarhaa jne. Monet ovat nojautuneet unelmissaan ruotsinkieliseen Oudolf & Gerritsenin käännöskirjaan Drömplantor – Den nya generationen perenner. Ideana metsäpuutarha ei ole uusi, mutta Suomalaisessa metsäpuutarhassa kerrotaan, kuinka risuisesta ryteiköstä saadaan lumoava metsäpuutarha.
Suomalainen metsäpuutarha kertoo, miten metsäpuutarha rakentuu pala palalta. Kirja jakautuu neljään laajaan ja monipuoliseen osioon: Metsän ja puutarhan liitto, Suomalaisia metsäpuutarhoja, Kasvupaikkatyypit sekä Metsäpuutarhan perustaminen ja hoito. Kirjassa esitellään erilaiset metsätyypit ja puutarhan perustaminen esim. kangasmetsään ja lehtoon. Metsäpuutarha voidaan perustaa niin kaupunki- kuin maaseutuympäristöön. Tietenkin se soveltuu paremmin asutuskeskusten isommille tonteille, taajaman ulkopuolisille alueille sekä kesämökeille kuin piskuisiin rivi-, pari- tai omakotitalojen laatoitettuihin pihoihin. Metsäpuutarha mahtuu kuitenkin pieneenkin pihaan. Monet luonnonvaraiset kasvit ovat kauniita puutarhassa, ja ne toimivat oivina maanpeittokasveina. Omassa puutarhassani kasvaa monia luonnonvaraisia lajeja muun muassa käenrieska, näsiä, mukulaleinikki, verikurjenpolvi, imikkä, kevättähtimö, tulikukkia, vuokkoja, idänsinijuuri, lehtomaitikka, pystykiurunkannus sekä kotkansiipi.
Suomalainen metsäpuutarha -kirjan ulkoasu on kaunis, osioiden alut herkkiä, itämaisen kiehtovia, joissa kuvien vaikuttavuus syntyy tuiki tavallisista kasveista kuten ahomansikasta, kielosta, metsätähdestä, mustikasta jne. Kirjassa on värejä, mutta silti siitä piintyy mieleen vehreys ja vihreiden sävyjen kirjo ja harmonia. Sivun kokoiset habitaattikuvat ovat ihastuttavia. Etusisäkannen neidonhiuspuun lehtiä ihmettelin, mutta kyllähän se meillä on saatu ”menestymään”. Itselläni se kasvaa pihlajien ja japaninsiipipähkinän suojassa. Kirjan kuvitus on monipuolinen ja informatiivinen. Kuvien informatiivisuus ilmenee siten, että kauniin kuvan rinnalla on hahmotelmakuva, jossa luetellaan lajit. En ole ihastunut sivun täyttäviin yksittäisiin kukkakuviin tai katselukirjoihin. Tässä kirjassa tulee hyvin esille, miten kasvientuntija pystyy kuvaamaan kasveja.
Metsäpuutarha on helpointa perustaa olemassa olevan luontotyypin varaan. Ehkä viimein kirjan myötä opitaan istuttamaan alppiruusut oikein, sillä niiden kasvupaikka ei ole etupihan nurmikon paahdeympäristö. Mustilan arboretumissa ja Haagan alppipuistossa näkee upeita alppiruusuja oikeassa ympäristössä. Metsäpuutarhassa on varmasti tärkeintä ymmärtää harmonia, se että istutukset ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa, että luonnonvaraisuus kasvaa tontin rajoja kohden. Sateenvarjojalavien kaltaiset kasvit vaativat taitoa istuttaa. Tummanpunalehtiset kasvit ovat yksittäiskasveja. Meillä on omasta takaa vaalimisen arvoisia erikoisuuksia kuten punakoivu ja liuskalehtiset koivut kuten kirjassa osoitetaan. Surullisinta on katsoa kangasmetsän keskellä olevaa puutarhaa, josta kaadetaan puut, poltetaan kannot ja vuosien uurastuksella saadaan vihreä asfaltti, jolla lapset saavat leikkiä. Elämä kulkee nopeasti eteenpäin ja lapset lentävät pesästä, ennen kuin ryteikössä kasvaa puhdas ja virheetön hoitonurmi.
Suomalainen metsäpuutarha -kirjassa esitellään joitakin lajeja, jotka pistävät silmään kuten dahuriankoivu Betula davurica, sinikämmen Glaucidium palmatum, himalajanjalkalehti Podophyllum hexandrum, valkopärskäjuuri Veratrum album, karhunlaukka Allium ursinum ja luostariunikko Stylophorum diphyllum. Varmasti moni on miettinyt edellisten saamisen vaikeutta. Moni puutarhuri haluaisi näitä puutarhaansa, mutta nämä on haettava Ruotsista. Kirjassa esitellään muun muassa Muurilan puutarha, joka jokaisen on koettava itse, sillä se on uskomaton elämys. Siellä kaikki on sopusoinnussa ympäristön suhteen. Tervetuloa Suomalainen metsäpuutarha!
Kirjan tekijät ovat Puutarhaliiton kasviasiantuntija Ella Räty ja Hanna Marttinen on koulutukseltaan sekä valokuvaaja että puutarhuri.
Ella Räty & Hanna Marttinen Suomalainen metsäpuutarha
WSOY 2014. Arvostelukappale.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla!