Takakannen tekstiote Aikamatkustajan vaimo kertoo tarinan Claresta ja Henrystä, jotka rakastivat toisiaan koko elämänsä. Clare on taiteilija ja Henry on kirjastonhoitaja. He tapasivat ensimmäisen kerran, kun Clare oli kuuden vanha ja Henry kolmekymmentäkuusi.Kauan sitten miehet lähtivät merille ja naiset jäivät odottamaan heitä. He seisovat vesirajassa tähyilemässä taivaanranta siinä toivossa, että laiva ilmestyisi näkyviin. Nyt minä odotan Henryä.
Mikä on Aikamatkustajan vaimon genre? Siinäpä pohdittavaa. Aikamatkustaja on kirja, jossa yhtyy nerokkaasti scifi, romantiikka ja fantasia. Se flirttailee aistejasi, ja hellii leikittelemään ajankululla. Kirjan teemoja ovat aikamatkat, parisuhde, elämänkaari ja rakkaus. Olin kartellut kirjaa sen scifileiman takia, koska välttelen niitä parhaani mukaan. Tarina kulkee ajassa eri suuntiin, mutta tapahtumiin Henry ei pysty vaikuttamaan, estämään tai muuttamaan. Hän ei myöskään matkaa eri vuosisadoissa, vaan hän tekee matkaa oman elämänsä puitteissa. Lukiessani tarinaa muistelin elokuvaa Taivas ei tunne suosikkeja, jonka pääosassa on Al Pacino, mutta se on enkelitarina. Kate Atkinsonin Elämä elämältä pyöri myös ajatuksissani.
Voidaan sitä puhua tulevaisuuden muuttamisesta, mutta minulle tämä on menneisyyttä, enkä tietääkseni voi muuttaa yhtään mitään. Yritin kyllä, mutta juuri yritykseni aiheutti koko jutun.
Naimisiin mennessä Clare on kaksikymmentäkolmevuotias ja Henry kolmekymmentäyksi. Kaikelle on selityksensä. Henry on ensimmäinen ihminen, joka kärsii aikasiirtymähäiriöstä. Hän tempautuu tahtomattaan nykyhetkestä menneisyyteen tai tulevaisuuteen varoittamatta, pystymättä vaikuttamaan siirtymiseen. Hän katoaa hetkeksi omista häistäänkin bestmanin kauhuksi, mutta palaa hieman vanhentuneena.
Vaikeuksistaan huolimatta Clare ja Henry pyrkivät elämään normaalia elämää. Heillä on unelmia, jotka pirstoutuvat suruun ja pettymykseen. Intohimoinen rakkaus kestää vaikeuksia ja auttaa tavoittelemaan haaveita. Aikasiirtymisistä huolimatta ajankohdat eivät siirry tietyn rajan yli, joka on signaali lukijalle, mutta myös Clare ja Henry ymmärtävät tämän takia elämän rajallisuuden.
Oletko käynyt lukemassa kuolinilmoituksesi? kysyn.
Henry epäröi, mutta nyökkää sitten. Avaan suuni kysyäkseni uudestaan, mutta sitten minut valtaa pelko.
Alkuperäisteos on The Time Traveler’s Wife, (2005). Kirjan on suomentanut Paula Korhonen. Olen lukenut aiemmin Niffeneggerin Hänen varjonsa tarinan. Kummatkin kirjat luettuani kirjailijan tyyli avautui minulle paremmin.
Audrey Niffenegger (1963) on yhdysvaltalainen professori ja kirjailija. Kirjassa on 652 sivua, mutta en olisi halunnut tiivistää tätä sivuakaan. Kirjasta on tehty myös erinomainen elokuva, jonka kesto on vain hieman yli 1.5 tuntia, jos kirjan sivumäärä kauhistuttaa. Kirjaan sisältyy Rilken, Marvellin, Dickinsonin, Homeroksen ja Shakespearen sitaatteja.
Tällaisen kirjan lukeminen on aina yhtä pakahduttavaa, koska yhtä hyvän kirjan löytäminen on onnen kauppaa. Aikamatkustajan vaimo on ehdottomasti minun kirja. Tulen sijoittamaan tämän kirjan parhaimpien lukemieni kirjojen joukkoon.
Audrey Niffenegger Aikamatkustajan vaimo
Gummerus 2005. Kotikirjasto.
Aikamatkustajan vaimo on luettu todella monissa blogeissa, joten tyydyn vain yhteen linkkiin.
Lumiomena
Mietin tässä olenko lukenut kirjan vai nähnyt elokuvan. Koen niin kuvallisena tämän.
VastaaPoista.... Kävin katsomassa trailerin ... ei, minulle Henry on hieman erinäköinen ... sitten vaan kävelemään kirjahyllyn reunaa - siellä, kuluneena, luettuna. Ryhdyin selaamaan kirjaa ja sain lukuelämyksen takaisin. Voi, miten kaunis ja surullinen, varsinkin loppu. Näen lopun ihan kuin olisin nähnyt sen elokuvassa. Kyllä mielikuvitus on voimakas, kun sitä osataan oikein herätellä.
Marjatta tuo oli ihan toteamus. Niin me vain luomme mielessämme hahmot. Joskus on vaikea muistaa, miten kirja eroaa. Tässäkin alku on erilainen (pakko olla, muistan eri tavalla).
PoistaMinä ihmettelin kirjaani, kuinka uudennäköinen se on, vaikka onkin vanha. Meillä elämä tahtoo näkyy kirjoissa, kun katit pudottelevat niitä alas. Tämä on ihanan muhkea kirja.
Voi kyllä sitä on paljon lukematta.
Oi tämä on kyllä ihana kirja, sijoittuu minullakin parhaiden kirjojen joukkoon. Olen nyös nähnyt elokuvan, joka taisi olla ihan kelpo versio kirjasta. Tein juuri listauksen parhaista elokuvasovituksista, ja tämä kyllä olisi ansainnut olla edes mainittavien joukossa, ei vain tullut ollenkaan mieleen aiemmin.
VastaaPoistaMinä yllätyin tästä kirjasta. Pidin elokuvastakin, mutta sen katsoin aiemmin. Kirjon löysin omaksi viime kesänä. Minäkin tein juuri listauksen elokuvista, jotka perustuvat kirjoihin. Tosin sen on hyvin vaiheessa. Ajattelin saavani sen täydennettyä, jos saan vinkkejä. Hauska sattuma meillä, että samaan aikaan. Käyn katsomassa sinun listausta.
PoistaTämä teos on ollut lukulistalla pitkään, mutta aina se on jäänyt muiden kirjojen jalkoihin. Vastikään Ylellä näytettiin Scifin historia -niminen dokumenttisarja, jonka aikaa käsittelevässä jaksossa mainittiin myös Aikamatkustajan vaimo. Itse olen "scifi-ihmisiä", mutta tämä kirja toimii tosiaan varmasti, vaikka scifi ei muuten maistuisikaan. Sen verran pehmeältä ja ihmisläheiseltä vaikuttaa.
VastaaPoistaElokuvan näin joitakin vuosia sitten, se oli muistaakseni laadukas, kuten kirjoititkin. Pääparin toiveet omasta lapsesta olivat jotenkin erityisen koskettavia.
Ainakin minulla toimi, sillä en lue paljon scifiä. Joitakin olen lukenut, jotka luokittelen tuohon genreen esim. Unikäärmeen ja pidin siitä valtavasti. Ja Atwoodia olen lukenut, ja osa hänen kirjoista on scifiä.
PoistaElokuva oli hyvä. Lapsihaave oli todellinen.
Olen onnellinen, että ylitin rajojani. Minulla on jonkin verran myös fantasiageeniä.