sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

12 tietokirjaa riippukeinuun




12 tietokirjaa riippukeinuun

Nappasin tämän haasteen Katveita blogista, jossa Katja haastaa kaikki halukkaat kirjabloggarit kertomaan rakkaimmista tietokirjoista.

Luen tietoa koko ajan ja joitakin tuon myös blogiini. Lukemani tieto rajoittuu yleensä kasveihin ja kulttuurihistoriaan. Tein jokin aika sitten Tietohaasteen täällä. Laitan nuo kirjat tähän mukaan pesämunaksi. 12 tietokirjaa on valtavan paljon kesään, joten osa jää selailun asteelle ja osan esittelen vain tässä.

 En ajattele puutarhakirjoja tietokirjoina, vaan enemmän harrastekirjoina. Tosin Pentti Alangon puusarjat ovat tietokirjoja, mutta pelkkää kuvien ilotulitusta en noteeraa tietona. Olen aika rajoittunut tiedon suhteen.
Tietokirjan tunnuselementtejä ovat kirjallisuusviitteet,  alaviitteet sekä kattava lähdeluettelo. Olen laittanut seuraavat tietokirjat laskevaan luetteloon kohti populaaria tietokirjallisuutta. 


1. Georg Haggrén ym.: Muinaisuutemme jäljet
Gaudeamus 2016 
 
Muinaisuutemme jäljet on uusimpaan tutkimustietoon perustuva yleisesitys Suomen kaukaisimmista juurista. Ajallisesti se kattaa lähes 11 000 vuotta ensimmäisistä kiistattomista asutusjäänteistä Suomessa keskiajan loppuun 1500-luvulle. Menneisyydestämme kertovaa aineistoa löydetään jatkuvasti lisää, ja arkeologian avulla myös kirjallisia lähteitä sisältävä varhaishistoria avautuu tässä teoksessa täysin uudesta näkökulmasta.

2.  Johanna Ilmakunnas Joutilaat ja ahkerat 
Siltala 2016 

 

Eloisia tuokiokuvia säätyläisten arjesta ja juhlasta.  Miten he kuluttivat päivänsä? Mitä he kokivat työksi? Odotan tämän kirjan lukemista.  Joutilaat ja ahkerat muistuttaa, että nykyilmiöillä on historialliset juuret. Säätyläisten elämää rytmittivät vuodenaikojen mukaan vaihtuvat toimet, kesänvietto kotona, kylässä ja kylpylöissä, tai sadonkorjuu ja jouluvalmistelut. Vanhemmat olivat huolissaan lastensa tulevaisuudesta ja onnesta, isovanhemmat hoitivat lapsenlapsiaan. Makuuhuoneissa nukuttiin, seurusteltiin, luettiin ja tehtiin käsitöitä.

3. Tiina Airaksinen – Elina Sinkkonen – Minna Valjakka  Enemmän kuin puoli taivasta Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa 
 Arthouse 2016


Enemmän kuin puoli taivasta tarjoaa kokonaiskuvan Kiinasta naisten silmin ja kokoaa yksiin kansiin heidän elämänsä perinteiden, kommunistisen puolueen näkemysten, läntisten roolimallien ja heidän omien tavoitteidensa ristivedossa.


4. Andreas Tjernshaugen Tiaistensalainen elämä
 Atena 2016


Tiaiset ovat meille likeisiä kotipihan lintuja ja niiden seuraaminen helpompaa. Kun tiaisia tarkkailee pidempään, jokainen siivekäs paljastuu ainutlaatuiseksi yksilöksi, jonka luonne vaikuttaa tehtyihin valintoihin – aivan kuin ihmisilläkin. Saman pesän poikueesta yksi pelkää tuntematonta ja toinen lähtee heti rohkeasti tutkimaan uutta.

5. Hannele Klemettilä Federigon haukka
Atena 2013


Federigon haukka kertoo, millainen oli ihmisten ja eläinten suhde keskiajalla. Teos kuvaa niin aateliston haukkaharrastusta, keskiajan lopun turkisbuumia, susien pelkoa, legendoiksi nousseita koiria ja hevosia kuin mahtimiesten eksoottisia eläinkokoelmiakin. Kirjassa tutustutaan kuuluisiin nelijalkaisiin ja siivekkäisiin ja pohditaan eläinten tehtäviä ihmisten apureina ja lemmikkeinä, vihollisina ja saaliina sekä symbolisten viestien kantajina.

6. Riitta Konttinen Naiset taiteen rajoilla
Tammi 2010



Kunnianosoitus Suomessa toimineille naistaiteilijoille 1800-luvulla, jolloin naiset alkoivat saada tilaa miehisenä pidetyllä kentällä.

7. Arja Elovirta, Ville Lukkarinen Katseen rajat
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998


Tästä kirjasta voi sanoa, että tämä on runsaudensarvi, sillä olen tenttinyt tämän ja silti löydän jokaisella lukukerralla aina jotain uutta.
Katseen rajat on ensimmäinen suomenkielinen taidehistorian metodologian kirja, ja tutustuttaa lukijan sekä taiteen tuntemuksen klassikoihin että sen nykysuuntauksiin. Katseen, kuvallisen esittämisen ja kontekstualisoinnin ongelmat ovat entistä monimutkaisempia. Aikamme "kuvaviidakossa" reittejä avaavat kuvan ikonologiset, semioottiset, psykoanalyyttiset, sosiologiset ja feministiset selitysmallit samoin kuin empiirisen tutkimuksen uusimmat metodit. 

8. Mirkka Lappalainen Jumalan vihan ruoska
 Siltala 2015

Teos on puistattava ja vahva, mutta toisaalta se on kollektiivinen muistokirjoitus niille kaikille, jotka tuo ajanjakso vei. Tämän luettuaan itsekin ajattelee hieman eri tavoin. Suomen 1690-luvun nälänhätä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Esimerkiksi Irlannin kuuluisa nälänhätä 1800-luvulla surmasi ”vain” alle 12 prosenttia väestöstä. Kirjassaan Mirkka Lappalainen etsii vastausta kysymykseen siitä, miksi kuolema korjasi Suomessa niin runsaan sadon. 

Ja sitten kevennetään hieman loppua kohden:

9. Merja Leppälahti Kasvit entisajan elämässä 
Apatura 2015
 
Tämä kirja käsittelee kasvien kautta esivanhempiemme elämää kaukaisesta menneisyydestä viime sotien pula-aikoihin. Millaisia kasveja ovat suvenihanainen, pellonvanhanen ja lehmänkielheinä? Miten nokkoset ovat saaneet alkunsa? Miksi kataja rätisee poltettaessa? Millaisilla kasveilla on tehty taikoja? 

Petri Pietiläinen Kissojen maailmanhistoria  
 SKS 2016 
 
Villikissasta kissavideoihin, demonikissasta kissajumalaksi ja hiirten tappajasta kotikolliksi. Kissan ja ihmisen yhteinen tarina on kestänyt ainakin 11 000 vuotta, ja käsitykset kissasta ovat muuttuneet tuona aikana moneen kertaan. Kissojen maailmanhistoria on kissan tarina afrikanvillikissasta sylissä kehrääväksi kotikissaksi. 

11. Taina Koivunen & Elina Regårdh Kaunis mökkipiha
 Metsäkustannus 2016


Kaunis mökkipiha on erinomainen kirja. Tällaista olen odottanut viime vuosien aikana. Kiinnostuin kirjasta tekijöiden takia. En miellä sitä niinkään mökkikirjaksi vaan haja-asutusalueen omakotitalon asukin kirjaksi. Kirjassa on lajeja, jotka tekevät siitä eteläpainotteisen. Kokonaisuutena kirja on jotain muuta kuin kuvakirjat, joihin olen kyllästynyt. Puutarhakirjalta odotan tietoa pelkän kuvien ilotulituksen sijaan. Tätä kirjaa voi kutsua tietokirjaksi.

12. Leeni Peltonen Valvomo
Otava 2016 

Leeni Peltonen kuuluu sukunsa unettomien naisten jatkumoon. Hän kertoo, miltä valvominen tuntuu ja kokeilee erilaisia keinoja sen hoitoon. Tästä nykyajan kansantaudista on tehty nolo vaiva: pärjäävän ihmisen pitäisi hallita stressinsä ja kyetä nukkumaan. Henkilökohtaista tarinaa ja muiden unettomien kokemuksia täydentää asiantuntijoiden uusin tieto unettomuuden syistä, seurauksista ja hoidoista. Unettomuuteen voi saada apua. Ensimmäisen kerran tämän aiheen kirja nappaa lukijansa mukaan.
Olen lukenut unioppaita hyvinkin paljon.  Monissa on ollut tieteellisempi ote kuin tässä. Niissä on usein runsaasti unen tieteellistä perustaa. Ne puuduttavat lukijan. Tämä on yksi parhaimpia lukemiani unettoman kumppaneita.


4 kommenttia:

  1. Hei Ulla, hyvä listaus. Heti alkoi kiinnostamaan hassusti ensimmäinen ja viimeinen, eli Muinaisuutemme jäljet ja Valvomo. Historian tarkastelu uusien löydösten valossa ja toisaalta ikivanhan ongelman tutkiskelu uudella tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen on hieno teos, ihan vastaavaa ei tule mieleen. Itselleni tutuinta on keskiajan osuus. Valvomo oli hyvä löytö.

      Poista
  2. Mukavasti kulttuurihistorian kirjoja joista en ollut kuullutkaan tai jotka olin kuultuani jo unohtanut. Erityisesti laitan nuo Joutilaat ja ahkerat sekä Federigon haukan itselleni hakuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joutilaat ja ahkerat on mielenkiintoinen, miten ylimystö kulutti aikansa ja mikä oli heidän työtään. Haukka on myös hyvä.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!