Huhtikuusta
toukokuuhun
Tein blogitekstin Tammikuusta maaliskuuhun, jossa kerroin kymmenestä kirjasta, jotka kannatti lukea. Huomioin nyt vain uutuudet.
Pysäyttävät
kirjat
Yksikään kevään kirjoista ei
ole ollut sellainen täydellinen pysäytys. Sellainen, jota olisi odottanut,
jossa itsessään olisi ollut lupaus parhaudesta. Sellainen olisi esimerkiksi Sarah Waters tai
jokin mahtava Keltaisen kirjaston kirja. Mikä minussa mättää? Patty Smithin ja
Toni Morrisonin jälkeen on ollut rauhallista. Tyydyn nyt listaamaan viisi todella upeaa
kirjaa, jotka luin huhtikuun ja toukokuun aikana.
1. Ljudmila Ulitskaja DanielStein
2. Deborah Levy Uiden kotiin
3.
Colm Tóibín Nora Webster
4. Rainbow Rowell Eleanor &Park
5. Leena Parkkinen Säädyllinen ainesosa
Keskeytetyt tai ohitetut kirjat
Olen välttynyt huonoilta kirjoilta jostain kumman syystä. Tänä keväänä olen keskeyttänyt yhden kotimaisen uutuuden, oman ostoksen. En oikeastaan syytä kirjaa, vaan itseäni. En ollut varautunut kieleen. Murteellinen osuus ylitti kykyni ottaa tekstiä vastaan. En kadu ostostani, en ole kuitenkaan luovuttanut kirjan kanssa, vaan aikalisän jälkeen yritän vielä uudelleen. Joidenkin kirjojen lukemista haikailin, mutta luettuani muiden esittelyt saatoin todeta, että kirja ei olekaan minun juttu. Tällä periaatteella vältyin H niin kuin Haukalta ja Valkoiselta elefantilta. Myös Pieni kirjapuoti Pariisissa jäi väliin samalla periaatteella.
Milena Busquetsin kirja Tämäkin menee ohi on saanut hyvin vähän kehuja, mutta toisin kuin moni muut, niin minä pidin siitä. Aihepiiri sopi minulle.
Kuvassa Siperiankärhö, ihan se aito.
Keskeytetyt haasteet
Saatoin Helmetin haasteen omalta
osaltani loppuun. Loput olisivat olleet tervanjuontia, liian määräileviä. Huomasin, että tuo haaste ei natsaa minuun millään tavoin. Havaitsin itsessäni ärtymystä. En kaipaa kenenkään virikkeitä lukuihini, että lue sitä ja tätä ja vielä tuotakin. Haluan ihan itse valita lukuni ja löytää itse lukuvinkkejä toisilta. Se on ihan eri asia kuin, että lue sarjakuva, lue afrikkalaisen kirjoittama, lue Marilynin kirja...
Päätin vetäytyä myös dekkariviikosta ja jättää myös Seitsemännen taiteen tarinat -lukuhaasteen kesken.
Eli Kurjen siivellä ja Kansojen juurilla täydentyvät. Niihin liittyvä kirjallisuus on muutenkin minua lähellä. Myös Ompun David Bowien suosikkikirjat -haaste kulkee mukana. Omalta osaltani tuon Kultahatun ja Rouva Bovaryn sekä muutaman muun.
Toki luen kesällä klassikkoni, sillä lukisin sen muutenkin. Päätös tuntuu reilulle itseäni kohtaan. Väsyin linkittelyyn ym. Tutkin jatkossa kirjahyllyjäni löytöjen toivossa.
Tässä muruseni Acer shirasawanum 'Aurea' eli kultahondonvaahtera
Bloggauspinossani
Bloggausvuoroaan
puolestaan odottelevat Tiina Raevaaran Korppinaiset ja Virginia Woolfin Päiväkirja
III.
Mitä
uutta?
Tein blogiini tunnisteet ja se
olikin työläs juttu. joudun paikkailemaan vielä pitkään.
Kirjailijat, Kustantajat, Muut
ja Tapahtumapaikat. Ovat nyt aluillaan... Hirveä työ. Aion muuttaa hieman linkityssysteemiäni. Karsin sitä. Jatkossa kohdistan luetut kirjat instassa kustantajiin, koska heiltähän saan kirjat. Olen vain arkaillut sitä.
Kesäarvonnat
Aloitin kesän ajaksi arvonnat.
Puran niissä kaksoiskappaleita sekä raakattuja kirjoja. Tule ja osallistu!
Voi että, en ole lukenut yhtään noista mainitsemistasi kirjoista. Uiden kotiin (enkuksi tosin) on kyllä roikkunut jo ikuisuuden lukulistallani ja unohtunutkin sinne. Oho. Parkkisen kirja kiinnostaa myös.
VastaaPoistaOn hyvä lopettaa haasteet, jos ne alkavat tuottaa enemmän päänvaivaa kuin iloa. Minäkin tykkään haasteista, jotka sallivat enemmän valinnanvapautta. Kurjen siivellä on ihan mahtihaaste!
Luulen, että pitäisit kirjasta Uiden kotiin. Parkkinen yllätti minut.
PoistaKurjen siivellä on hieno haaste, lempparisanani tuo mahti eli minulla on mahtikasvit. Enää ei tuntunut hyvälle, joten vajutin taakkaani. En vain jaksanut linkityksiä. Liian yksipuolista ja saneltua touhua.
Tarkoitukseni olisi Kurjen siivelle Hiltonin Sininen kuu. Voisin vannoa, että olen nähnyt elokuvana väreissä. Katsoin DVD:n ja se oli hirveä, mustavalkoinen, pysäytetyt kuvat korvasivat ajoittain etenemistä, siis sama kuva näkyi ja puhe eteni. Jäljellä on vain tuhoutuneita versioita. Elokuva nimi on Shangri-La.
Minäkään en ole mainitsemiasi kirjoja lukenut, tosin Säädyllinen ainesosa kotiutui juuri eilen kirjastosta ja Nora Webster on ehdottomasti lukulistallani.
VastaaPoistaKomea on tuo murusesi, kummasti taas puutarha-asiat kiinnostavat, kun kesä on käsillä.
Kaikki on vain valtavasti edellä. Olen hulluna vaahteroihin ja niiden lehtimuotoihin. En piittaa niinkään kukkapenkeistä.
PoistaSäädyllinen ainesosa on hieno. Monitahoinen. Pidin valtavasti.
Kurjen siivellä on jäänyt minulla ihan sivuraiteille, vain pari luettua eikä lisää näy lukupinossa. Haasteita tosiaan kannattaa jättää pois, jollei löydy innostusta - turha niitä on alkaa 'suorittamaan'. :)
VastaaPoistaListaamistasi kirjoista Parkkisen kirja kiinnostaa minua. Tuntuu, että se voisi olla mukava kesäkirja. Uutuuskirjat ovat jääneet minulla niin vähälle lukemiselle tänä keväänä, että koetan lukea edes muutaman kesän aikana.
Toivoisin kovasti, että löytäisin vielä joskus Ranskalaisen luutnantin naisen DVD:nä. Olen nähnyt sen kahdesti, eka meni jotenkin ohi hälyisässä seurassa. Kirjan lukeminen ei riitä.
PoistaParkkisen kirja on mahtava, se kannattaa lukea. Se sopii kesään.
Sun viiden listalla on omasta näkökulmastani kolme hittiä: Daniel Stein, Nora Webster ja Säädyllinen ainesosa (josta postaus tulossa).
VastaaPoistaSamaa mieltä ehdottomasti kun Elegia. Ei kannata roikkua haasteissa mukana, jos niistä on enempi murhetta kuin iloa. Minulla on yleensä periaate, että luen haasteeseen jotain, jos tulee sopivaa vastaan. En määritä haasteita lukemiseni kautta paitsi klassikkohaaste on tässä poikkeus, mutta se onkin vaan yksi kirja. Kurjen siivellä ei mulla ole oikein edennyt, mutta kyllä siihen varmaan vielä jotain haarukoituu. Se on hieno haaste ja mukaan liittyessäni olin suunnitellut lukevani vaikka mitä japanilaista, vaan kun noilla suunnitelmilla on tapana muuttua. :)
Aivan sama periaate minulla. Mutta käytännössä tuo ei onnaa, sillä en saa H.C. Andersenista eteläafrikkalaista tai Mansfieldista sarjakuvaa, en sitten millään. Minua raivostutti jättää viime kesänä kirja kesken ja nyt nujerran sen. Minulla on sentään melkoinen kokemus liejussa rämpimisestä, joten jos yksi kirja ei suju, niin... Itse asiassa tuo kärhökuva tuo mieleeni yhden talvitien ja siinä rämpimisen. Tuo kasvi kasvaa siis luonnossa meillä. Olipa sotkuinen selitys. Mutta aion saada luettua tietyn liejukirjan. Hyvällä tai pahalla.
PoistaToiseksi haluan lukea tuohon haasteeseen jonkun kirjan, jonka olen lukenut iäisyys sitten. En ole tehnyt vielä valintaa. Kirjat ovat hyllyssä. Ehkä eivät kirjallisuuden merkkiteoksia. Ehkä ajan patina on haalistanut niitä. Yksi voisi olla Päivien kimallus.
Klassikkohaaste oli helppo. Minulla on Woolfin päiväkirjat kesken. Ja valintani nousi oikeastaan niistä eli Katherine Mansfield Kanarialintu. Pidän hänen novelleista.
Olen tässä toukokuussa ollut lukutauolla - pihalla... Ihanainen Acer shirasawanum 'Aureum' sinnitteli täällä 2 talvea, sitten kaputt.
VastaaPoistaMinäkin lopetin helmetiin kirjaamisen jo ajat sitten kun ei innostanut enää. Kurjen siivellä -haasteeseen olen muistaakseni lukenut 7.
En ole huomannutkaan tuota klassikkohaastetta. Nyt menossa Vanhus ja meri, kun halusin tietää miltä se tänään tuntuu. Luin sen englanniksi teininä ja pidin kovasti.
Minunkin pitäisi tarkistaa tagit, lisätä ainakin kustantajaluettelo. Eiköhän tämä puutarhahöyry kohta maannu ja lukuinto taas löydy.
Voi sinua ahkeraa. Minulla on useampi kultahondo, myös tavallinen hondonvaahtera. En ole niin henkeen ja vereen puutarhan kimpussa.Ei minua kukkasloisto säväytä. Käärmeenpistoyrtti on kasvi, joka minua inspiroi. Yritän noudattaa gurun (Pentti Alanko) neuvoja, hänhän istuu kirjojen kansissa hyvin lokoisasti. Istun ja luen ja nautin kesästä.
PoistaAi kirjoista piti kirjoittaa. Sain Helmetistä tarpeekseni, ei ole pätkän vertaa minua. Sitä vain luulee sijoittavansa kirjan johonkin, mutta se ei suju niin. Väsyin vain turhaan työhön, sillä senkin ajan voi käyttää hyödyllisemmin. Luen ihan omien halujeni mukaan tai mitä kustantajat suovat. Selvittelen, kenellä on vastuu klassikosta ja laitan viestiä.
Tunnisteet ovat kivat, mutta työläät ja kesken. Olisi pitänyt tehdä alusta lähtien.
Murteella kirjoitetun tekstin lukeminen on mielestäni raskasta - myös tutulla murteella - murre on puhuttua kieltä ja sitä on helpompaa kuunnella kuin lukea.
VastaaPoistaLuin viime syksynä muutaman dekkarin, joissa oli murreosuuksia ja selvisin. Murre oli pohjoista. Tuo häiritsee minua, kun rivit eivät aukene normaalilla lukuvauhdilla.Lukeminen takkuilee.
PoistaHaastekeskeytyksestä huolimatta sinut on haastettu :)
VastaaPoistahttp://rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi/2016/05/haaste-unpopular-bookish-opinions.html
Annika olen tehnyt haasteen täällä, harmi
Poistahttp://ullankirjat.blogspot.fi/2016/05/tietohaaste-ja-unpopular-bookish.html
H niin kuin Haukka, englanninkielisenä pokkarina viime syksynä Istanbulin lentokentällä ostettu, on minulla jäänyt ainakin toistaiseksi kesken. Joitain hienoja juttuja siinä oli, mutta ei imaissut mukanaan. Saan nähdä annanko sille vielä uuden mahdollisuuden :).
VastaaPoistaPäädyin tuohon ratkaisuun, koska ajattelin, että aihealue ei ole minua. Minulle riittää se, minkä Federigon haukka on minulle antanut. Kirja on varmasti hyvä, mutta saattaisi tuoda surullisen olon.
Poista