Abercrombie Särkynyt meri 1 - Vain puoliksi kuningas ja Taavi Vartia Varastettu vaimo

Ilahduin saaressani Abercrombien kirjan kustantajalta. Joe Abercrombie on brittiläinen, Bathissa asuva kirjailija, jonka nuoruus kului tietokonepelien ja mielikuvitusmaailmoiden parissa. Hän opiskeli Manchesterin yliopistossa psykologiaa ja toimi Lontoossa TV-dokumenttien ja –konserttien leikkaajana, kunnes julkaisi ensimmäisen fantasiakirjansa The blade itself (2006).

Nuori Yarvi on valmistautumassa pappiskokeeseen äiti Gundringin luona myöhään yöllä, kun hänen setänsä Odem tulee kertomaan, että hänen isänsä kuningas Uthrik ja vanhempi veljensä on surmattu väijytyksessä ja että Yarvi on nyt kuningas. Yarvi on syntynyt toinen käsi surkastuneena ja häntä pidetään heikkona ja sopimattomana valtaistuimelle, koska hän ei pärjää taistelukentällä. Yarvin isä kuningas Uthrik oli aina halveksinut nuorempaa poikaansa, eikä pitänyt hänestä. Siitä huolimatta Yarvi suunnittelee isänsä surman kostamista.

”Olet oppinut paremmaksi.” Yarvi sai sanottua…

”Niin sinäkin kuninkaani.” Yarvi näki kuinka Keimdalia inhotti, kun tämä kosketti vääntynyttä raajaa, ja hän katsoi parhaaksi vielä kutittaa tätä sormentyngällään. Ehkä ele oli pikkumainen, mutta heikkojen pitää pärjätä pienimuotoisilla kostotoimilla.

”Minä olen oppinut huonommaksi”, Yarvi mutisi Keimdalin astellessa takaisin kaltaistensa luokse.

”Usko pois.”

Kirjan kuvausten perusteella voisi kuvitella, että eletään viikinkiaikaa, jossa vain sotureilla on arvoa. Särkynyt meri on sisämeri, johon päästään lounaassa olevien salmien kautta Juuttimaan pohjoispuolelta ja länsirannalle siitä pohjoiseen jää Gettlanti, itärannalla on Sagenmaa. Kuvauksesta ei voi olla yhdistämättä aluetta Itämereksi, vaikka kirjailija onkin brittiläinen. Pohjoisranta on kuvaaamatta.

Alueella palvotaan monenlaisia jumalia aina eri tarkoituksiin. Niimpä Kuningas Yarvi vannoo isänsä haudalla valan, jonka jälkeen hän johdattaa soturinsa kostoretkelle Vansterlantiin.

”Minä Yarvi, Uthrikin ja Laithlinin poika, Gettlannin kuningas, vannon valan! Vannon aurinkovalan ja kuuvalan, vannon sen Naisen Joka Tuomitsee, Miehen Joka Muistaa ja Naisen Joka Solmii Solmun nimeen. Kuulkoon minua todistajina isäni, veljeni ja tänne haudatut esi-isäni. Kuulkoon minua todistajina Mies Joka Katsoo ja Nainen Joka Kirjoittaa. Kuulkaa te kaikki minua todistajina. Olkoon valani minulle kahle kaulassani ja tutkain sisälläni. Minä vannon kostoa isäni ja veljeni surmaajille. Tämän minä vannon!”

Vansterlannissa oma sotajoukko syrjäyttää Yarvin kuninkaan paikalta, mutta hän ”pelastuu” ihmeen kaupalla putoamalla linnakkeen muurilta mereen ja katoaa. Hänet kuitenkin löytää vihollisen sotajoukko, joka myy hänet orjakauppiaalle. Sieltä hän joutuu kaleeriorjaksi soutamaan.

Sukupuoliroolit ovat kirjassa päälaellaan, sillä äiti Gundring ja myös muut pääpapit ovat naisia. Samoin osoittautuu, että kapteenina kaleerilaivalla, johon Yarvi joutuu, on entinen sotapäällikkö ja nainen. Erilaisten seikkailujen jälkeen Yarvi onnistuu upottamaan laivan pohjoisessa banyalaisten luona, kun meri on jo osittain jäässä ja pääsee pakenemaan orjajoukon kanssa, johon on ystävystynyt. He joutuvat loppumattomalle jää- ja lumilakeudelle ilman ruokaa. He suuntaavat arktisissa olosuhteissa kohti Gettlantia, läpi erilaisten seikkailujen ja taisteluiden.

Koko tarina kerrotaan nuoren prinssi Yarvin äänellä. Tarinassa on raakuutta, sillä ihmisiä kuolee kasapäin ja joitain kohtia kuvataan turhankin yksityiskohtaisesti. Väkivalta kuului viikinkien ryöstöretkiin ja kostoretket nähtiin oikeutetuiksi. Tänä päivänä ihminen on hyvin samanlainen, sillä ihminen ei ole juuri muuttunut (vrt. Syyria / Isis). Särkyneen meren tarinassa sankari ei kuitenkaan ole komein ja urhein vaan älykkäin. Samoin Yarvin orjakaverien joukko ei ole joukko sankareita, jotka selviytyvät (kuten useimmiten tapahtuu), vaan osa heistäkin kuolee.Vähitellen paljastuu, että nämä kaverit ovat ihmisiä, jotka on eri syistä ryöstetty tai vangittu ja myyty orjiksi ja heidän taustansa on moninainen. Loppuratkaisu on  yllättävä, vaikka viitteitä on annettu pitkin matkaa.

Aamulehden kriitikko mainitsee tällaisen väkivallan estetisoinnin grimdark fantasiaksi, jonka esikuvana pidetään George R. R. Martinia. Kirjaa markkinoidaan nuorille suunnattuna fantasiana, jossa fantasian elementit eivät korostu. Parhaiten tätä kuvataan nuorten seikkailukertomuksena. Sinänsä tarina on vetävä ja sujuu nopeasti aikuisemmankin lukijan käsissä. Kirjan hahmojen nimet olivat osittain hankalia (mm. Shadikshirram) muistaa ja osittain häiritsivät lukemista. Trilogian jatko-osat ilmestyvät puolen vuoden välein, joista seuraava osa eli Halki puolen maailman ilmestyy kesän alussa.

Joe Abercrombie Särkynyt meri 1 - Vain puoliksi kuningas
Alkuperäisteos Half a king (2014)
Suomentaja Mika Kivimäki
Jalava 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.



Taavi Vartia Varastettu vaimo

Taavi Vartia (1965) on kotimainen käsikirjoittaja, ohjaaja ja kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut viikinkiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja ja siksi hänen oli helppo sijoittaa Varastettu vaimokin sinne. Kirja alkaa vuodesta 1069 ja jatkuu kymmenisen vuotta. Tarkkaa lopettamisvuotta ei kerrota.

Rufino Salvar on Sardinialainen, arvostettu villakauppias, joka kuitenkin on ”kauppamatkoillaan” luonut omaisuutensa ryöstelemällä ja orjakaupalla yhdessä viikinkipäällikkö Halvardin kanssa.

Halvard on lähettänyt uudelle, neljä vuotta kestäneelle retkelle 50 aluksen laivaston, jota komentaa Halvardille uskollinen Dors. Osan matka-ajastaan viikingit palvelevat Konstantinopolin keisarin vartiokaartissa. Paluumatkalla koko laivasto poikkeaa Samuelin saarelle, jossa Rufino Salvarin talo sijaitsee. Hän on palkannut turvakseen kymmeniä sotilaita ja saarta vartioidaan päivin öin. Dorsin joukkoineen noustessa maihin, yksinäinen nuoli tappaa Dorsin kakkosmiehen, josta viikingit riehaantuvat. Muutamat eloonjääneet vangitaan myytäviksi paluumatkalla orjiksi.

Soturin pidellessä Cristinaa tiukasti paikoillaan nuolen haavoittama mies katsoi häntä arvioiden. Sitten mies nyökkäsi lyhyesti ja soturi alkoi riuhtoa häntä eteenpäin. Silloin Cristina näki isän ja Dorotean. Isä makasi verisenä, kasvot pahoin runneltuina, raajat epämääräisessä asennossa allaan maahan imeytyvä verilammikko..

Dors on saanut Halvardilta tehtäväksi vangita Salvarin nuori tytär Cristina ja tuoda hänet Norjaan luokseen ja näin tapahtuukin. Salvar on pettänyt Halvardin ja siinä yhteydessä Halvardin vaimo ja pieni tytär ovat kuolleet ja kostoksi hän haluaa Salvarin tyttären. Matkan ajan Dors vartioi Cristinaa kuin silmäteräänsä ja luovuttaa tämän Halvardinkylässä Halvardille. Halvard tulee kuitenkin katumapäälle, ja lähettää kolme miestä myymään Cristinan Kaupangiin orjaksi. Matkalla miehet alkavat tapella Cristinasta ja kaksi heistä kuolee ja Cristinan onnistuu tappaa viimeinen. Hänet saadaan kuitenkin kiinni ja tuomitaan talveksi maakuoppaan.

Cristinan isännäksi määrätään Dors, joka kuitenkin on luonteeltaan mitä oikeudenmukaisin ja nuhteeton isäntä. Cristinaa vaivaa koti-ikävä ja katkeruus ryöstäjiään kohtaan. Hän miettii pakenemista ja kostoa, mutta orjan asema on tukala. Karkaamisesta tai varastamisesta seuraa kuolemanrangaistus. Mutta aika kuluu ja Cristina alkaa katsella kylän miehiä himoiten ja myös kylän miehet tiedostavat uskomattoman kauniin Cristinan. Voimakkaan eroottisen latauksen jatkuessa Dorsin vaimo Inga tulee yhä mustasukkaisemmaksi ja lopulta järjestää Cristinan varkaaksi, jolloin Halvardilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin julistaa Cristinalle tuomio varkaudesta. Cristina pääsee vielä kylän väen mukana markkinoille Kaupangiin. Mutta minkä tuomion Halvard hänelle määrää: hirttämisen vai uhraamisen markkinoilla jumalille elävältä suolistamalla?

Oli hämmentävää nähdä aikuinen nainen, jota toisissa olosuhteissa olisi voinut haluta ja joka toisaalta voisi olla hänen tyttärensä. Ja kuitenkin juuri tämä nainen oli tytär miehelle, jonka vuosi hän oli rakkaimpansa menettänyt. Jos Rufino Salvar olisi jäänyt henkiin ja jos hänet olisi tuotu Halvardinkylään, hän saisi katsoa vierestä, kuinka Halvard yhdellä veitsenpistolla veisi häneltä kaiken. Halvard oli tyytyväinen huomatessaan, kuinka viha ja katkeruus alkoivat sittenkin taas nousta. Se auttoi häntä pysymää kovana tämän naisen edessä ja kohtelemaan häntä murhaajan tyttärenä.

Lukemisekseni sattui sattumalta kaksi viikinkiaiheista kirjaa peräkkäin. Kumpikin kirjailija suoriutui tehtävästään hyvin, vaikka kirjat olivat hyvin erilaisia. Vartian kirja on historiallinen romaani, rakkauden, seikkailun ja yhteiskunnan kuvauksen lomassa. Varastettu vaimokin on paikoin raaka, mutta sitä viikinkien ryöstöretket olivat. Talot poltettiin, ihmiset tapettiin ja kaikki kelpaava ryöstettiin. Orjien kohtelun kuvaus on raakaa.

Kaikesta huolimatta kirja on erinomainen ja luin sen nopeasti. Suosittelen historiallisten romaanien ystäville. Kirjan kansi on upea ja  kuvan tausta ajoittaa hyvin kirjaa!

Taavi Vartia Varastettu vaimo

Paasilinna 2015. Arvostelukappale. Kustantajalta. Kiitoksin.