12 tietokirjaa
riippukeinuun
Nappasin tämän haasteen Katveita
blogista, jossa Katja haastaa kaikki halukkaat kirjabloggarit kertomaan rakkaimmista
tietokirjoista.
Luen
tietoa koko ajan ja joitakin tuon myös blogiini. Lukemani tieto rajoittuu
yleensä kasveihin ja kulttuurihistoriaan. Tein jokin aika sitten Tietohaasteen
täällä. Laitan nuo kirjat tähän mukaan pesämunaksi. 12 tietokirjaa on valtavan
paljon kesään, joten osa jää selailun asteelle ja osan esittelen vain tässä.
En ajattele puutarhakirjoja
tietokirjoina, vaan enemmän harrastekirjoina. Tosin Pentti Alangon puusarjat
ovat tietokirjoja, mutta pelkkää kuvien ilotulitusta en noteeraa tietona. Olen
aika rajoittunut tiedon suhteen.
Tietokirjan tunnuselementtejä
ovat kirjallisuusviitteet, alaviitteet
sekä kattava lähdeluettelo. Olen laittanut seuraavat tietokirjat laskevaan
luetteloon kohti populaaria tietokirjallisuutta.
1. Georg Haggrén ym.:
Muinaisuutemme jäljet
Gaudeamus 2016
Gaudeamus 2016
Muinaisuutemme jäljet on uusimpaan tutkimustietoon perustuva yleisesitys Suomen kaukaisimmista juurista. Ajallisesti se kattaa lähes 11 000 vuotta ensimmäisistä kiistattomista asutusjäänteistä Suomessa keskiajan loppuun 1500-luvulle. Menneisyydestämme kertovaa aineistoa löydetään jatkuvasti lisää, ja arkeologian avulla myös kirjallisia lähteitä sisältävä varhaishistoria avautuu tässä teoksessa täysin uudesta näkökulmasta.
2. Johanna Ilmakunnas Joutilaat ja ahkerat
Siltala 2016
Eloisia tuokiokuvia säätyläisten arjesta ja juhlasta. Miten he kuluttivat päivänsä? Mitä he kokivat työksi? Odotan tämän kirjan lukemista. Joutilaat ja ahkerat muistuttaa, että nykyilmiöillä on historialliset juuret. Säätyläisten elämää rytmittivät vuodenaikojen mukaan vaihtuvat toimet, kesänvietto kotona, kylässä ja kylpylöissä, tai sadonkorjuu ja jouluvalmistelut. Vanhemmat olivat huolissaan lastensa tulevaisuudesta ja onnesta, isovanhemmat hoitivat lapsenlapsiaan. Makuuhuoneissa nukuttiin, seurusteltiin, luettiin ja tehtiin käsitöitä.
3. Tiina Airaksinen – Elina Sinkkonen – Minna Valjakka Enemmän kuin puoli taivasta Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa
Arthouse 2016
Enemmän kuin puoli taivasta tarjoaa kokonaiskuvan Kiinasta naisten silmin ja kokoaa yksiin kansiin heidän elämänsä perinteiden, kommunistisen puolueen näkemysten, läntisten roolimallien ja heidän omien tavoitteidensa ristivedossa.
4. Andreas Tjernshaugen Tiaistensalainen elämä
Atena 2016
Tiaiset ovat meille likeisiä
kotipihan lintuja ja niiden seuraaminen helpompaa. Kun tiaisia tarkkailee
pidempään, jokainen siivekäs paljastuu ainutlaatuiseksi yksilöksi, jonka luonne
vaikuttaa tehtyihin valintoihin – aivan kuin ihmisilläkin. Saman pesän
poikueesta yksi pelkää tuntematonta ja toinen lähtee heti
rohkeasti tutkimaan uutta.
5. Hannele Klemettilä Federigon
haukka
Atena 2013
Federigon haukka kertoo,
millainen oli ihmisten ja eläinten suhde keskiajalla. Teos kuvaa niin
aateliston haukkaharrastusta, keskiajan lopun turkisbuumia, susien pelkoa,
legendoiksi nousseita koiria ja hevosia kuin mahtimiesten eksoottisia
eläinkokoelmiakin. Kirjassa tutustutaan kuuluisiin nelijalkaisiin ja
siivekkäisiin ja pohditaan eläinten tehtäviä ihmisten apureina ja lemmikkeinä,
vihollisina ja saaliina sekä symbolisten viestien kantajina.
6. Riitta Konttinen Naiset taiteen
rajoilla
Tammi 2010
Kunnianosoitus Suomessa toimineille
naistaiteilijoille 1800-luvulla, jolloin naiset alkoivat saada tilaa miehisenä
pidetyllä kentällä.
7. Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
Katseen rajat
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998
Tästä kirjasta voi sanoa, että
tämä on runsaudensarvi, sillä olen tenttinyt tämän ja silti löydän jokaisella
lukukerralla aina jotain uutta.
Katseen rajat on ensimmäinen
suomenkielinen taidehistorian metodologian kirja, ja tutustuttaa lukijan sekä
taiteen tuntemuksen klassikoihin että sen nykysuuntauksiin. Katseen, kuvallisen
esittämisen ja kontekstualisoinnin ongelmat ovat entistä monimutkaisempia.
Aikamme "kuvaviidakossa" reittejä avaavat kuvan ikonologiset,
semioottiset, psykoanalyyttiset, sosiologiset ja feministiset selitysmallit
samoin kuin empiirisen tutkimuksen uusimmat metodit.
8. Mirkka Lappalainen Jumalan
vihan ruoska
Siltala 2015
Teos on puistattava ja vahva,
mutta toisaalta se on kollektiivinen muistokirjoitus niille kaikille, jotka tuo ajanjakso vei.
Tämän luettuaan itsekin ajattelee hieman eri tavoin. Suomen 1690-luvun
nälänhätä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Esimerkiksi Irlannin
kuuluisa nälänhätä 1800-luvulla surmasi ”vain” alle 12 prosenttia väestöstä.
Kirjassaan Mirkka Lappalainen etsii vastausta kysymykseen siitä, miksi kuolema
korjasi Suomessa niin runsaan sadon.
Ja sitten kevennetään hieman
loppua kohden:
9. Merja Leppälahti Kasvit
entisajan elämässä
Apatura 2015
Tämä kirja käsittelee kasvien kautta esivanhempiemme elämää kaukaisesta menneisyydestä viime sotien pula-aikoihin. Millaisia kasveja ovat suvenihanainen, pellonvanhanen ja lehmänkielheinä? Miten nokkoset ovat saaneet alkunsa? Miksi kataja rätisee poltettaessa? Millaisilla kasveilla on tehty taikoja?
Petri Pietiläinen Kissojen
maailmanhistoria
SKS 2016
Villikissasta kissavideoihin, demonikissasta kissajumalaksi ja hiirten tappajasta kotikolliksi. Kissan ja ihmisen yhteinen tarina on kestänyt ainakin 11 000 vuotta, ja käsitykset kissasta ovat muuttuneet tuona aikana moneen kertaan. Kissojen maailmanhistoria on kissan tarina afrikanvillikissasta sylissä kehrääväksi kotikissaksi.
11. Taina Koivunen & Elina
Regårdh Kaunis mökkipiha
Metsäkustannus 2016
Kaunis mökkipiha on erinomainen
kirja. Tällaista olen odottanut viime vuosien aikana. Kiinnostuin kirjasta
tekijöiden takia. En miellä sitä niinkään mökkikirjaksi vaan haja-asutusalueen
omakotitalon asukin kirjaksi. Kirjassa on lajeja, jotka tekevät siitä
eteläpainotteisen. Kokonaisuutena kirja on jotain muuta kuin kuvakirjat, joihin
olen kyllästynyt. Puutarhakirjalta odotan tietoa pelkän kuvien ilotulituksen
sijaan. Tätä kirjaa voi kutsua tietokirjaksi.
12. Leeni Peltonen Valvomo
Otava 2016
Leeni Peltonen kuuluu sukunsa
unettomien naisten jatkumoon. Hän kertoo, miltä valvominen tuntuu ja kokeilee
erilaisia keinoja sen hoitoon. Tästä nykyajan kansantaudista on tehty nolo
vaiva: pärjäävän ihmisen pitäisi hallita stressinsä ja kyetä nukkumaan. Henkilökohtaista
tarinaa ja muiden unettomien kokemuksia täydentää asiantuntijoiden uusin tieto
unettomuuden syistä, seurauksista ja hoidoista. Unettomuuteen voi saada apua.
Ensimmäisen kerran tämän aiheen kirja nappaa lukijansa mukaan.
Olen lukenut unioppaita hyvinkin
paljon. Monissa on ollut tieteellisempi
ote kuin tässä. Niissä on usein runsaasti unen tieteellistä perustaa. Ne puuduttavat
lukijan. Tämä on yksi parhaimpia lukemiani unettoman kumppaneita.
Hei Ulla, hyvä listaus. Heti alkoi kiinnostamaan hassusti ensimmäinen ja viimeinen, eli Muinaisuutemme jäljet ja Valvomo. Historian tarkastelu uusien löydösten valossa ja toisaalta ikivanhan ongelman tutkiskelu uudella tavalla.
VastaaPoistaEnsimmäinen on hieno teos, ihan vastaavaa ei tule mieleen. Itselleni tutuinta on keskiajan osuus. Valvomo oli hyvä löytö.
PoistaMukavasti kulttuurihistorian kirjoja joista en ollut kuullutkaan tai jotka olin kuultuani jo unohtanut. Erityisesti laitan nuo Joutilaat ja ahkerat sekä Federigon haukan itselleni hakuun.
VastaaPoistaJoutilaat ja ahkerat on mielenkiintoinen, miten ylimystö kulutti aikansa ja mikä oli heidän työtään. Haukka on myös hyvä.
Poista