Opaskirja elämää varten, Hyvä yö, Temppelin hämärästä Matsurin vilinään

Elämisen oppaita on paljon tarjolla, joten hyvän löytäminen on sattumaa. Minuun vetosi kirjan yksinkertainen nimi. En voinut vastustaa tätä, vaan mietin, että mitä ihmettä tämä pitää sisällään. Kuun alussa perehdyimme Terveelliseen elämään täällä. Nyt paneudumme mielen hyvinvointiin muutaman kirjan verran. Aluksi tutustumme Joe Vitalen teokseen Opaskirja elämään ja sitten Björn Hedensjön kirjaan Hyvä yö – Mitä uni on ja miten sitä saa? Kumpikin kirja on hyvin yksinkertainen ja mielenkiintoinen. Itse ainakin tunnen, että minun yössä olisi paljon parantamisen varaa.

Joe Vitale tarjoaa oivalluksia ja elämän oppitunteja menestymiseen. Opaskirja elämää varten on yksinkertainen ja helppotajuinen opas, joka tarjoaa suuria viisauksia ja avaa huonosti omaksuttuja salaisuuksia elää parempaa elämää. Vitale kutsuu lukijan elämän oppitunneille, jossa opetellaan miten elämänpolkua voitaisiin kulkea helpommin ja joutuisammin. Luettuaan useimmat meistä sanovat, että he olisivat halunneet omaksua nämä yksinkertaiset opit jo paljon aikaisemmin.

Se mikä vaikuttaa tuholta ja tuomiopäivältä on usein vain tiedotusvälineiden uutisointia. Gandhi sanoi kerran: ”Kun vaivun ahdistukseen, muistan, että kaikkina historian aikoina totuus ja rakkaus ovat aina voittaneet. On ollut tyranneja ja murhaajia ja hetken ajan he saattavatkin vaikuttaa voittamattomilta, mutta lopulta he aina luhistuvat. Ajattele sitä… aina.”

Johdannon lisäksi kirjassa on seitsemän erillistä osiota, jotka jakautuvat vajaan tai korkeintaan muutaman sivun pituisiin kappaleisiin sekä esimerkkeihin ja pieniin harjoituksiin. Useat eri henkisen alan kirjoittajat ja luennoitsijat antavat ohjaustaan. Kaiken lähtökohtana on, että lukijat voivat hallita elämäänsä, voittaa kaikki esteet ja löytää elämälleen oman tarkoituksen, juuri hänelle sovitetun merkityksen. Jokainen oppitunti on selitetty esimerkein.

Opaskirja elämän varten ei saarnaa, vaan se on täynnä harvinaislaatuista viisautta, jota sävyttää kepeä huumori ja myötäeläminen. Se auttaa lukijoita kehittämään luottamusta omiin mahdollisuuksiin, suunnittelemaan omaa elämää, etenemään uralla, rakentamaan ihmissuhteita sekä löytämään mahdollisuuksia. Kukaan ei voi lukea tätä syvällistä käsikirjaa puolestasi, vaan tämä avautuu jokaiselle eri tavoin, sen mukaan, minkälainen kunkin oma elämänreppu on

Useat kasvuvuosistamme kuluvat sääntöjen oppimiseen: kielioppisääntöjen, käytöstapojen, kohteliaiden sosiaalisten tapojen ja menestyksen ja onnellisuuden lainalaisuuksien omaksumiseen. Vasta vuosien opiskelun ja henkilökohtaisen analysoinnin jälkeen opin todellisen totuuden säännöistä. Niitä ei ole olemassakaan. Voittajille ei ole olemassa sääntöjä.

Lukijat oppivat elämään täysillä, kun he huomaavat, miten:
* Sinä – onnittelut elämäsi johdosta: Osuudessa lukija johdatetaan omaan asenteesi ja rooliisi, miten näet elämän.

* Sisäiset ominaisuudet – Oman elämäsi mahdollisuuksien ymmärtäminen: Omien mahdollisuuksien kartoittamisen kautta sinun on tiedostettava, mitä todella haluat. Ainoa asia, joka sinua estää saamasta haluamaasi, olet sinä itse.

* Ulkoiset liitännät – Toisista välittäminen omassa elämässäsi: Tarjoaa kaikkein tärkeimmän ohjenuoran. Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Me kaikki pidämme mukavista ihmisistä – tarkoittaen miellyttäviä, hymyileviä. lähestyttäviä ja ystävällisiä ihmisiä.

* Vianmääritys - Itsestä huolehtiminen: Osassa keskitytään hetkeen, joka on ja joka ei palaa. Jos pidät tästä hetkestä, viivyttele siinä, koska se on kohta ohi. Jos et pidä tästä hetkestä, rentoudu, koska se on kohta ohi.

* Optimaalinen suorituskyky – Paras irti elämästäsi: Opettaa, että voit motivoida itsesi muutokselle päättämällä ja takaamalla onnistumisesi. Luo itsellesi myönteinen tilanne, jossa tiedät ettet voi epäonnistua, koska olet polttanut siltasi takanasi. Oppitunnin viestinä on, että työnnät itsesi ulos siltä mukavuusalueelta, jolla ehkä elät. Tulet silloin alueelle, jolla suurimmat henkilökohtaiset ja ammatilliset onnistumisesi alkavat.

* Tekniset tiedot – Mitä sinun tulee tietää muista: Oppitunnin opetus on, että kukaan meistä ei ole tyytyväinen aikaan, jossa olemme ja elämme kaiken stressin keskellä ja silti pelkäämme tulevaisuutta. Ihmisten perustarpeet ovat aina olleet samanlaisia pohjimmiltaan, vaikka ne ovat näyttäytyneet erilaisina.


* Oikea käyttö – Elämäntehtävän määritteleminen: Oppitunnin opetuksena on, että odotuksemme vaikuttavat siihen, mitä saamme maailmassa.

* Kokoamisohjeet – Tulevaisuutesi luominen: Me kaikki luonnollisestikin uskomme elävämme pitkän elämän, jossa meillä on paljon aikaa saavuttaa haluamamme, mutta todellisuus voi olla melko erilainen.

Opaskirja elämää varten on inspiroiva ja sen sisällön yksinkertaisuus hämmentää. Huomasin, kuinka olin jumissa työsuunnitelmani kanssa, mutta työstin sen uudelleen ja olin hämmentynyt, kuinka olin kulkenut aivan väärää polkua. Joskus emme osaa lukea tienviittoja ja joudumme harhaan. Saatamme surra tehtyä työtä, hukattua aikaa ja turhaa uupumista. Joskus on vain palattava takaisin ja otettava uudet metodit käyttöön. Järjestelin työni uudelleen ja huomasin palasten sopivan eri tavallakin yhteen. Vitalen kirjan yksinkertaiset neuvot tuntuivat itsestäänselvyyksille, mutta jonkun piti ne osoittaa. Ongelmien ei tarvitse olla suuria, mutta uudelleen järjesteltynä niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilön elämään. Esimerkiksi oman työtilan siivoaminen ja järjestäminen voi avata täydellisen jumiutumisen. Oma kiusallinen piirteeni on papereiden ja tiedon etsiminen, jota ruokkii vielä hyvä muisti, joka etsityttää minulla alati jotain tarvitsemaani. Muutos käynnistyy pienistä teoista, päätöksistä ja ryhtymisistä. Anne te Velde-Luoman teos Kaaoksen kesyttäjä (Avain 2010) on uskomattoman hyvä apu kenelle tahansa tavarahamsterille.

Asian ydin on, että elämässä on aina ylämäkensä ja alamäkensä. Salaisuus piilee siinä, että pitää pyrkiä ratsastamaan aallonharjalla parhaan kykynsä mukaan.

Joe Vitale Opaskirja elämää varten

Taivaankaari 2012. Kustantajalta. Kiitoksin.

Björn Hedensjö Hyvä yö Mitä uni on ja miten sitä saa?

Ensimmäistä nukkumisjaksoa sanottiin joskus ”kuolleeksi uneksi” tai vastaavaksi. Nimi viittasi siihen, että ensimmäisessä jaksossa nukuttiin sikeämmin kuin toisessa. Nykyiset unitutkimukset ovatkin vahvistaneet tämän käsityksen. Yön ensimmäinen puolisko on tärkeä palautumisen kannalta, kun taas toisella puoliskolla uni on pinnallisempaa.

Käytän tekstissäni kirjasta nimeä Hyvä yö. Unikirjoja on paljon, mutta innostuin kirjasta nimeltä Hyvä yö. En ole kiinnostunut unen vaiheista, fysiologiasta, unitutkimuksista ja kaikkein vähiten unien selityksestä. Sen sijaan minua kiinnostaa hyvä yö.


Hyvä yö –kirjaan (En perfekt natt: varför du sover och hur du gör det bättre? 2013) on koottu maailman johtavien unitutkijoiden kertomuksia, siitä miten eri tavoin eri ihmiset nukkuvat, miten uni muuttuu iän myötä ja mikä kaikki vaikuttaa nukkumiseen. Huom. Olen korjannut alkuperäisen nimen oikein, sillä kirjassa on oltava virhe. Kirjan on suomentanut Veli-Pekka Ketola.


Hyvä yö käsittelee nukkumista, miten vietämme hyvän yön. Hyvän ruokavalion ja riittävän liikunnan lisäksi ihminen tarvitsee unta. Joskus tuntuu, että ihmiset haluaisivat kilpailla nukkumisessakin, kuinka vähän ne nukkuvat, kuinka vähän he tarvitsevat unta. He haluavat välittää näin toisille olevansa parempia ja tehokkaampia. Toiset saattavat tuntea itsensä huonommiksi tunnustaessaan tarvitsevansa enemmän unta. Kuitenkin jokaisella ihmisellä on oma sisäinen kello sekä yksilöllinen luontainen unirytmi.

Hehkulampun keksijä Edison oli oikeassa yhdessä suhteessa. Valo, varsinkin keinovalo, vaikuttaa ratkaisevasti nukkumiseen. Valaistuksen muutos ei tapahtunut hetkessä, Vaikka hehkulampun saapuminen koteihin ja julkisiin tiloihin pani vauhtia valon vallankumoukseen, keinovalo oli levinnyt hiljalleen jo pitkään. Monia suurkaupunkeja valaistiin muilla keinoilla kuin sähköllä satoja vuosia aikaisemmin – esimerkiksi Lontoon kaduilla oli 5000 öljylamppua vuonna 1736, ja määrä oli kasvanut lähes 40 000:een vuonna 1823, paljon ennen hehkulamppua.


Hyvä yö pohtii, miten omaa unta voi parantaa, miten unen saa. Ihmiset nukkuvat eri tavoin, unen tarve vaihtelee eri ikävaiheissa ja uneen vaikuttavat monet erilaiset asiat. Unella on monenlaisia merkityksiä ihmisen arkeen ja siitä selviytymiseen. Mihin unta tarvitaan ja mitä unessa tapahtuu?

Melkein kaikki parit haluavat nukkua yhdessä, vaikka toinen kuorsaa tai hänellä on levottomat jalat. Kun kyse on pienen pinta-alan jakamisesta kolmasosalla vuorokaudesta, kannattaa selvittää sellaisen vuoteen hankkimista, jossa kumpikin nukahtaa vaikeuksitta ja nukkuu sikeästi.

Kirja alkaa unen historiallisella katsauksella: Evoluutio, Kadotettu rytmi sekä Biologinen kello ja sosiaalinen aikaero. Perinteisempiä kappaleita ovat unen fysiologiset tekijät. Erityisen tärkeä osuus käsittelee unen puutetta ja vastustuskykyä, unettomuudesta eroon pääsyä, pienten lasten unta. Hyvää yötä kokoaa yhteenvedon unen tärkeydestä ja sen yksilöllisistä tarpeista. Lopussa on kiitokset ja varsin pitkä lähdeluettelo.


Gilliam Flynn on kirjoittanut kirjassaan Kiltti tyttö: Uni on kuin kissa: se tulee vain jos siihen ei kiinnitä mitään huomiota.

Unettomuutta potevan tärkeimmät ohjeet:

- Vältä nikotiinia ja kofeiinia kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Virkistävän kofeiinin puoliintumisaika kehossa on jopa viisi tuntia ja tupakoivilla on kaksi kertaa enemmän unihäiriöitä kuin muilla.


- Vältä alkoholia neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Alkolin suurempi kulutus häiritsee REM-unta ja varsinkin aamuyön heräilemiset ovat tavanomaisia.


- Liiku säännöllisesti, mutta ei myöhemmin kuin kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Virkistäytyminen johtuu ihmisen kehityshistoriasta: muinoin äkillisestä rasituksesta oli kyse eloonjäämisestä, pakenemisesta tai puolustautumisesta.

- Lepää, mutta vältä nokosia.

Tämä on itsestään selvää.

- Älä vilkuile kelloa yön aikana.

Tieto ajan kulumisesta voi panna aivojen koneiston käyntiin, se voi tuoda ainaisen velvoituksen olla ajoissa.

- Himmennä valot, vaienna äänet ja laske lämpötila mahdollisimman alas.

Pimeys ja hiljaisuus rauhoittavat. Makuuhuoneen ihannelämpötila on 16-19 astetta, mutta nukkumiselle tärkeintä on ihon lämpötila, joka eri-ikäisillä ja -kuntoisilla ihmisillä vaihtelee, mikä saattaa johtaa univaikeuksiin.

- Kirjoita ennen nukkumaan menoa ylös asioita, joiden arvioit häiritsevän nukkumista.

Tämän tarkoituksena on järjestellä virkeyttä aiheuttavia ajatuksia.

- Rauhoitu tuntia ennen nukkumaanmenoa, vältä televisiota tai Internettiä.

Nykyaikaiset näytöt säteilevät samankaltaista sinisävyistä valoa kuin aurinko, mikä hidastaa melatoniinin eritystä.

- Tee rentoutumisharjoituksia.

- Erota työ ja vapaa-aika.

- Vietä vähintään tunti päivänvalossa joka päivä.

- Nouse joka aamu samaan aikaan, myös vapaapäivinä.

Monet unettomat kuluttavat ainakin puolet vuoteessa viettämästään ajasta muuhun kuin pitäisi - siis nukkumiseen. Seksi on suositeltavaa, samoin lukeminen, koska se on tavanomainen rentoutumisrutiini, joka tietokoneista ja puhelimista poiketen tosiaan auttaa nukahtamaan. Nykyään on tavanomaista lukea kirjaa taulutietokoneella, mutta jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, sinun kannattaa muistaa sinertävän valon vaikutus ja se vaara, että rupeat kokeilemaan taulutietokoneen vuorovaikutteisia toimintatapoja.

Björn Hedensjö Hyvä yö - Mitä uni on ja miten sitä saa?

Art House 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

Raisa Porrasmaa & Petri Artturi Asikainen Temppelin hämärästä Matsurin vilinään - Nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan

Atena 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

Raisa Porrasmaa on japanologi, joka on opettanut japania, pitänyt luentoja maan kulttuurista ja kirjoittanut Japanista juttuja. Hänen väitöskirjansa käsittelee Japanin klassista kirjallisuutta. Hän on myös kääntänyt Haruki Murakamin teokset Värittömän miehen vaellusvuodet ja Maailmanloppu ja ihmemaa suoraan japanista. Petri Artturi Asikainen on Tokiossa asuva vapaa valokuvaaja, joka on kuvannut Japanissa erilaisille projekteille, lehdille ja kuvatoimistoille.

Japanin historiaa on usein hahmotettu länsimaisen mallin mukaan, ja länsimaisen lukijan on hyvä tiedostaa, että historiantutkimuksen terminologia ei sovellu kaikilta osin sellaisenaan japanilaisen historian tarkasteluun. Puhutaan esimerkiksi keskiajasta, kun viitataan 1100-luvulta alkaneeseen 500 vuotta kestäneeseen ajanjaksoon.

Temppelin hämärästä Matsurin vilinään vie lukijansa nojatuolimatkalle Japanin menneisiin vuosisatoihin ja alkuun onkin koottu yhdelle sivulle Japanin historialliset kaudet. Teos jakautuu 15 keskeiseen lukuun.


1. Luvussa Izuma Taisha ja Ise Jingū, Lukemattomien jumalten maa tutustutaan Japanin kansanuskona tunnettuun shintolaisuuteen, muinaista Japania koskeviin myytteihin ja varhaiseen Yamatona tunnettuun valtioon.

2. Fujisan ja Fushimi Inari Taisha, Fuji vuori ja Inarin jumalan kettulähetit tutustuttaa meidät kahteen nyky-Japanin pyhään vuoreen, joiden tarinoissa menneisyys ja nykyisyys punoutuvat yhteen kiehtovalla tavalla.

3. Nara, Buddhalaisuus saapuu Japanin saarille. Buddhala isuus on Japanissa samoin kuin muualla Aasiassa kytkeytynyt tiiviisti valtaan ja valtaa pitäviin. Keisarit ja aristokraatit ovat rakennuttaneet esi-isiensä sieluille pyhitettyjä upeita temppeleitä, joihin myös heidän omat maalliset jäännöksensä aikanaan pyhitettiin.

4. Kioto, Tyynen rauhan pääkaupunki ja fujiwarojen mahti. Heian-kausi muodostaa Japanin historiassa myöhempien sotaisten vuosisatojen vastaparin: ”tyynen rauhan” aikakauden. Fujiwara merkitsee kirjaimellisesti visteria eli sinisadeniittyä.

5. Hieizan ja Kōyasan, Soturimunkkeja ja valtion suojelijoita. Kioton viereinen Hiei-vuori oli alun perin kansakunnan pyhä vuori. Monet Japanin buddhalaisuuden suurista opettajista ovat opiskelleet vuorella, jolla sijaitsi yksi maailman suurimmista komplekseista tuhansine rakennuksineen..

6. Tenmangū, Oppineisuuden jumalan traaginen tarina. Tenjin-jumala tunnetaan myös historiallisella nimellään Sugawara no Michizane. 900-luvun alussa pääkaupunkia koettelivat onnettomuudet, joiden syyksi aikalaisten mielestä selvisi, että Michizanen henki kaipasi lepytystä.

7. Luvun otsikko kertoo mitä tässä käsitellään: Ninnaji, Ninnajin hilpeät munkit ja Heian-ylimysten elämä.

8. Kamon pyhäköt, Huvitteleva hoviväki, vallasta vetäytyvät keisarit tutustuttaa Aoi matsuriin eli festivaaliin, Kamon pyhäköihin ja Heian-kauden aatelisten vapaa-ajanviettotapoihin.

9. Heiken tarinat, Orastava sotilashallinto ja Heiken suvun tarina. Samuraiden aikakausi koitti, kun sotilasvalta vahvistui.

10. Kamakura, Kävelykierros sotilashallinnon pääkaupungissa kertoo Kamakuran sotilashallinnosta.

11. Zen-temppelit, Zen-buddhalaisuus vahvistuu Japanissa tutustuttaa Japanin keskiaikaiseen buddhalaisuuteen. Nykyään zen-buddhalaisuutena tunnettu suuntaus juonsi juurensa Kiinasta Japaniin rantautuneesta traditiosta nimeltä chan.

12. Tenryūji ja Ginkanuji, sotilashallinnosta sisällissotien jatkumoon. Taivaallisen lohikäärmeen temppelin puutarha on Kioton ihanimpia. Luvussa kerrotaan temppelin rakentamista edeltävästä ajasta, jolloin keisari ja sotilassuvut ottivat yhteen sekä Muromachi-kauden loppupuolesta.

13. Linnat ja teetaide. Linnojen lumoissa, teen tiellä kertoo miten tokugawat onnistuivat rauhoittamaan sotien runteleman maan. Japanin keskiajan loppu, sotivien maakuntien aikakauden jälkeen koittanut Azuchi-Momoyama-kausi (1573–1603), tunnetaan linna-arkkitehtuurin kukoistuskautena. Pitkään jatkuneiden levottomuuksien ja sisällissotien vuoksi linnoituksia on kohonnut lähes joka niemeen ja nyppylään.

14. Edon linna ja Hamarikyū, Tokugawat, uusi pääkaupunki Edo ja rauhan aika. Luvussa tutustutaan Edon (nykyään Tokio) kaupungin syntyyn ja maantieteeseen sekä Edo-kauden talouteen ja yhteiskuntaan. Tokugawa Ieyasua on usein luonnehdittu todelliseksi valtiomieheksi kiivaina ja äkkipikaisina kuvattuihin Oda Nobunagaan ja Toyotomi Hideyoshiin verrattuna.

Rauhan vihdoin vallitessa vuosisatoja maata repineiden taistelujen jälkeen alkunsa sai monimuotoinen kaupunkikulttuuri. Kaupungistumisen myötä yhä useampi japanilainen asusti kaupungissa. Erään arvion mukaan vuoden 1700 tienoilla jopa 10 prosenttia väestöstä oli kaupunkilaisia. Urbanisaation uskotaan sittemmin edesauttaneen Meiji-kaudella äkkirysäyksellä edennyttä modernisaatiota.

Kolme suurta kaupunkia, itäinen pääkaupunki ja sotilashallinnon tukikohta Edo, lännessä keisarillinen pääkaupunki Kioto ja kauppiaiden kaupunkina tunnettu Ōsaka, muodostivat niin sanotut ”kolme suurta metropolia” (santo), joista kuhunkin kehittyi omaleimainen kaupunkikulttuurinsa. Kioto ja Ōsaka eli niin sanottu ”Kamigatan” alue oli Japanin valtion syntypaikka ja vanhastaan ikivanha kulttuurikeskittymä.

15. Elämää Edo-kaudella, arkea ja juhlaa Edo-kauden japanissa. Tämä luku kurkistaa kansanmiesten ja -naisten arkeen ja juhlaan kaupungeissa ja niiden ulkopuolella.

Paljon vanhaa on kätketty modernin ulkokuoren alle. Menneisyys elää ja hengittää Japanissa, jos vain malttaa pysähtyä sitä ihmettelemään. Kirjan kuvitus on upea, ja siinä aistii värien riemun, temppelien hiljaisuuden sekä loppumattomien hajujen ja makujen kirjon. Teoksessa historiaa katsotaan nykyisyyden näkökulmasta. Teos tarjoaa upean nojatuolimatkan vieraaseen kulttuuriin. Teos on upea lahja japanin kävelijöille ja japanista kiinnostuneille.

Temppelin hämärästä matsurin vilinään on huikean upea teos Japanin kiehtovaan historian.