sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Juha Hurme Nyljetyt ajatukset





Juha Hurme (s. 1959) on ohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on toiminut myös Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana sekä Teatteri Telakan johtajana. Hän on toiminut kulttuurin eri sektoreilla, eri taidekoulujen luennoitsijana, tehnyt radiokolumneja sekä toiminut kirjoittamisen opettajana. Juha Hurme on julkaissut kolme kiitettyä romaania: Volvo Amazon (Otava, 2007), Puupää (Teos, 2009) sekä Hullu (Teos, 2012). Niissä autofiktiivinen aines sekoittuu todellisuuteen ja kuviteltuun.

Nyljetyt ajatukset kertoo kahdesta miehestä eli viisikymppiset Aimo ja Köpi soutavat Kustavista Lypertön kylästä Hailuotoon. Kirjailija itse on kulkenut saman matkan kaverinsa kanssa. Kolmen vuosikymmenen ajan Hurme kertoo keränneensä ja taltioineensa tätä materiaalia.


Myös ihmisluonto on problemaattisen herkkä, ainutlaatuinen osa luontoa. Luonnosta ei pääse pakoon edes ampumalla kuula kalloon, siinä siirtyy saman tien ikuiseen kiertoon maan mullaksi ja pilveksi taivaalle.

Nyljetyt ajatukset on veijariromaani, paikoin humoristinen, mutta siinä on myös tietokirjan aineksia ja viisaita ajatuksia, jotka ovat kuin aforismeja. Kirjassa on aakkosellinen hakemisto tietokirjan tavoin. Soutumatkaa kertyy 700 kilometriä, joka vie 20 vuorokautta. Vaikka teemana on matka Kustavista Hailuotoon, niin matkaa tehdään myös ajatustasolla ja vuoropuheluna. Nyljetyt ajatukset käy myös koetusta retkioppaasta soudettaessa Turun saaristosta Oulun edustoille. Matkaan kaksikko lähtee Kustavista Volter Kilven maisemista, Alastalon salista. Kilven Kirkolle eeposta he kuvaavat: Kilpi on pakannut kirkkoveneeseen koko ihmiskunnan. On nuorta ja vanhaa, rikasta ja köyhää, avarampaa ja ahtaampaa ainesta, hyviä ja hairahtaneita, viisaita ja tyhmiä, keskivertoja friikkejä. Nämä suorittavat elämänsä soudun ja päätyvät Kustavin kirkkomaalle, eräässä syvässä mielessä omille haudoilleen, joista Kilven kirjoittajankyky heidät manasi esiin seikkailemaan 1800 sivun eli Saaristolaissarjan verran.

Soutamisen lisäksi Aimo ja Köpi syövät, leiriytyvät luodoilla ja rannoilla, maistelevat alkoholia ja keskustelevat, pitävät yksinpuhelua. He keskustelevat niitä näitä, mutta he selvittävät myös, mikä on olennaista ja olennaisen välittymisestä. Eikä heidän keskustelu lähde kuin alusta, sillä he pohtivat ihmisen asemaa evoluutiosta lähtien, kosmisesta evoluutiosta lähtien. Ihmisyydestä keskustelu pitää määritellä kivijalkaan, jotta voidaan päästä taiteeseen. Nyljetyt ajatukset on 500 sivua keskustelua kulttuurikysymyksistä, mitä "taide on" ja "mitä on elämä"... Usein taiteen määrityksessä lähdetään esihistoriallisesta taiteesta, meillä kivisistä kuvista. Nämä kaverukset luotaavat vielä kauemmaksi. Kaverit ovat hyvämuistisia, lukeneet paljon, kumpainenkin on tallentanut paljon mieleensä. He pohtivat, tekevät johtopäätöksiä, työstävät ajatuksia, he pohtivat vaikeitakin asioita, mutta tekevät sen tavalla, jolla lukija kykenee pysymään mukanaan. He katsovat tuttuina pidettyjä uusin silmin ja hämmentävät käsityksiä.

Sanat ovat kiviä! Sanat ovat äänteitä, kirjaimia ja tavuja. Ne ovat ainetta, fyysisiä objekteja, materiaa. Ne ovat ihmisen tekemiä tarvekaluja, karkeita merkkejä ajatuksille, tajunnan virralle ja mielikuville, jotka viimeksi mainitut, kuten tiedämme, ovat paljon hienojakoisempaa ainetta ja aaltoilua.

Kaksikko keskustelee ihmisellisyydestä: kirjallisuudesta, vähän muistakin taiteista ja jopa kulttuurista. He käyvät suomalaisen kirjallisuuden hahmoja läpi, mutta mukaan mahtuu muun muassa Camus, Shakespeare, Brecht, Cervantes, Kafka, Tolstoi jne. Kirjaa lukiessa tulee eittämättä huoli oman tietämisen vajavaisuudesta, sillä nimiä vilahtelee tiuhaan. Nyljetyt ajatukset lataa asiaa fiktion sisällä. Osa käsitellyistä teoksista sitoutuu jollain tavoin reitin varteen. Toisaalta Hurme on hakenut kirjaansa henkilöitä, jotka eivät ole suuren yleisön tiedossa, joten osa ei aukene millään tavoin. Miehet ovat soutamassa Kustavista Kokkolaan oopperaesitykseen, jonka ensi-illasta kaverukset myöhästyvät. He kohtaavat matkalla tuttunsa Juha Hurme -nimisen henkilön ja tämän kehotuksesta he päättävät soutaa aina Hailuotoon asti.

Taiteen tavoite: tuntea olonsa kotoisaksi maailmassa, ilahtua maailmasta. Taide auttaa poloista ihmisriepua integroitumaan todellisuuteen. Se tekee maailmaan kahvan, josta saa otteen. Taiteessa maailma yllättää turvallisesti muodoilla ja luomuksilla opettaen ja ravistellen. Suvaitsevaisuus ja suhteellisuudentaju virittyvät tässä tarkoituksenmukaisuudessa ilman tarkoitusta.
Nyljetyt ajatukset on jännittävä kertomus kahden kaveruksen huikeasta souturetkestä, jossa ei tapahdu mitään, jossa ei ole juonta, mutta siinä on alkupiste ja maali ja ehkä juonikin, jos sen vain oivaltaa. Olen kuunnellut Hurmeen selostuksia kirjasta, ja hän on tehnyt minuun suuren vaikutuksen läsnäolollaan, selkeäsanaisena puhujana ja innostuksen välittäjänä. Voi vain miettiä, millainen oli Hurmeen oma souturetki, jonka hän kertoo tehneensä. Minkä verran häntä matkaa kaksikon mukana? Tässä romaanissa on kaipaamaani uudistusta, että ei aina kerrota sukutarinaa tai ryvetä sodan jälkeisiä rakennemuutoksen vuosia läpi, vaan matkataan ihmiseen itseensä, ilman viinaa ei olla, mutta kaatokännissäkään soutu ei onnistu, eikä teksti ole edes räävitöntä. Lukija matkaa veneessä melkoisen kulttuuri-ilottelun näiden kahden veijarin mukana.

Juha Hurme Nyljetyt ajatukset
Teos 2014. Arvostelukappale.


Matkaan Aino ja Köpi lähtevät näistä maisemista.

'
Skopolia carniolica on Kustavin nimikkokukka


Näihin maisemiin Aimo ja Köpi päätyvät. Todentuntuisesti he hyppivät dyyneillä ja varovat tiirojen hyökkäyksiä, jopa niin, että minäkin jopa vakuutun.
.

8 kommenttia:

  1. Olen lukenut Juha Hurmeen Hullu teoksen. Se oli niin vahva teos mielisairaudesta, jonka kanssa hän on elänyt. Jännä, että hän on kirjoittanut itsensä kirjan sivuhenkilöksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jätin tuon elementin mainitsematta ihan tarkoituksella. En lähde edes arvailemaan taustahenkilön tasoja tai syvyyttä Aimossa ja Köpissä. Tuon jonkun Juha Hurmeen ilmaantuminen oli mielenkiintoista. Olen iloinen, että löysin kirjan. Pitäisi lukea mainitsemasi kirja. Pidin todella Hurmeen kielestä.

      Poista
  2. Kuulostaa hienosti samanhenkiseltä kuin Europaeus-näytelmä. Hurme vain paranee teos teokselta.

    VastaaPoista
  3. Minuun teki suuren vaikutuksen, kun kuulin hänen kertovan kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertojanahan on myös mahtava, jotenkin niin perin juurin rehellinen ja aito.

      Poista
    2. Se juuri välittyi tuossa haastattelussa. Ja se rehellisyys tulee esille kirjassa.

      Poista
  4. Hurme on vaikuttava kulttuuripersoona, joka tällä kirjallaan osoittaa oppineisuutensa (tämä oli varmaan Hurmeen mielestä turhan juhlavasti ilmaistu) ja sisäsyntyisen humanisminsa. Kirja on herkkujen herkku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurme teki minuun suuren vaikutuksen tällä kirjalla. Olen kuunnellut hänen haastattelun ja nautin hänen eleettömästä kerronnasta. Minulla on toinenkin kotimainen mieskirjailija suosikki ja en kestä häntä livenä, kun hän hermostuttaa minut käsillään, tuntuu että ohessa menee toinen esitys viittomilla. Hurmeen rauhallinen ja viisas olemus puree minuun.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!