tiistai 28. lokakuuta 2014

Oscar Hijuelos Vanhan herran joulu




Oscar Hijuelos (1951–2013) oli yhdysvaltalainen kirjailija, jolla oli kuubalaiset sukujuuret. Tämä tausta tulee esiin hänen tuotannossaan. Vanhan herran joulu suomennettiin vuonna 1996 ja sen alkuperäisteos Mr. Ives’ Chirstmas ilmestyi vuonna 1995. Hijuelosin tunnetuin teos on kuubalaisista muusikoista kertova Mambo Kings: rakkauden rytmit (1990), ja tästä hän sai Pulitzer-palkinnon.

Vanhan herran joulun tapahtumat sijoittuvat 1950- luvulta aina -80 luvulle asti. Tapahtumien miljöönä on New York. Aiheena on Edward Ivesin kehityskertomus. Kirjan päähenkilö ja kertoja on herra itse eli Edward Ives. Ives aloittaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan, ja hän kuvaa elämänsä tärkeimpiä vaiheita. Varhaisimmat muistot sijoittuvat löytölastenkotiin, josta hänet hakee vanhempi herra Ives. Ives kuvaa omaa juurettomuutta, kuinka orpokodin lapsella ei ole jatkumoa, hän ei tiedä mitään juuristaan. Vanhan herran vaimo on kuollut lapsivuoteeseen. Tämä vanhempi herra Ives antoi kolmannelle pojalleen kaksi veljeä ja sisaren sekä vaatteita ja kirjoja. Kirjasta välittyy hyvän kodin ja välittävän kasvatuksen tuntu. Vaikka Edward tunsi olevansa rakastettu, niin syntyperä askarrutti häntä aina.

Hän muisti, millaista oli mennä poikana Brooklynissa paikalliseen kirkkoon keskiyön messuun, miten nuotiot hehkuivat kadunkulmissa varhain jouluaattoaamuna ja niiden männynoksista nousi palavan pihkan roihuja ja miten hän käveli veljiensä kanssa katsomaan niitä Flatbush Avenuelle…
Monet hyvät asiat ovat tapahtuneet kertojalle joulun aikaan. Edward Ives on onnellinen mies vaimonsa Annien ja lapsiensa Carolinen ja Robertin kanssa. Kirjan takakansi kertoo menetyksestä ja tähän menetykseen viitataan jo kirjan alussa. Tämä menetys on raskas kannettavaksi. Eräänä jouluna hänen seitsemäntoistavuotias poikansa saa surmansa nuoren rikollisen luodista. Kirjan teemana on anteeksianto, isänrakkaus, surutyö ja unohtaminen. Nimestään huolimatta tämä ei ole aiheeltaan aivan helppo joulukirja, mutta toisaalta tämä on monen osa eli voi hyvinkin toimia lohduttajana menetyksessä, jota vanhempi ei ikinä unohda. Toisaalta kirjan sanoma on voimakas ja kristilliseen dogmiiin perustuva.

Robertin surma saa paljon huomiota, koska se tapahtuu joulun alla ja kyseessä on pappiseminaariin aikova nuori mies. Lehdistö osallistuu hautajaisiin jouluaattoaamuna 1967 Long Islandilla. Surmaaja on 14-vuotias köyhistä oloista oleva nuorisorikollinen.

Vanhan herran joulu välittää lukijalle käsityksen, että kertojan elämä on ollut kaiken kaikkiaan onnellista. Hän osaa iloita elämän pienistä asioista, perheestään ja onnistumisistaan. Robertin julma kohtalo romahduttaa Ivesin maailman. Vasta yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin joulun alla hän on viimein valmis tapaamaan poikansa surmaajan.

Olen hyvin tyytyväinen, että tartuin kirjaan. Kirjahyllyssäni on myös tältä tekijältä Mambo Kings, lukematta sekin. Oscar Hijuelos kirjoittaa hyvin selkeästi, hieman vanhahtavalla tyylillä, äärettömän läheisesti. Tämän kirjan lukemisesta tulee raskaasta aiheesta huolimatta toiveikas hyvä olo. Lukiessa tunsin, että en osaa verrata tätä mihinkään. Charles Dickens oli ainoa, jonka nimi nousi mieleen, mutta siitä puhutaan tämän kirjankin sivulla. Missään vaiheessa kirja ei pitkästytä, ei edes iltalukemisena. Rehellisesti sanoen en usko, että tällä kirjalla on sen suurempaa merkitystä ilman joulun sanomaa, sillä ilman sitä lukija jää sivulliseksi.

Osallistun tällä Talven lukuhaasteeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!