´
Kate
Atkinson Joka lapsia ja koiria rakastaa
Schildts
& Söderströms 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

Jacksonilla oli asiakas. Huolimatta siitä, ettei hän enää ollut yksityisetsivä, ettei hän enää ottanut asiakkaita eikä tuhertanut avioerotapausten, velallisten metsästämisen ja lemmikkien etsimisen sieluasyövässä harmaudessa – kaikesta siitä huolimatta hän oli onnistunut saamaan asiakkaakseen naisen nimeltä Hope McMaster, joka asui niin kaukana kuin Yorkshiresta on mahdollista mennä tulematta uudelleen lähemmäs. Toisin sanoen Uudessa-Seelannissa..
Brodie on saanut
toimeksiannon Uudesta-Seelannista selvittää erään naisen taustoja, jonka takia
hän saapuu Leedsiin. Kaikki juontaa vuoteen 1975, jolloin Carol Braithwaite
–niminen prostituoitu oli murhattu ja nelivuotias poika oli jäänyt
todistajaksi.
Miettiessään asioita Jackson näkee puistossa koiraa pahoinpideltävän ja puuttuu asiaan: Koira kyyristeli edelleen takakontissa. Ei sitä voinut oikein siihenkään jättää, ja niinpä hän nosti sen syliinsä ja hämmästyi sen lämpöä, vaikka se hytisi kuin paleleva. Hän tuuditti sitä rintaansa vasten ja silitti sen päätä vakuuttaakseen sille, ettei ollut niitä isoja miehiä, jotka hakkasivat sitä.
Eläkkeelle jäänyt
rikostarkastaja Tracy Waterhouse törmää Merrion Centressä prostiuoitu Kelly
Crossiin, joka kiskoo perässään pientä lasta. Hetken mielijohteesta Tracy ostaa
lapsen 3000 punnalla.
Näistä aineksista
keitetään dekkari, joka siirtyilee vuoden 1975 ja nykyhetken välillä, joten
lukeminen vaatii keskittymistä. Vähitellen kuitenkin päästään asiaan ja asiat
selkenevät. Kuka on Tracyn ostama lapsi ja kuka oli Jacksonin armeija-aikana
saksassa sieppaama tyttö, jäävät avoimiksi. Tilly on iäkäs, muistinmenetyksestä
poteva näyttelijätär, jonka osuus juoneen jää hieman hämärä peittoon. Teoksessa
vierailee myös yksityisetsivä Brian Jackson, joka vaikuttaa Jacksonin
kaksoiskuvalta, mutta on lopulta ilmeisesti hänen vastakohtansa.
Tapahtumia lähestytään
Jacksonin, Tracyn ja Tillyn näkökulmista. Miten henkilöt liittyvät toisiinsa
vai liittyvätkö ollenkaan ja miten heidän tiensä sattumalta kohtaavat? Myös
Tracyn entiset esimiehet liittyvät tapahtumiin hyvin vahvasti. Joka lapsia ja koiria rakastaa on
hyvä rikosromaani ilman liiallista väkivaltaa. Henkilöiden määrä ja
kertomuksen hyppivyys tekevät siitä hieman haasteellisen, mutta samalla kiinnostavan
luettavan. Tämä on lukemisen arvoinen teos niillekin, jotka eivät varsinaisista
dekkareista välitä. Ajoittain
kirjan pitkäveteiset selitykset ja takaumat puuduttavat. Tapahtumien kulku on paikoin
hyvin epärealistinen koirien ja lasten tarjonnan suhteen. Joka lapsia ja koiria rakastaa on tyypillisesti sellainen kirja, joka
pitäisi lukea kahteen kertaan, jotta tapahtumat aukeaisivat. Myös aiemmat
teokset antaisivat lukupohjaa. Pidin kirjan psykologisesta ja humoristisesta
otteesta ja jatkan Atkinsonin parissa.
Kevätarvonnan tulos 21.5. (Huomioin kaikki osallistuneet, vaikka en vahvistanut lopussa, koska olin pahassa flunssassa)
1. Anne Enright: Valvojaiset MarikaOksa
2. Robert Galbraith: Käen kutsu Ilokseni
3. Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon Beate56
4. Anu Holopainen: Ihon alaiset 2015 Kirsi
5. Milja Kaunisto: Synnintekijä Kirsi
6. Katja Kettu: Kätilö (pokkari) Serentis
7. Liza Marklund: Elinkautinen (pokkari) jäi orvoksi.
8. Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö (nidottu) 2015 Laura
9. Outi Pakkanen: Ruohonleikkaaja (pokkari) Siili
10. Anette Pleijel: Talvirakkaus Nea
11. Kuvan ulkopuolelta Alice McDermott Hurmaava mies Otavan kirjasto Paula