Sabrina Fauda-Rôle Yhden kattilan pastat, Kuvat Akiko Ida
Ranskankielinen alkuteos Pastamagiques (2015)
Suomentaja Anna Kuitunen
Atena 2017. Arvostelukappale kustantajalta. Kiitoksin.
Ilmeisesti jenkeistä
alkunsa saanut yhden kattilan pasta (One
pot –menetelmä) tarkoittaa sitä, että laakeaan kasariin ladotaan kaikki
ainekset pasta alimmaiseksi ja kaadetaan tarkkaan mitattu kylmä vesi päälle.
Seosta keitetään viisitoista minuuttia koko ajan sekoittaen, jotta seos ei pala
pohjaan. Otetaan pois liedeltä kun nestettä on ainakin pari senttiä vielä
jäljellä. Annetaan kypsyä ja sakeutua välillä sekoittaen vielä viisi minuuttia ja pasta on valmis.
Herkullista, kannattaa kokeilla. Testasin itse eilen. Tuo veden määrä näissä on
ratkaisevin. Sitä pitää olla juuri oikea määrä, ei liikaa, jotta valmiista
ruoasta ei tule keittoa.
Yhden kattilan pastat esittelee 33 liha-, kala-, kasvis- tai
juustopastaa. Aineksia muutellaan, mutta valmistus sujuu aina samalla lailla.
Kirjassa on kuva jokaisesta pastasta ennen kypsentämistä ja valmiina. Kuvat
ovat hyvin steriilejä. Kaikki on otettu täsmälleen samalla tekniikalla
päältäpäin samalla vaalealla alustalla parissa samantapaisessa kasarissa.
Muutenkin kirjan aihe on toteutukseltaan mitä simppelein.
Aineksia esimerkiksi
pastalaatuja vaihdellaan käyttäen perinteistä spagettia, capellinipastaa, inguinepastaa,
bucatinipasta, gallettipastaa, fusillipastaa, pennepastaa, makaronia,
mafaldinepastaa, farfarellepastaa, rotellepastaa, rigatonipastaa,
linguinepastaa, elichepastaa, tagliatellea, pipe rigate -pastaa tai gnoccheja. Suurinta
osaa näistä ei ainakaan lähikaupasta löydy, mutta käytetyllä pastalla ei juuri
ohjeen kannalta ole merkitystä. Samoin tuntuu, että muita aineksia voi ja
kannattaa sotkea makumieltymysten mukaan.
Kokeilin eilen Parsa, pekoni -reseptiä, koska parsan
aika on parhaimmillaan. Tulos oli yllättävän hyvä ja maukas. Valmis pasta
sakeutui juuri niin kuin pitikin ja maku oli erinomainen. Toki vähän maustoin
pastaa omien makumieltymysten mukaan eli laitoin sekaan 20 grammaa kuivattua,
morttelissa murskattua herkkutattia, kourallisen kuivattuja, murskattuja
voikukan lehtiä, pienen ruokalusikallisen tulsijauhetta, ruokalusikallisen
seesaminsiemeniä ja puolikkaan tuoreen chilin. Lisäksi käytin ruohosipulia, kun
oma puutarha jo sitä tarjoaa.
Parsa, pekoni (4
annosta)
250 g pennepastaa (tai muuta pastaa tai makaronia, mitä kaapista löytyy)
250 g vihreää parsaa (3 cm pätkinä)
100 g suikaloitua pekonia
250 g yrttituorejuustoa
1 pilkottu sipuli
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
1 tl karkeaa merisuolaa
7,5 dl kylmää vettä
Laita kaikki
ainekset laakeaan kattilaan ohjeenmukaisessa järjestyksessä. Anna kiehua
miedolla lämmöllä 15 minuuttia koko ajan sekoittaen. Ota pois liedeltä.
Kattilaan pitää jäädä ainakin noin 2 cm nestettä. Anna sakeutua 5 minuuttia.
Ripottele päälle silputtua persiljaa.
Juustoja,
ranskankermaa tai kermaa käytettäessä kannattaa ne lisätä seokseen vasta
loppuvaiheessa, jottei seos juoksetu.
Pestoa käytettäessä valmistan tähän aikaan vuodessa sen itse
vuohenputken lehdistä. Ne ovat juuri nyt pieniä ja meheviä eli parhaimmillaan.
Kannattaa kokeilla, on maukasta. Pitää vaan muistaa varoa myrkyllisiä
sarjakukkaiskasveja, kun itse kerää vuohenputken lehtiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla!