Victoria
Aveyard Punainen kuningatar
Alkuperäisteos Red
Queen (2015)
Suomennos Jussi
Korhonen
Aula & Co 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.
Victoria
Aveyard (1990) on opiskellut elokuvakäsikirjoitusta Los Angelesissa. Punainen
kuningatar on uuden Hopea-sarjan
aloitus, ja sen elokuvaoikeudet
on jo myyty.
Takakansi
mainostaa kirjaa: Yhdysvaltojen suosituin fantasiasarja vuonna 2015, elokuva
ilmestyy ensi vuonna ja Nälkäpeli
kohtaa Game of Thronesin. Lukijalta
otetaan heti luulot pois, sillä ainakin minä fanitan Nälkäpeliä.
Näissä
dystopioissa tulevaisuus tuntuu kehittyvän aina samaan suuntaan: epätasa-arvo
kasvaa, valtaapitävät muuttuvat väkivaltaisiksi ja tavallinen kansa joutuu
orjan asemaan. Kovin valoisaa tulevaisuudenkuvaa eivät välitä sen enempää Margaret
Atwoodin MaddAddam-trilogia tai Veronica Rothin Divergent-trilogia.
Tarinan päähenkilö on taskuvaras Mare Barrows. Tapahtumat käynnistyvät,
kun Mare on tapansa mukaan varastelemassa saadakseen perheelleen elantoa. Hänen
isänsä on haavoittunut sodassa ja kaikki kolme veljeä on lähetetty sotaan. Sama
uhkaa Marea hänen täyttäessään pian 18 vuotta. Tarina vetää jatkuvasti mukaansa
uusia juonenkäänteitä ja ihmisiä, joista
osa häviää kuitenkin matkan varrella taustalle.
Ihmiset ovat jakautuneet punaveriseen rahvaaseen ja valtaapitävään eliittiin
eli hopeisiin, joilla on myös yliluonnollisia kykyjä. Tähän johtaneita syitä ei
kerrota. Samoin kaikki teknologia puuttuu kulkuneuvoja myöten, mutta sähkö
toimii ajoittain.
Tämä on todellinen ero Hopeisten ja Punaisten välillä: veremme väri. Tuo pieni ero jostain syystä merkitsee sitä, että he ovat vahvempia, älykkäämpiä ja parempia kuin me.
Yllättäen Mare haetaan kuninkaan
hoviin palvelijaksi, mutta heti ensimmäisenä päivänä hän joutuu onnettomuuteen
ja putoaa areenalle, jossa on meneillään kuningatarkoe, missä valitaan maan
tulevalle hallitsijalle, kuninkaan vanhimmalle pojalle, Calille, puolisoa.
Mare putoaa areenaa suojaavan salamakilven
päälle, jonka pitäisi polttaa hänet, mutta hän tuntee vain kipinöintiä ja vain
hänen vaatteensa palavat. Pahaksi onneksi areenalla on juuri vuorossa pelätty
magnetroni Evangeline, joka pystyy muovaamaan metallia ja ensi töikseen hän
yrittääkin tappaa Maren metallipiikeillä. Mare saa loihdittua
salaman, joka tuhoaa Evangelinen heittämät piikit ja puhkaisee metrien aukon
hänen viereensä takaseinään. Mare huomaa omaavansa kykyjä, joita hänellä punaisena ei pitäisi
olla. Tapahtumien myötä Maresta tulee hovissa prinsessa ja nuoremman prinssin,
Mavenin kihlattu.
Samaan aikaan Purppurakaarti
suunnittelee vallankumousta järjestämällä terroristi-iskuja johtajanaan Farley,
jonka Mare tapaa mennessään myymään varastettua tavaraa Willin vankkureille
tarkoituksenaan pelastaa itsensä ja ystävänsä Kilorn Warren sotaan
lähettämiseltä. Mare ei tosin ole tietoinen tuossa vaiheessa Farleyn osuudesta
Purppurakaartiin.
Marella on kirjassa kolme
poikakaveria. Kilornia hän on tapaillut pienestä asti kotikylässään. Myöhemmin
kuvioihin astuu Cal ja pakon sanelemana Maven. Keneen Mare on todella
ihastunut, se jäänee arvoitukseksi.
Lisäksi kirjan motto: jokainen voi pettää kenet tahansa tekee kirjan
juonen ennalta arvaamattomaksi.
Maren prinsessaopintojen opettaja Julian (kyvyiltään kuiskaaja) toteaa: ”On ihan oikein, ettet luota minuun”, hän mutisee. ”Kukaan ei luota. Siihen on hyvä syy, että ainoat ystäväni ovat sanoja paperilla. Mutta en tee sitä, ellei minun ole välttämätöntä, enkä ole koskaan tehnyt sitä pahantahtoisesti.” Sitten hän tyrskähtää ja nauraa synkästi. ”Jos haluaisin, voisin puhua itseni kuninkaaksi asti.”
Punainen kuningatar on mielenkiintoinen YA, jota vauhdittavat
valtataistelut, juonittelut, rakastumiset ja kolmiodraamat. Jostain syystä lukemiseni oli aluksi
hieman takkuilua ja pääsin hitaasti tarinaan mukaan. Minua häiritsi alussa, että tarina käynnistyi
Maren tavallisesta päivästä sen enempiä selittelemättä. Olisin kaivannut
jonkinlaista johdantoa ja taustoitusta tarinaan. Pidin kuitenkin kokonaisuudesta ja jatkan ehdottomasti
sarjan parissa.
Blogeissa toisaalla: Ja kaikea muuta, Krista, Oksan hyllyltä, Dysphoria, Kirjakirppu, Kuutar
Arvontamuistutus
Kesän viimeinen arvonta on täällä. Ehdit vielä mukaan. (2.9. 20.30)
Minä en oikein päässyt tähän sisälle missään vaiheessa. Jotenkin en päässyt samaistumaan kehenkään ja kolme poikaystävää(?) no, taidan olla myös vähän varsinaisen kohderyhmän ulkopuolella, vaikka fantasiasta noin yleisesti ottaen kovasti pidänkin.
VastaaPoistaMinullakin lukeminen tahmasi aluksi, mutta vähitellen pääsin tarinaan mukaan. Minäkään en kuulunut kohderyhmään, mutta minulle maistuu YA välipaloina paremin kuin chick lit. Fantasia ja YA maistuvat minullekin.
Poista