lauantai 21. tammikuuta 2017

Kultainen nainen





Katsoimme tänään elokuvan Kultainen nainen. Itävaltalaisen taidemaalari Gustav Klimtin (1862–1918) teos Adele Bloch-Bauerin muotokuva I (1907), joka tunnetaan myös nimellä Kultainen nainen, on eräs maailman kuuluisimmista maalauksista. Harva kuitenkaan tuntee sen värikästä omistushistoriaa.

Elokuvan ensi-ilta oli 18.09.2015. Luin elokuvasta sen ilmestyessä ja nyt sain sen käsiini. Kotimaisessa levityksessä se löytyi Filmtownista suomenkielisellä nimellä, vaikka hain sitä Leena Lumen vinkillä englanniksi Woman In Gold, mikä olisi ollut järkevää.

Pääosissa elokuvassa ovat Helen Mirren ja Ryan Reynolds. 
Ikäraja: K12
Kesto: 109 min
Tuotanto: Origin Pictures, BBC Films
Tuotantomaat: Yhdysvallat, Iso-Britannia.

Pääset tutustumaan elokuvan kotisivuihin tästä.  Tekstini olen pääosin ottanut DVD:n takatekstistä.

Juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin paennut Maria Altmann (Helen Mirren) haastaa Itävallan valtion oikeuteen palauttaakseen oikealle omistajalleen kuuluisan Kultaisen naisen, natsien varastaman maalauksen, joka kuuluu alun perin hänen suvulleen.

On kulunut kuusikymmentä vuotta siitä, kun Maria Altman  pakeni Wienistä toisen maailmansodan taistelujen keskellä. Nyt iäkäs rouva ryhtyy itse taisteluun hankkiakseen takaisin natsien ryöväämää sukunsa omaisuutta. Esineiden joukossa on Gustav Klimtin kuuluisa maalaus Adele Bloch-Bauerin muotokuva I, joka esittää hänen rakasta Adele-tätiään ja josta on tullut oikea kansallisaarre: Itävallan oma Mona Lisa. 

Maria löytää edesmenneen sisarensa jäämistöstä kirjeen, joka koskee epäonnistuneita yrityksiä saada takaisin viisi Klimtin maalausta. Ne ovat kaikki kuuluneet hänen suvulleen ja ovat nyt esillä Itävallan kuuluisassa taidemuseossa Galerie Belvederessa. Marialla on täysi oikeus saada taulut takaisin, ja hän pyytää avukseen lakimiehenä toimivan sisaren pojan  Randy Schoenbergin (Ryan Reynolds). 

Randy on hieman vastahakoinen ottamaan vastaan juttua, mutta maailmankuulut maalaukset ja velvollisuudentunto omaa historiaa kohtaan kääntävät kuitenkin hänen päänsä. Pitkän oikeustaistelun myötä Marian on kohdattava omat muistonsa onnellisesta perhelämästään Wienissä ja käytävä uudelleen läpi ne kivuliaat hetket, jolloin kaikki rakas riistettiin häneltä. Kun oikeus lopulta tapahtuu, tietoisuus siitä, mitä kaikkea sodan myrskyissä menetettiin, jättää voitolle katkeransuloisen jälkimaun. Tutustut myös Gustav Klimtin maalaamiin tauluihin elokuvassa. 

Suosittelen katsomaan tämän tositapahtumiin perustuvan elokuvan.




2 kommenttia:

  1. Useimmiten olen hieman kevyempien elokuvien ystävä, mutta tämä kuulostaa kyllä vaikuttavalta! Ehkä joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit katsoa huoleti tämän elokuvan, sillä tässä ei holokausti ja sen vääryydet tule iholle. Silti ne muistutetaan ihmismieliin, että emme unohtaisi niitä.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!