keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Suuren metsän joulu & Jouluiloa!



Luen yleensä jouluisin jotain jouluun liittyvää. Dickens on kuulunut usein joulun seutuun. Olin varannut tämän tekstin jouluaattoon, mutta nettiongelmieni takia saan tämän paikalleen hieman myöhässä. Ulf Stark on ruotsalainen lastenkirjailija. Hänelle on myönnetty lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mm. Astrid Lindgren -palkinto ja August-palkinto. Eva Eriksson on saanut työstään useita tunnustuksia lastenkirjojen kuvittajana.

Pidän eniten joulukirjoista, joissa metsä ja sen asukit ovat päärooleissa. Joulussa on jotain salaperäistä lumousta, että silloin on pakko löytää lapsen mieli tai jää osattomaksi joulusta. Joitakin päiviä ennen joulua olin Hallan kanssa lenkillä Sondbyn perillä ja näin, kuinka miehiä istui pitkin peltoa valmiina laukaisemaan. Se tärveli minun joulutunnelmaani. Mietin joulurauhan julistusta, että eikö sellaistakaan enää ole? Ovatko eläimet joulunkin henkipattona? Onneksi metsän joulun löytää vielä edes kirjoista.
Suuren metsän joulussa joulu on tulossa Suureen metsään. Kire on vanha kotitonttu, joka asuttaa autioksi jääneen tilan pihapiiriä koirankopin rauhassa. Hän tekee tarkistuskäyntejä taloon, kuin kotitonttu konsanaan. Talossa ei ole asuttu viiteenkymmeneen vuoteen. Kire tonttua lähestyvä joulu tympii ja lisäksi hänellä on riesana kohmeinen kimalainen. Kire haluaisi nauttia hiljaisuudesta, yksin lukien parasta kirjaa, jonka nimi on Yksinäisyyden ylistys. Kire manaa himmelien ja olkipukkien nimeen, kun hänen lukunsa keskeytyy kimalaisen kuorsaukseen.

Tuolla asui ennen Tähti. Kerran se huitaisi minut hännällään kumoon. Ja aina piti olla hätistelemässä hevospaarmoja. Oli siinä melkoinen homma!
Seuravana päivän puhuri sieppaa Kiren punaisen tonttulakin sekä harmaat lapaset pyykkinarulta ja sinkoaa jopa palan kylttiä, jossa lukee ”Tarjoa! Hieno tont". Kirellä ei ole pienintäkään aikomusta viettää joulua, huolehtia kenestäkään. Kunnon tontun kuuluu olla hieman kireä ja äreä.

Kai tästä joutaa sisään, Kire miettii. Menen koppiini, panen oven lukkoon enkä avaa kenellekään. Ja jos kimalainen sanoo jotakin, en edes vastaa sille. En aio viettää joulua. En aio tehdä mitään. En aio huolehtia kenestäkään.
Istun vain kopissani ja nautin hiljaisuudesta ylhäisessä yksinäisyydessäni.

Yöllä Kiren luona vierailee valkoiseen pukeutunut nainen, jolla on siivet selässä.


”Älä pelkää. Minä toin sinulle kahvia, pullaa ja piparkakun. Lisäksi haluan kertoa sinulle iloisen uutisen: Sinulle on tulossa lapsivieraita.”

Pienet kaniinilapset Iina ja Niki löytävät metsästä punaisen päähineen, harmaat korvanlämmittimet ja kyltin palasen. He ovat kuulleet valkoisesta talvesta ja päättelevät kyltin olevan talvi ja vievät sen muiden ihmeteltäväksi. Aikansa ihmeteltyään metsän eläimet päättelevät, että tonttu haluaa kunnon tarjoilun ja alkavat touhuta jouluvalmisteluissa. Jänikset harjoittelevat joulutoivotuksia, linnut koristelevat kuusia ja jouluruokiakin on tarjolla. Joulutonttua ei kuulu. Pikkupuput eksyvät lumimyrskyyn ja tontun luo, eikä Kiren auta muu kuin palauttaa kadonneet ketun vetämillä vaunuilla metsän juhlaan.


Tähtien tuike kajastaa katon läpi. Ja kynttilöiden loiste valaisee koko kupolin. Ja kaikki istuvat sisällä ja iloitsevat kaikista maailman lapsista.

Suuren metsän joulussa on perinteistä satua, ripauksellisen huumoria ja hitunen jännitystäkin sekä paljon hyvää tahtoa. Tarinan kuvitus on vanhahtavan kaunis, hyvin kaunis. Tämän lukee niin lapsi kuin aikuinen, joulu on kaikkien ikään katsomatta.


Ulf Stark & Ava Eriksson Suuren metsän joulu
WSOY 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

Kirja on luettu myös blogeissa

Mari A:n kirjablogissa

Opuscolo - kirjasta kirjaan


Jouluiloa kaikille.

Huomaathan vakavan ilmeen. EC & EP Chiritan Red Arrow, sisarensa veli.

















6 kommenttia:

  1. Very beautiful your Christmas tree!
    I hope every day in the New Year is also Christmas1
    Beautiful days ahead

    Bia

    VastaaPoista
  2. Bia thanks. And Merry Christmas and Happy New Year 2015.

    VastaaPoista
  3. Palattiin vihdoin samoihin kirjoihin! Tämä oli myös mun joulukirjani tänä vuonna. Oli satu, jota voi lukea lapsille mutta myös aikuisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin palattiin. Sama jatkunee tammikuussa. Minulle tämä oli joulukirja, ihan itse luin, eikä edes mitään puolustuksia. Kire oli ihana, ärtsy kotitonttu. Tämä tosiaan sopii niin lapselle kuin aikuiselle. Ihmiselle, joka uskoo jouluun.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!