Kurkataanpa tänään pähkinöiden maailmaan. Pähkinäpensas Corylus avellana on kaikille tuttu, mutta katsotaanpa muita.
Pähkinät
Pähkinän määritelmä on arjessa epäselvä. Pähkinöiksi saatetaan kutsua siemeniä, kovakuorisia avautumattomia hedelmiä. Kasvitieteellisesti pähkinöitä ovat kuivat, kovakuoriset hedelmät, joiden sisällä on yksi tai joskus kaksi siementä.
JALOKASTANJA (Castanea sativa) kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Euroopassa ja Lounais-Aasiassa. Jouluna kastanjatahna- tai sose on kalkkunantäyte. Keski- ja Etelä-Euroopassa paahdetut kastanjat ovat joulun seudun herkkuja. Meilläkin paahdetut kastanjat sopivat joulupöytään kinkun lisäkkeeksi. Kastanjasose sopii myös jälkiruokiin tai leivonnaisiin.
PARAPÄHKINÄ (Bertholletia excelsa) on kotoisin Amazonian sademetsistä. Kovakuorisen parapähkinän siemenen syötävä osa on siemenen alkio. Parapähkinä on meillä pähkinöistä eksoottisin, mutta tuoreena syötävät pähkinät ovat jouluherkkuja muualla. Niitä käytetään leivonnaisissa ja makeisissa.
MUNUAISPUU (Anacardium occidentale) eli cashew-pähkinä on sumakkikasvien heimoon kuuluva ainavihanta, monirunkoinen Brasiliasta kotoisin oleva puu. Erikoinen hedelmä on noin 3 cm:n pituinen, harmaa, kovakuorinen pähkinä. Pähkinä on kiinnittynyt pehmeään ja mehevään osaan (cashew apple), joka on 10--20 cm:n pituinen, päärynämäinen, punainen tai punakeltainen sekä hieman omenanmakuinen. Joskus tätä kutsutaan puun hedelmäksi, vaikka onkin syntynyt turvonneesta kukkaperästä ja kukkapohjuksesta. Cashew on tropiikin tärkein pähkinä, josta valmistetaan juomia ja säilykkeitä.
PEKAANI (Carya illinoënsis) on saksanpähkinää muistuttava hikkorien sukuun kuuluva pohjoisamerikkalainen lehtensä varistava lehtipuu. Pekaanipähkinät sopivat pikkuleipiin, kakkuihin, jälkiruokiin ja jäädykkeisiin.
SAKSANPÄHKINÄ (Juglans regia) on isolehtinen, yksikotinen puu, joka kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Meillä saksanpähkinä menestyy puutarhassa vain kaikkein suotuisimmilla kasvupaikoilla etelärannikolla. Jouluna saksanpähkinä maistuu pähkinämaljoissa, kakuissa, jälkiruoissa, salaateissa sekä makeisissa.
MANTELI (Prunus amygdalus) on kausivihanta pensas tai pieni puu, joka kuuluu ruusukasvien heimoon. Se on kotoisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Mantelista on kaksi muunnosta: karvasmanteli ja makeamanteli. kookospähkinä
Kansanperinteen mukaan manteli kuvastaakin elämän kaksinaisuutta. Ruskean kalvon peittämä makea manteli eli siemen löytyy kovan kuoren alta. Makeaa mantelia saa kokonaisena, kuorittuna, rouheena ja jauheena. Jouluna manteli maustaa glögin ja leivonnaisia. Aattoaamun riisipuuroon piilotetaan vanhan tavan mukaan manteli, ja uskomuksen mukaan sen löytävälle seuraava vuosi on otollinen. Tämä tapa kuului vuodenvaihteen perinteisiin keskiajan Englannissa ja Ranskassa, jossa puuroon tai leivonnaiseen kätketyn pavun tai kolikon etsintä oli osa seuraleikkejä. Karvasmanteliöljy on käytetty mauste leivonnaisissa ja suklaakonvehdeissa.
MAAPÄHKINÄ
Maapähkinä ( Arachis hypogaea) kuuluu hernekasvien Fabaceae kasviheimoon ja se on alkuperältään etelä-amerikkalainen. Maapähkinä on yksivuotinen ja kasvaa 30 - 50 cm korkuiseksi. Sillä on keltaiset kukat. Pölytyksen (itsepölytys) jälkeen hedelmät kehittyvät paloissa maan alla. Palko sisältää yleensä 2 tai 3 siementä.
PISTAASI
Pistaasi (Pistacia vera) on pistaasien (Pistacia) sukuun kuuluva kasvi. Mantelipistaasi kasvaa luonnonvaraisena Aasian keski- ja lounaisosien vuoristoalueilla kuten Iranissa, Afganistanissa ja Turkmenistanissa. Sitä viljellään yleisesti mm. Välimeren seudulla, Kaliforniassa ja Australiassa sekä Afrikassa.
Puu kasvaa noin kymmenmetriseksi. Sen lehdet ovat kapeat, 10–20 cm pitkät. Se on kaksikotinen kasvi eli hede- ja emikukat kasvavat eri yksilöissä. Luumarjojen vaaleanvihreää siementä, niin sanottua pistaasipähkinää, käytetään jälkiruoissa ja leivonnaisissa. Sitä myydään myös paahdettuina ja suolattuina.
MAKADAMIA
Makadamia eli australianpähkinä Macadamia integrifolia eli Macadamia tetraphylla on kotoisin Australian itärannikolta. Makadamia on hasselpähkinä muistuttava pyöreä pähkinä. Makadamiat sopivat hyvin hedelmäsalaatteihin ja leivonnaisiin.
KOOKOSPÄHKINÄ Cocos nucifera
Kookospalmu on usein vinorunkoinen, tav. 15-25 meriä korkea, haaraton sulkapalmu. Rungossa on rengasmaisia lehtiarpia. Lehdet ovat sulkamaiset, useita metrejä pitkät ja kellertävän vihreät. Kukat ovat pienet, vaaleat, jopa lähes 2-metrisinä kukintoina. Latvassa sijaitsevat hedelmät ovat isoja.
Lähteet:
Huttunen, M.A., Alppimaa, J. & Kokkonen, A. 1995: Joulun
kasvit. Botanian tietolaari 7:1-48.
Piippo, S. & Salo, U. 2006: Mielen ja rakkauden kasvit.
WSOY.
Schulman, Leif 2004: Joulunajan kasveja. Ulmus 5:1-21.
Meillä on saaressa pähkinäpensas ja se pölytti tänä kesänä itse itsensä ja teki siis pähkinäsatoa, hauska yllätys. Ostin pienen pähkinäpensaan alun Naantalin torilta yhdeltä mummolta ja hänen mukaansa se kasvaa missä vain. Istutin sen sitten keskelle pihaa savimaahan. Nyt se on jo semmonen 2,5 metriä korkea. Hirvet ja peurat hiukan maistelevat, mutta eivät tykkää. Toisin on vaahteran laita, jota ne himoitsevat.
VastaaPoistaHyvää Joulua :)
Meiläkin on tavallinen pähkinäpensas ja sitten punalehtisiä sekä pekikonpähkinä. Pidän niistä.
PoistaMai, kiitos ihanista kirjoista ja ihanaa joulua teille.