sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Stefan Tegenfalk Pianonvirittäjä



Stefan Tegenfalk Pianonvirittäjä
Alkuteos: Pianostämmaren
Suomentaja Laura Bäck
Bazar. 2016. Arvostelukappale. Kustantajalta kiitoksin.

Stefan Tegelfalk on ruotsalainen dekkaristi ja häneltä on suomennettu Vihan aika, Koston vanki ja Pahan kasvot ennen Pianonvirittäjää. En ole lukenut aiempia teoksia, joten kirjailija on minulle uusi tuttavuus. Minun onneni on, että
Pianonvirittäjä on itsenäinen osa hänen aiemmin suomennettuun sarjaan.

Pianonvirittäjän tutkijapari Walter Gröhn ja Jonna de Brugge ovat minulle siis ennestään vieraita, mutta pääsin tarinaan helpolla mukaan. Tämä vaikuttaa hyvin perinteiselle ruotsalaiselle dekkarille, jonka lukeminen on ilo. Jonna de Brugge kuvataan mielenkiintoiseksi hahmoksi, sillä yksityiselämässään hän selvittää omaa adoptiotaustaansa. Tarina ei etene myöskään pelkästään ajallisessa järjestyksessä, vaan myös takaumien avulla. Lukija joutuu miettimään murhaajaa, mutta hän on myös avuton uhrin henkilöllisyyden kanssa. 

Toinen tarinalinja seuraa menneellä aikatasolla alkaen luvulla Kaksikymmentäyhdeksän päivää aikaisemmin. Siinä kerrotaan lahjakkaasta Linnea Hansenista, joka soittaa viulua. Hän on myös rajusti koulukiusattu. Hän on yksin, kukaan aikuinen ei ole läsnä. Linnean painajaisia ovat Adriana, Erica ja Felicia. Netissä on ainoa ystävä, sillä Daniellan kanssa voi chattailla. Itsetuhoinen Linnea hakee helpotusta viiltelystä, edes hetkeksi. Koulupäivän kiroja ovat välitunnit, ruokatauot ja koulumatkat. Takaumien takia lukija saa arvuutella uhrin nimeä, sillä Tukholman  Brommasta löytyy kuusitoistavuotias kuolleena Mälaren rannalta. Lukija pohtii, että onko tuo tyttö Linnea? 

Sillä Linnealla on ilmeisesti paljon ongelmia. Ymmärrän kyllä, jos muut lapset asettuvat häntä vastaan.

Linnea on hyvän perheen tytär. Isä on Kuninkaallisen Filharmoniaorkesterin pääkapellimestari ja äiti vientipäällikkö sellutehtaassa, jolla on sivukonttori kymmenessä maassa. Kumpikin matkustaa työn takia pitkin maailmaa, äiti isää enemmän. Linnea on saanut pärjätä vaihtuvien lastenhoitajien ja kotiapulaisten varassa.  Tämänhetkinen virolainen Maarja puhuu huonoa englantia ja vielä huonompaa ruotsia. Siitä huolimatta hän on ehtinyt saada poikaystävän, vaikka on ollut maassa vasta kolme viikkoa. Erään kerran Linnean kotiovelle saapuu omalaatuinen mies, pianonvirittäjä Hermann Vogel.

Ehkä he kilpailivat siitä, kumpi oli enemmän poissa kotoa, mistä Linnea sen tiesi. Kuka tahansa saattoi kuitenkin ymmärtää että he laiminlöivät Linneaa.

Pianonsoittaja on vakuuttava tarina ja sen käsittelemät teemat tärkeitä, sillä moni kärsii koulupäivänsä. Nykyään se ei pääty edes koulupäivään, vaan tunkeutuu netin lonkeroiden kautta kotiin. Jonna de Bruggen ja Walter Gröhnin ovat rikostutkintaryhmän työpari. Jonnan henkilöhahmo välittyy selvempänä kuin Walterin, joka voi johtua siitä, että en ole lukenut sarjan aiempia kirjoja. Jonna on 27-vuotias nuori sinkkunainen ja uransa alussa, kun taas Walter on kuudenkymmenen ja työuraa jäljellä enää joitakin vuosia. Jonnan yksityiselämä on myös esillä, orastavana ja lupailevana. Kiinnostuin kirjailijasta ja aion etsiä aiemmat osat käsiini.

4 kommenttia:

  1. Pianonvirittäjä on vasta tulossa, mutta Tegenfalkin trilogiasta pidin suuresti. Hän on taitava kynäniekka, eikä eksy tarpettomiin istukkaisiin eikä sorru turhanaikaiseen rönsyilyyn. Juonenkulun juohevuus ja henkilöhahmojen rosoisuus riittävät luomaan miellyttävän, intensiivisenkin lukukokemuksen. Rattoisia tuokioita Tegenfalkin parissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olen vain ohittanut tekijän, mutta pidin todella tästä dekkarista, joten aion lukea aiemmatkin.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!