Naiskirjailijoiden kirjoja

Joitakin vuosia sitten blogeissa on listailtu sadan naiskirjailijan listoja. Sara on listannut 100 naiskirjailijaa, josta sain ideani. Mustikkakummun Anna   on käyttänyt otsaketta Naiskirjailijoiden kirjoja, jonka minäkin valitsin omaani.

En tavoittele omassani lukumäärää, joten listaan jonkin verran ja täydennän. Kirjailijoiden nimilista ei ole kovin informatiivinen. Listaan kirjailijoita, jotka ovat minulle tärkeitä. Voin sanoa, että nämä kirjat olen lukenut. En halunnut tehdä sillisalaattia, johon olisin haalinut kirjailijoita eri genreistä, vaan toivoakseni onnistuessaan listassani kulkee jokin punainen lanka. Olen hyväksynyt vain muutaman lastenkirjan tai dekkarin mukaan. Runojakin uupuu. Olen merkinnyt kirjailijan ja teoksen *:llä, jos olen tuomassa ko. teoksen jossain vaiheessa blogiini.  Tällainen voi olla Aallot, sillä hankin sen viimein pitkäkyntisen matkaan lähteneen tilalle.

Listani on aakkosjärjestyksessä (hah, toivottavasti)  ja toivottavasti antaa tuntuman, että jokainen on ansaitulla paikallaan ajan kanssa harkittuna. Ajan kanssa, sitä saat miettiä, mitä tarkoitan tuolla. En ole rötkeltänyt tätä listaa, osaisin tehdä tämän unissani, olen elänyt tämän kanssa. Iloitsen löytäessäni uuden nimen tähän, mutta… harvoin niin käy. 
Tältä listalta on myös hyvin vaikea keikahtaa pois. 
 
Naiseudella sinänsä ei ole minulle meriittiä, olisin voinut listata yhtä hyvin ensin miehet. Tiedostamattomasti saatan suosia naisia tai... Tuttuni ärsyttävä mies kiteytti ajatukseni kirjastostani, että naisvaltainen kirjallisuus on korostunut kirjoissani. Ehkä Simone de Beauvoir aiheutti hänessä näppylöitä.  Olen listannut huomioimatta minkäänlaisia määritteitä kuten kotimainen, palkittu, elävä, maahanmuuttaja tms. Listani tarkoitus ei ole kertoa, että olen lukenut 100 naiskirjailijaa, ei missään tilanteessa. Tarkoitukseni on kertoa, että näillä lukemillani naiskirjailijoilla on ollut sanottavaa, että nämä minun on kannattanut lukea ja nostaa framille.  Ja voi olen lukenut paljon turhaakin, huonoakin. Olen jättänyt tarkoituksella pois pääosan rikosromaaneista.  Useamman kirjan olen saattanut merkitä kirjailijan kohdalle osoittamaan, että olen lukenut kirjailijan laajemmin suomennetun tuotannon. 
Omistan nämä kirjat ellei kirja löydy tästä listauksestani. 

Jäin miettimään tuota naiseutta ryppyotsaisena. Tein miesten vastaavan listan. Tein sen hetkessä ja pääsin sataan. Olin varsin suopea dekkareille, myös äsken luetuille. Jotakin oivalsin listauksia tehdessä eli miesten lista olisi suppeampi, jos huomioisin vain helmet. Yritän sovitella adjektiivejä tilanteeseen, mutta en keksi. Taidankin todeta, etä naisten kirjoittamisissa kirjoissa on jotain enemmän minulle. Määrällisesti olen lukenut ehkä enemmän mieskirjailjoiden kirjoja, mutta laadullisesti..... 

Laitan linkin Virginia Woolfin, koska sen blogiteksti liittyy myös tähän. Tästä tekstiin. Elämäkerrat lisään myöhemmn.

Woolf, Murdoch, Idström, Mazzarella

1. Alcott Louisa M. Pikku naisia
2. Atkinson Kate Elämä elämältä
3. Atwood Margaret Sokea surmaaja, Uusi maa, Herran tarhurit, Oryx ja Crake,  Yli veden,  Kivettyneet leikit
4. Austen  Jane Ylpeys ja ennakkoluulo, Kasvattitytön tarina
5. Barbery Muriel  Siilin eleganssi 
6. Beauvoir Simone de Murtunut nainen 
7. Bernheim  Emmanuèle Hänen vaimonsa toinen nainen
8. Blixen Karen Talvisia tarinoita 
9. Brontë Emily Humiseva harju 
10. Brookner Anita Rantahotelli 
11. Burnett Frances Hodgson Salainen puutarha 
12. Byatt A. S. Riivaus 
13. Bärman Annikki Kivimetsän tuolla puolen 
14. Chopin Kate Herääminen 
15. Duras Marguerite Lol V. Steinin elämä 
16. Eliot George Mylly joen rannalla 
17. Elizabeth Gaskell Cranfordin naiset 
18. Ehnqvist Johanna Isää ei enää ole*
19. Ferrante Elena Hylkäämisen päivät
20. Flašar Milena Michiko Kutsuin häntä Solmioksi 
21. Fletcher Susan Noidan rippi 
22. French Marilyn Naistenhuone 
23. Gaitskill Mary Kaksi naista ruma ja kaunis
24. Gallay Claudie Tyrskyt 
25. Gordon Barbara Tanssin niin nopeasti kuin voin 
26. Grayson Emily Huvimaja
27. Gröschner Annett Vappuaatto *
28. Harkness Deborah Lumottu  
29. Hauru Hanna Tyhjien sielujen saari 
30. Heberlein Ann En tahdo kuolla, en vain jaksa elää 
31. Hoffman Alice Punainen puutarha 
32. Honkasalo Laura Perillä kello kuusi
33. Houston Nancy Kiitospäivän illallinen 
34. Hulkko Johanna Säikeitä Pietarista *
35. Idström, Annika Sinitaivas, Isäni rakkaani * 
36. Illoinen Eva Iltapäivällä tuli levottomuus
37. Ingström Pia Äitiä ikävä *
38. Issakainen Helmi Ihmeelliset helmet 
39. Itäranta Emmi Kudottujen kujien kaupunki,  Teemestarin kirja 
40. Jaffe Neljä naista, Luokkakokous, Luokkakokouksen jälkeen
41. Joyce, Rachel Harold Fryn odottamaton toivioretki, Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu 
42. Kallas Aino Sudenmorsian 
43. Karna Mirja Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä
44. Kaukonen Katja Kohina 
45. Kharitidi Olga Kultavuorten shamaani 
46. Kilpi Eeva Ihmisen ääni 
47. Konkka Anita Unennäkijän muistelmat
48. Krohn Lena Datura, Mitä puut tekevät elokuussa, Tainaron, Erehdys
49. Lahiri Jhumpa Tulvaniitty,  Kaima
50. Lehtimäki Helena Minä Helinä Rautavaara 
51. Lesbre Michèle Punainen sohva 
52. Lessing Doris Kultainen muistikirja, Erittäin kissamaista
53. Li Yiyun Yksinäisyyttä kalliimpaa
54. Linde Heidi Jo nyt on! * 
55. Loos Anita Herrat pitävät vaaleaveriköistä 
56. MacDonald Ann-Marie Armon yö, Linnuntietä 
57. Mansfield Katherine Puutarhakutsut 
58. Maraini Dacia Mykkä herttuatar * 
59. Margaret Craven Kuulin pöllön kutsuvan 
60. Mazzarella Merete Aurinkokissan vuosi*,  Elämä sanoiksi,  Pääsiäinen 
61. McBride Regina Ennen sarastusta 
62. Michaels Anne Kiven kantajat, Routaholvi 
63. Montgomery L. M.  Pieni runotyttö
64. Munro Alice Nuoruudenystävä
65. Murdoch Iris Kello, Meri, meri 
66. Némirovsky Irène Sunnuntai, Veren polte 
67. Niffenegger Audrey Aikamatkustajan vaimo, Hänen varjonsa tarina 
68. Oates Joyce Carol Putous, Blondi 
69. O'Brien Edna Maalaistytöt 
70. Ohlsson Kristina Daavidintähdet, Varjelijat 
71. Ovaldé Véronique Mitä tiedän Vera Candidasta 
72. Parras Tytti Pensionaatti
73. Phillips Jayne Anne Murhenäytelmä
74. Racliffe Ann Udolpho 
75. Redmon Anne Musiikki ja hiljaisuus 
76. Rhys Jean Huomenta, keskiyö 
77. Sagan Françoise Tervetuloa, ikävä 
78. Saisio Pirkko Elämänmeno, Signaali 
79. Sampakoski Taina Ikoni
80. Sand George Talvi Mallorcassa , Taiteilijattaren tarina
81. Schalansky Judith Kirahvin kaula *
82. Seton Anya Avalon  
83. Shields Carol Kivipäiväkirjat 
84. Shin Kyung-sook Pidä huolta äidistäsi 
85. Siekkinen Raija Häiriö maisemassa
86. Silko Lelie Marmon Riitti 
87. Simonsuuri Kirsti Pohjoinen yökirja 
88. Sinervo Helena Runoilijan talossa 
89. Snellman Anja Lyhytsiipiset, Antautuminen*
90. Spencer Elizabeth Myöhäinen vieras, Kohtaus Firenzessä 
91. Steinsdóttir Kristin Omaa tietä  
92. Södergran Edith Runoja 
93. Tikka Eeva Hiljainen kesä 
94. Trotzig Birgitta Liejukuninkaan tytär *
95. Tyler Anne Jää hyvästi 
96. Ulitskaja Ljudmila Tyttölapsia, Vihreän teltan alla,  Iloiset hautajaiset 
97. Vartio Marja-Liisa Tunteet 
98. Waters Sarah Vieras kartanossa 
99. Wallis Velma  Kaksi vanhaa naista 
100. Weisenberger Lauren VIP-ihmisiä *
101. Wentworth Patricia Askelkivet 
102. Wolf Christa Erään naisen elämä
103. Wolitzer Meg Kuulen sisareni kutsuvan 
104. Woolf Virginia  Vuodet, Aallot* 

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari (toim.) Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa

Venäjä on tänä vuonna Helsingin kirjamessujen teemamaa, joten päätin nostaa tämän blogitekstini esiin, vaikka julkaisin tekstin vuoden alussa blogissani. Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa esittelee naisia taiteen, tieteen uskonnon, talouselämän sekä politiikan saralla. Aikajana ulottuu 1700-luvulta nykypäivään. Venäjän kulttuurista ja kulttuurihistoriasta on kirjoitettu hyvin paljon, mutta naisten osuus ja rooli on jäänyt miesvaltaisuuden varjoon. Teoksessa pohditaan miten he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja mikä heidän kokemuksiaan yhdistää ja erottaa eri aikoina. Yksittäisten naisten kohtalot sijoitetaan keskeisiä historiallisia tapahtumia vasten.

Teos koostuu luvuista, jotka on kirjoittanut 13 suomalaisessa yliopistomaailmassa vaikuttavaa naistohtoria, jotka toimivat opettajina ja tutkijoina venäjän kielen, kirjallisuuden, kulttuurin, taidehistorian ym. aloilla.

Kirja alkaa johdannolla venäläisten naisten kulttuurihistoriaan, jossa todetaan muun muassa, että monet venäläiset mieskirjailijat ovat tulleet maailmankuuluiksi naishahmojen (Anna Karenina) kuvauksella, mutta toisaalla historialliset naiset ja heidän toimintansa on jäänyt tuntemattomaksi. Suuri yleisö tuntee Leninin ja Hruštšovin, mutta harva on kuullut Jekaterina Daškovasta, Jekaterina Furtsevata tai Jevdokija Rostoptšinasta.

Kussakin luvussa kuvataan nainen tai useampi nainen oman historiansa kontekstissa. Kirjassa kuvataan venäläisten naisten valintoja ja mahdollisuuksia eri aikoina ja yhteiskunnan eri aloilla sekä toisaalta tulkitaan Venäjän historiaa naisten näkökulmasta.

Katariina suuren varjossa esittelee keisarinna Katariina II eli Katariina Suuren ja Pienen Katariinan eli ruhtinatar Jekaterina Daškovan. Katariinojen elämäntarinat kertovat aatelisnaisen aseman murroksista valistuksen ja uuden ajan Venäjällä.

Salonkien naiset esittelee venäläistä salonkikulttuuria ja naisten osuutta sen luomisessa. Salonki oli 1800-luvun alkupuolella ainoa toimintapaikka, jossa naisilla oli mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään.

Koko maailman äiti kertoo Maria Pariisilaisesta (Jelizaveta Pilenko), modernistirunoilijasta, kuvataiteilijasta, ensimmäisestä venäläisestä naisteologista ja vasemmistoradikaalista. Pariisissa hän oli aktiivisesti mukana mm. vastarintaliikkeessä natseja vastaan. Hänen elämäntarinansa havainnollistaa kokonaisvaltaisen omistautumisen eetosta. Tämä eetos tulee esille myös monissa muissa tämän teoksen esittelemissä naisten elämäntarinoissa.

Naiskirjailijat miesten kirjallisuushistorian haastajina kertoo ajanjaksosta 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle, jolloin Venäjä pyrki pois talonpoikaisorjuudesta sivistysvaltioksi. Kysyttiin mm. pitäisikö myös naisia kouluttaa ja mitä naiset tekisivät koulutuksellaan?  

Uudelleen löydetyt teokset ovat auttaneet nostamaan esille uusia tutkimuskysymyksiä ja korjanneet näkemyksiä venäläisen kirjallisuuden vaiheista. Yksi olennainen korjaus on juuri sen oletuksen kumoaminen, että naiset eivät olisi kirjoittaneet eivätkä olleet aikalaislukijoidensa suosiossa. Suurten naisrunoilijoiden, kuten Anna Ahmatovan tai Marina Tšvetajevan, rinnalle on nostettu proosa- ja näytelmäkirjailijoita, jotka ovat osallistuneet aikansa ajankohtaisiin keskusteluihin ja tarttuneet kiperiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Rosenholmin mukaan kaikille tuon ajan naiskirjailijoille oli ominaista tasapainottelu ja luoviminen ristiriitaisten odotusten, mahdollisuuksien ja rajoitusten alla. Tasapainottelun keinoihin kuuluivat 1800-luvulla muun muassa miehen nimen käyttö salanimenä sekä esipuheet, joissa jo ennakoidaan tuleva kritiikki, vähätellään omaa luovuutta, kielletään kirjallinen kunnianhimo ja etsiydytään arvostettujen mieskirjailijoiden suojiin.

Taidemaailmat törmäävät kertoo Marija Baškirtsevasta. 1870-luvulla pääsy Pariisiin merkitsi naistaiteilijalle vapautusta kotimaan ahtaista oloista. Taidekäsitysten murros mahdollisti naistaiteilijoiden esiintulon ns. hopeakaudella ja erityisesti 1900-luvun alun avantgardetaiteessa.

Näyttelijä ja aika jatkaa naistaiteilijoiden elämän kuvaamista. Pääosissa ovat Olga Knipper, joka säilytti ja välitti eteenpäin vallankumousta edeltänyttä aikaa ja kulttuuria Anton Tšehovin leskenä sekä Zinaida Raih (”kamelianainen”).

Vallankumouksen uusi nainen kertoo yhteiskuntateoreetikko, naisasian puolustaja, kirjailija, sosiaaliministeri ja diplomaatti Aleksandra Kollontain elämästä. Bolševikkivallankumouksellisena hän ajoi radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia.

Sota naisten muistissa tarkastelee Stalinin ajan Neuvostoliittoa ja toista maailmansotaa mm. rintamatulkki ja kirjailija Jelena Rževskajan elämän ja tuotannon valossa. Luvussa on myös pitkä katkelma (ss. 227-231) tämän vuoden nobelin voittaneen Svetlana Aleksijevitšin kirjasta Sodalla ei ole naisen kasvoja.

Valkovenäläinen toimittaja ja kirjailija Svetlana Aleksijevitš julkaisi vuonna 1985 teoksen Sodalla ei ole naisen kasvoja. Se koostui sodan kokeneiden naisten haastatteluista ja oli ensimmäinen teos, joka nosti esille naisten omat muistot sodasta, vieläpä ennen perestroikaa. Kirja kertoo rintamalla eri tehtävissä toimineiden ”tavallisten sotatyttöjen” kokemuksista, joista neuvostoaikainen sotahistoria oli vuosikymmeniä vaiennut.

Neuvostonainen vallan huipulla avaa näkymiä myöhäissosialismin sukupuolijärjestelmään kertomalla Jekaterina Furtsevan elämäntarinan. Hän oli taitava taktikko, joka osasi pelata poliittisia pelejä ja luovia poliittisessa ristiaallokossa.

Maaseudun babuškat kuvaa maaseudun naisten ja erityisesti isoäitien, babuškojen, elämää ja perhesuhteita Neuvostoliitossa ja uudella Venäjällä. Naisilla oli merkittävä asema taikauskon ja kansaparannuksen säilyttäjänä ja uusille sukupolville välittäjänä. He pitävät yllä perhesiteitä yli rajojen muun muassa sähköisen viestinnän, vierailujen ja perhekertomusten avulla sekä hyödyntämällä uskonnon vahvaa perinnettä.

Naisyrittäjät talouden murroksessa käsittelee Neuvostoliito jälkeistä talousromahdusta ja naisten selviytymisstrategioita ja taloudellista toimintaa.

Feminismi, naisliike ja tasa-arvon paradoksit kertoo feministiaktivisti Valentina Uspenskajan elämästä ja toiminnasta. Hän on toiminut kulttuurin välittäjän roolissa idän ja lännen välillä.  

Feminismi asettuu venäläisessä keskustelussa usein vastakkain perheen ja äitiyden kanssa, joita sen koetaan uhkaavan. Miltei jokaisessa Uspenskajasta kirjoitetussa paikallislehden haastattelussa kiirehditään heti alussa painottamaan, että hän on äiti ja elää onnellisessa parisuhteessa. ”Valentina Ivanovnalla on sympaattinen mies, kaksi poikaa ja viihtyisä koti. Äitiyden ja perheen keskeisyyttä venäläisessä kulttuurissa selittävät osittain ortodoksisen kirkon näkemykset pyhästä äitiydestä ja neuvostoteologian vaalima äitiyskultti… Pussy Riotin kohtalo muistuttaa 30 vuotta aiemmin toimineen Maria-ryhmän kohtalosta: molempien ryhmien poliittiset mielenilmaukset nujerrettiin voimatoimin. Näiden ryhmien kohtalo kertoo siitä, miten poliittisesti tulenarkaa feminismi Venäjällä on. Se kertoo myös feministisen kamppailun historiallisesta jatkumosta sekä siitä, miten jokainen naissukupolvi vuorotellen koettelee vallan, vapauden ja vastarinnan rajoja.

Eliittinaiset ja arkipäivän glamour populaarikulttuurissa lähestyy uutta sukupuolijärjestelmää ja luokkajakoon liittyviä symbolisia ja kulttuurisia merkityksiä kirjailija Oksana Robskin näkökulmasta. 

Neuvostoliiton jälkeistä kulutuskulttuuria alettiin lähestyä aakkostetuin luetteloin jo 1990-luvun alussa, lähestulkoon samaan aikaan kun perinteiset neuvostotuotteet alkoivat väistyä ihmisten arkipäivässä ulkomaisten kulutustavaroiden tieltä. Tällöin myös mainokset rynnistivät katukuvaan ja televisiossa näytettiin yhä enemmän ulkomaalaisia viihdeohjelmia.

Kohti moniäänistä kulttuurihistoriaa kokoaa yhteen venäläisen kulttuurihistorian teemoja ja toiminnan muotoja jotka toistuvat edellisten lukujen naisten elämänkerroissa. Monissa tilanteissa tässä tarkasteltujen naisten elämäkerrat ovat lähempänä esimerkiksi suomalaisten naisten elämäntarinoita kuin omien maanmiestensä, ja päinvastoin. Sukupuolijärjestelmän jatkuvuuksien ja murrosten pohtiminen on tärkeää, jotta naisten historia tulee näkyväksi. Näin voidaan kyseenalaistaa totunnaisia tulkintoja.

Lopuksi on aikajana, johon on koottu tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä, viiteluettelo, varsin mittava lähde- ja kirjallisuusluettelo, henkilöhakemisto ja aivan lopuksi esitellään tekijät.

Kirjan artikkelien laaja-alaisuus valottaa naisten asemaa ja elämää venäjän historiassa sen eri aikoina.  Teos lähtee liikkeelle yksittäisten naisten elämäntarinoista ja toiminnasta, joita peilataan venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin keskeisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin. Naisten kertomuksia tarkastelemalla tuodaan historiaan myös uusia ääniä kyseenalaistamaan suurten kertomusten yleispätevyyttä. Mennyt antaa avaimia myös tähän päivään.

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari (toim.) Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa

Gaudeamus 2014. Kustantajalta. Kiitoksin