Eläinten ja mörköjen seurassa ja Pika-arvonta

Helena Telkänranta Millaista on olla eläin?

Helena Telkänranta (1965) on biologi, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Hänen erikoisalana on eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkimus Helsingin yliopistossa.

Millaista on olla eläin? -teos kuvaa eläinten kokemusmaailmaa uusimman tiedon kautta. Eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimus on edistynyt viime aikoina nopeasti. Teos on jaettu kahdeksaan lukuun: 1) Ultraviolettinäöstä magneettiaistiin: eläinten "salaiset" aistit, 2) Onko eläimillä tietoisuutta - ja miten sen voi tietää? 3) Oppiminen, oivallukset ja kulttuurien synty, 4) Kekseliäät korpit ja muita eläinmaailman älykköjä, 5) Miltä tuntuu kalan kipu tai linnun pelko?, 6) Nauravat rotat ja muita leikkiviä eläimiä, 7) Halut, himot ja huolenpito: elämää ylläpitäviä tunteita ja 8) Avulias norsu ja pelastava gorilla: sosiaalisuuden monet muodot.

 

Millaista on olla eläin? -teos kurkistaa eläinten maailmaan. Millaisia meille tuntemattomia aisteja eläimillä on. Miten ultraviolettinäkö, infra- ja ultraäänet, kaikuluotaus, hajuaisti muuttavat kokemusta?  Tunnistaako koira omistajansa kasvot? Onko eläimillä ajatuksia ja tunteita? Miltä tuntuu magneettikentän aistiminen? Voiko kissa kostaa tai osoittaa mieltään? Kirjan mukaan muilla eläimillä kuin ihmisellä ei yksinkertaisesti ole aivoissaan sellaisia rakenteita, joilla tällaiset tunteet olisivat mahdollisia. 

Osaako koira hävetä tekosiaan?  Yksin jäädessään koira saattaa tuhota postin, mutta se ei tee sitä ilkeyksissään. Pureskelemisella on rauhoittava vaikutus, kun yksin jääminen on vaikeaa. Ketkä ovat eläinmaailman muistivirtuooseja? Kuinka kauas ulottuu norsun muisti?  Millä eläimillä on kyky kokea tunteita? 

Postin lisäksi kengät ovat yleinen kohde yksinäisten koirien pureskelutuokioille. Syynä lienee se, että ihmistään kaipaava koira hakeutuu lohduttautumaan sellaisilla esineillä, joissa ihmisen ominaistuoksu tuntuu selvästi.

Kirjan käytännön vinkit helpottavat meitä ymmärtämään kissojen ja koirien käyttäytymistä. Miten yksinkertaisetkin otukset oppivat monimutkaisia asioita? Sanotaan, että leikki on lapsen työtä, mutta leikkiminen on luonnossa yleisempää kuin moni uskoo.  Miten tunnistat aidon leikin?  Tiesitkö, että leikillä on kolmet kasvot? Tutkijat jakavat eläinten leikit yleensä kolmeen ryhmään: esineillä leikkimiseen, liikuntaleikkeihin ja sosiaalisiin leikkeihin. Entä, onko kissa erakko? Miten kissan ja koiran menneisyys selittää niiden eroavaisuutta? Miten norsu reagoi kuolleisiin lajitovereihinsa? Minkälainen on matelijoiden ja sammakkoeläinten tunne-elämä?

Eri eläinlajien välillä on valtavat erot siinä, kuinka suuren osan  ajastaan ne käyttävät leikkimiseen. yksi selvimmistä lainalaisuuksista liittyy siihen, kuinka helppoa eläinten on löytää tarpeeksi ruokaa. Mitä tiukemmalla energiabudjetilla eläimet joutuvat elämään, sitä vähemmän ne leikkivät. Pienikokoisten eläinten energiatalous on haastavampaa kuin suurten, koska pienimillä eläimillä on eniten lämpöä haihduttavaa pinta-alaa verrattuna ruumiinsa tilavuuteen.

Jokainen kissanruokkija tuntee kattinsa mielen ruoan suhteen. Kissojen elekieli kertoo paljon siitä, kuinka mieluisalta mikäkin ruoka tuoksuu ja maistuu.  Syömättä jätetyt herneet kertovat ruokkijalle totuuden. Hyvän maun aistiminen on yhteistä nisäkkäillä, mutta eri eläinlajit ilmentävät sitä erilaisin elein ja ilmein.

Eläinten – ja ihmisten- hyvä elämänlaatu on enemmän kuin vain kärsimyksen puuttumista. Siinä missä ikävät tuntemukset ovat nykytiedon valossa ainakin kaikille selkärankaisille aitoa, koettua todellisuutta, sitä ovat onneksi myös myönteiset tuntemukset. Sopivissa oloissa eläinten elämä sisältää rikkaan kirjon mielihyvän tavoittelua ja siitä nautiskelua, kumppanien seuraa, poikasten hoivaamista – sekä hauskanpitoa vain hauskanpidon itsensä takia.

Millaista on olla eläin? -teos kuvaa niin lemmikkieläinten kuin luonnon eläinten kokemusmaailmaa ja mielenmaisemaa ajantasaisen kokonaiskuvan kautta. Tämä on kiehtova ja tärkeä kirja eläinten kanssa aikaansa viettäville. Tämä teos on eläinten ystävälle uusimman tiedon runsaudensarvi ja oiva joululahja eläinten ystävälle. 

Helena Telkänranta Millaista on olla eläin?
SKS 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

Asgeir Helgestad Metsän eläimiä 

Asgeir Helgestad (1968) on kansainvälisesti palkittu norjalainen luontokuvaaja.  Käsissäni oleva kirja on peräti kirjan 7. painos.

Seuraan jonkin verran lasten kasvikirjoja, mutta joskus myös eläinkirjoja ja tietysti biologina kiinnitän niihin eri tavalla huomiota kuin nuori lukija. Kasvikirjojen ongelmana on jo ruotsalaisissa käännöskirjoissa niiden kasvilajivalikoima. Kirjoissa esitellään varsin usein lajeja, joita meillä ei kasva. Tuiki tavallinen on esimerkiksi mustaselja, jonka menestyminen puutarhakasvinakin vaatii meillä osaamista ja tuuria alkuperän suhteen. Itse olen viehättynyt Stefan Castan ja Bo Mossbergin yhteistyönä syntyneisiin kirjoihin kukkakasveista, puista ja sienistä. Tässä eläinkirjassa lajisto on kohdallaan.

 Metsän eläimiä on perinteinen eläinkirja, jossa eläimillä on päärooli. Interaktiivisen median maailmassa perinteisen tietokirjan löytäminen on helmi. Kirjan alussa esitellään eläinten asumisympäristönä ikimetsä. Se taustoittaa hyvin eläinten kodin. Pohjolan villieläimiä esitellään parinkymmenen verran mm. karhu, kettu, jänis, kärppä, mäyrä,  hirvi, ilves, susi, siili ja orava. Metsälammen asukkaina tutustutaan muun muassa majavaan ja sammakkoon.

Sivun mittaisten perustekstien lisäksi kirjassa on tietolaatikoita, joissa kerrotaan pähkinänkuoressa tärkeimmät asiat. Tietolaatikkoon on sisällytetty muun muassa: levinneisyysalue, pituus, paino, ravinto, elinikä ja poikaset. Helppolukuisessa tekstissä kerrotaan perusasioita eläimen elintavoista, yleisyydestä ja talvehtimisesta. Tiedollisen osuuden lisäksi lukijaa hemmotellaan upeilla nelivärisillä luontokuvilla, joissa eläimet on kuvattu niiden elinympäristössä. Kirjan parhautta on luonnon ja lajin yhdessäolo. Lisäksi esittelyssä oleva eläin on tassutellut sivujen poikki jättäen tassunjäljet.

Asgeir Helgestad  Metsän eläimiä

Alkuteos Dyr i skogen (2001)

Suomenantaja Tuula Syvänperä

Karisto 2015. 7. painos. Kustantajalta. Kiitoksin.

GRUMPY CAT
Yrmeä elämänopas 

Jos perinteiset elämänoppaat maustuvat tyhjänpäiväisille, niin kannattaa tutustua Grumpy catin ajatuksiin. Maailmankuulun internet-kissan eli Grumpy Catin ajatukset purevat varmasti nuivimpaankin lukijaan.

Grumpy Cat on oikealta nimeltään Tardar Sauce. Tämä otus on maailman pahantuulisin kissa, jonka äksy olemus on valloittanut niin kissaihmiset kuin ei niin kissamieliset. Ennen kuin nakkelet niskojasi, niin mietipä seuraavaa. Kissasta tuli kuuluisa ensin Youtube-videolla, jota katsottiin 15,7 miljoonaa kertaa. Kissan omistaa 28-vuotias Tabatha Bundesen Morristownista, Arizonasta, josta katti teki varsin äveriään.

Yrmeän elämänoppaan kiukutteleva kissa viskoo pistäviä ajatuksiaan maailmasta ja sen alhaisuudesta kuono rutussa. Kirjan ilotteleva mustahuumori saa äreimmänkin tyypin hymyyn. Grumpy Cat huvitti lukijoitaan Yrmeällä kirjallaan (2014). Yrmeä elämänopas jatkaa ihmisten kiusoittelua edellisen kirjasen viitoittamalla tiellä.

Tässäpä makupaloja yrmeyden ytimestä:

”Kun maailma alkaa näyttää valoisammalta, vedä verhot eteen.”

”Koti on siellä missä ikinä murjotatkin”

”Jos elämä jakaa sinulle happamia sitruunoita. Heitä niillä jotakuta.”

”Vanha sanonta pitää paikkansa: lapsuudenkotiin on mahdotonta palata. Minä näet vaihdatin lukot.”

”Muistot lämmittävät sydäntä. Varsinkin kun niitä käytetään sytykkeinä.” "Puutu toisten asioihin. Kuinka he muuten tietäisivät, että sinä olet oikeassa ja he väärässä"

"Kukaan ei koskaan yritä halata kaktusta."

”Ruoho on aina vihreämpää siellä. missä sinun ei tarvitse jakaa sitä kenenkään kanssa.”

GRUMPY CAT Yrmeä elämänopas

Alkuteos The Grumpy Guide to Life – Observations by Grumpy Cat
Suomentaja Mika Kivimäki

Karisto 2015. Kustantajalta. Kiitoksin

Harri István Mäki Mörkökirja  

Harri István Mäki (1968) on suomalainen kirjailija, teatteriohjaaja ja sanataideopettaja.

Harri István Mäen kirjoittama ja kuvittama Mörkökirja laskee möröt valloilleen. Alussa ajattelin, että tarinat kytkeytyisivät toisiinsa. Ensimmäisessä tarinassa Béla-tyttö laittaa pihalle kyltin Bélan Wekkulista lomakodista, joka sallii myös möröt. Tarinat ovat kuitenkin itsenäisiä.

Näitä mitä eriskummallisimpia mörköjä vilistää esiin niin kaapeista kuin piironginlaatikoista kertomaan tarinansa. Siitäkään ei liene haittaa, jos näitä tuppaa olemaan häiriöksi asti, sillä kotimöröistä pääsee eroon, ottamalla yhteyttä Mörönkarkottajiin, mutta niidenkin kanssa on syytä olla varuillaan.

Mörköjä on monenlaisia kummajaisia, sillä niissä on niin hankalia kuin helppoja. Kuten arvata saattaa, niin helpot ovat hiljaisia ja ujoja mörköjä, jotka vain etsivät ymmärtäväistä ympäristöä. Hankalat sen sijaan saattavat olla ongelmallisia, kuten niiden nimestä voi päätellä. Niiden kanssa on yksinkertaisesti hankalampaa.

Mörkökirjan kulkijoissa on monenlaisia mörököllejä ja kummajaisia. Ne kaikki etsivät omaa sijaansa huokaillen tai räyhäten. Kirjan lyhyissä tarinoissa on nälkäinen vuohimörkö, vanha sudeksi naamioitunut saalistajamörkö, pikkuruinen mörkö, koditon kummitus ja vesimörköjen hurjimus eli järvimonsteri. Yhdessä tarinassa on piirtämisestä pitävä hymyilevä István-mörkö, joka piirtää puita, pensaita, lintuja, hämähäkkejä, sammakoita, kukkia, pilviä. Yhteistä piirroksille on, että niin esineet, koneet kuin olennot hymyilevät. Koditon kummitus on vanha mies, joka kulkee päivin öin, sillä hän suututti kauan sitten pelimörön. Miska, pikkuruinen mörkö on vaivainen, yhtä pitkä kuin hammastikku. Tämä asusti hylätyn kartanon ikivanhassa piirongissa. Kullakin möröllä on omat huolenaiheensa.

Mörkökirja on viattoman hauska, mutta tarkemmin tutkittuna se on salaviisas tarinasikermä, jonka tarinoissa piilee jonkinlainen opetus. Mörkökirja on suunnattu alakouluikäisistä yläkoulun seitsemänteen.

Kirjaan liittyvän tehtäväpaketin on laatinut äidinkielenopettaja, FM Jaana Ala-Huissi.

Harri István Mäki Mörkökirja

Haamu Kustannus 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

   *** PIKA-ARVONTA***

Arvon seuraavat uudenveroiset kirjat.

Pärttyli Rinne Viimeinen sana 2014

Mathias Rosenlund Kuohukuja 5 2015

Pia Pesonen Maatuska 2015

HUOM. ***Arvontaan voivat osallistua VAIN Lukijani.***


 Ulkomaille en postita. Suoritan arvonnan  TORSTAINA 17.12.2015. klo 21.00. Kirjaan tuloksen perjantaina aamulla.

Ilmoita kirjan kohdalle kiinnostuksesi. Huom. edellytän, että seuraat perjantaina tilanteen. Sähköpostiasi en tarvitse.  Laita yhteystietosi minulle arrhenia(@)gmail.com

Postitan perjantaina / lauantaina.