Näytetään tekstit, joissa on tunniste naiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naiset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Naiskirjailijoiden kirjoja




Joitakin vuosia sitten blogeissa on listailtu sadan naiskirjailijan listoja. Sara on listannut 100 naiskirjailijaa, josta sain ideani. Mustikkakummun Anna   on käyttänyt otsaketta Naiskirjailijoiden kirjoja, jonka minäkin valitsin omaani.

En tavoittele omassani lukumäärää, joten listaan jonkin verran ja täydennän. Kirjailijoiden nimilista ei ole kovin informatiivinen. Listaan kirjailijoita, jotka ovat minulle tärkeitä. Voin sanoa, että nämä kirjat
olen lukenut. En halunnut tehdä sillisalaattia, johon olisin haalinut kirjailijoita eri genreistä, vaan toivoakseni onnistuessaan listassani kulkee jokin punainen lanka. Olen hyväksynyt vain muutaman lastenkirjan tai dekkarin mukaan. Runojakin uupuu. Olen merkinnyt kirjailijan ja teoksen *:llä, jos olen tuomassa ko. teoksen jossain vaiheessa blogiini.  Tällainen voi olla Aallot, sillä hankin sen viimein pitkäkyntisen matkaan lähteneen tilalle.

Listani on aakkosjärjestyksessä (hah, toivottavasti)  ja toivottavasti antaa tuntuman, että jokainen on ansaitulla paikallaan ajan kanssa harkittuna. Ajan kanssa, sitä saat miettiä, mitä tarkoitan tuolla. En ole rötkeltänyt tätä listaa, osaisin tehdä tämän unissani, olen elänyt tämän kanssa. Iloitsen löytäessäni uuden nimen tähän, mutta… harvoin niin käy. 

Tältä listalta on myös hyvin vaikea keikahtaa pois. 
 
Naiseudella sinänsä ei ole minulle meriittiä, olisin voinut listata yhtä hyvin ensin miehet. Tiedostamattomasti saatan suosia naisia tai... Tuttuni ärsyttävä mies kiteytti ajatukseni kirjastostani, että naisvaltainen kirjallisuus on korostunut kirjoissani. Ehkä Simone de Beauvoir aiheutti hänessä näppylöitä.  Olen listannut huomioimatta minkäänlaisia määritteitä kuten kotimainen, palkittu, elävä, maahanmuuttaja tms. Listani tarkoitus ei ole kertoa, että olen lukenut 100 naiskirjailijaa, ei missään tilanteessa. Tarkoitukseni on kertoa, että näillä lukemillani naiskirjailijoilla on ollut sanottavaa, että nämä minun on kannattanut lukea ja nostaa framille.  Ja voi olen lukenut paljon turhaakin, huonoakin. Olen jättänyt tarkoituksella pois pääosan rikosromaaneista.  Useamman kirjan olen saattanut merkitä kirjailijan kohdalle osoittamaan, että olen lukenut kirjailijan laajemmin suomennetun tuotannon. 

Omistan nämä kirjat ellei kirja löydy tästä listauksestani. 

Jäin miettimään tuota naiseutta ryppyotsaisena. Tein miesten vastaavan listan. Tein sen hetkessä ja pääsin sataan. Olin varsin suopea dekkareille, myös äsken luetuille. Jotakin oivalsin listauksia tehdessä eli miesten lista olisi suppeampi, jos huomioisin vain helmet. Yritän sovitella adjektiivejä tilanteeseen, mutta en keksi. Taidankin todeta, etä naisten kirjoittamisissa kirjoissa on jotain enemmän minulle. Määrällisesti olen lukenut ehkä enemmän mieskirjailjoiden kirjoja, mutta laadullisesti....

Laitan linkin Virginia Woolfin, koska sen blogiteksti liittyy myös tähän. Tästä tekstiin. Elämäkerrat lisään myöhemmn.




Woolf, Murdoch, Idström, Mazzarella

  1. Alcott Louisa M. Pikku naisia
  2. Atkinson Kate Elämä elämältä
  3. Atwood Margaret Sokea surmaaja, Uusi maa, Herran tarhurit, Oryx ja CrakeYli vedenKivettyneet leikit
  4. Austen  Jane Ylpeys ja ennakkoluulo, Kasvattitytön tarina
  5. Barbery Muriel  Siilin eleganssi 
  6. Beauvoir Simone de Murtunut nainen 
  7. Bernheim  Emmanuèle Hänen vaimonsa toinen nainen
  8. Blixen Karen Talvisia tarinoita 
  9. Brontë Emily Humiseva harju 
  10. Brookner Anita Rantahotelli 
  11. Burnett Frances Hodgson Salainen puutarha 
  12. Byatt A. S. Riivaus 
  13. Bärman Annikki Kivimetsän tuolla puolen 
  14. Chopin Kate Herääminen 
  15. Duras Marguerite Lol V. Steinin elämä 
  16. Eliot George Mylly joen rannalla 
  17. Elizabeth Gaskell Cranfordin naiset 
  18. Ehnqvist Johanna Isää ei enää ole*
  19. Ferrante Elena Hylkäämisen päivät
  20. Flašar Milena Michiko Kutsuin häntä Solmioksi 
  21. Fletcher Susan Noidan rippi 
  22. French Marilyn Naistenhuone 
  23. Gaitskill Mary Kaksi naista ruma ja kaunis
  24. Gallay Claudie Tyrskyt 
  25. Gordon Barbara Tanssin niin nopeasti kuin voin 
  26. Grayson Emily Huvimaja
  27. Gröschner Annett Vappuaatto *
  28. Harkness Deborah Lumottu  
  29. Hauru Hanna Tyhjien sielujen saari 
  30. Heberlein Ann En tahdo kuolla, en vain jaksa elää 
  31. Hoffman Alice Punainen puutarha 
  32. Honkasalo Laura Perillä kello kuusi
  33. Houston Nancy Kiitospäivän illallinen 
  34. Hulkko Johanna Säikeitä Pietarista *
  35. Idström, Annika Sinitaivas, Isäni rakkaani * 
  36. Illoinen Eva Iltapäivällä tuli levottomuus
  37. Ingström Pia Äitiä ikävä *
  38. Issakainen Helmi Ihmeelliset helmet 
  39. Itäranta Emmi Kudottujen kujien kaupunkiTeemestarin kirja 
  40. Jaffe Neljä naista, Luokkakokous, Luokkakokouksen jälkeen
  41. Joyce, Rachel Harold Fryn odottamaton toivioretki, Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu 
  42. Kallas Aino Sudenmorsian 
  43. Karna Mirja Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä
  44. Kaukonen Katja Kohina 
  45. Kharitidi Olga Kultavuorten shamaani 
  46. Kilpi Eeva Ihmisen ääni 
  47. Konkka Anita Unennäkijän muistelmat
  48. Krohn Lena Datura, Mitä puut tekevät elokuussa, Tainaron, Erehdys
  49. Lahiri Jhumpa TulvaniittyKaima
  50. Lehtimäki Helena Minä Helinä Rautavaara 
  51. Lesbre Michèle Punainen sohva 
  52. Lessing Doris Kultainen muistikirja, Erittäin kissamaista
  53. Li Yiyun Yksinäisyyttä kalliimpaa
  54. Linde Heidi Jo nyt on! * 
  55. Loos Anita Herrat pitävät vaaleaveriköistä 
  56. MacDonald Ann-Marie Armon yö, Linnuntietä 
  57. Mansfield Katherine Puutarhakutsut 
  58. Maraini Dacia Mykkä herttuatar * 
  59. Margaret Craven Kuulin pöllön kutsuvan 
  60. Mazzarella Merete Aurinkokissan vuosi*,  Elämä sanoiksiPääsiäinen 
  61. McBride Regina Ennen sarastusta 
  62. Michaels Anne Kiven kantajat, Routaholvi 
  63. Montgomery L. M.  Pieni runotyttö
  64. Munro Alice Nuoruudenystävä
  65. Murdoch Iris Kello, Meri, meri 
  66. Némirovsky Irène Sunnuntai, Veren polte 
  67. Niffenegger Audrey Aikamatkustajan vaimo, Hänen varjonsa tarina 
  68. Oates Joyce Carol Putous, Blondi 
  69. O'Brien Edna Maalaistytöt 
  70. Ohlsson Kristina Daavidintähdet, Varjelijat 
  71. Ovaldé Véronique Mitä tiedän Vera Candidasta 
  72. Parras Tytti Pensionaatti
  73. Phillips Jayne Anne Murhenäytelmä
  74. Racliffe Ann Udolpho 
  75. Redmon Anne Musiikki ja hiljaisuus 
  76. Rhys Jean Huomenta, keskiyö 
  77. Sagan Françoise Tervetuloa, ikävä 
  78. Saisio Pirkko Elämänmeno, Signaali 
  79. Sampakoski Taina Ikoni
  80. Sand George Talvi Mallorcassa , Taiteilijattaren tarina
  81. Schalansky Judith Kirahvin kaula *
  82. Seton Anya Avalon  
  83. Shields Carol Kivipäiväkirjat 
  84. Shin Kyung-sook Pidä huolta äidistäsi 
  85. Siekkinen Raija Häiriö maisemassa
  86. Silko Lelie Marmon Riitti 
  87. Simonsuuri Kirsti Pohjoinen yökirja 
  88. Sinervo Helena Runoilijan talossa 
  89. Snellman Anja Lyhytsiipiset, Antautuminen*
  90. Spencer Elizabeth Myöhäinen vieras, Kohtaus Firenzessä 
  91. Steinsdóttir Kristin Omaa tietä  
  92. Södergran Edith Runoja 
  93. Tikka Eeva Hiljainen kesä 
  94. Trotzig Birgitta Liejukuninkaan tytär *
  95. Tyler Anne Jää hyvästi 
  96. Ulitskaja Ljudmila Tyttölapsia, Vihreän teltan alla,  Iloiset hautajaiset 
  97. Vartio Marja-Liisa Tunteet 
  98. Waters Sarah Vieras kartanossa 
  99. Wallis Velma  Kaksi vanhaa naista 
  100. Weisenberger Lauren VIP-ihmisiä *
  101. Wentworth Patricia Askelkivet 
  102. Wolf Christa Erään naisen elämä
  103. Wolitzer Meg Kuulen sisareni kutsuvan 
  104. Woolf Virginia  Vuodet, Aallot* 

torstai 22. lokakuuta 2015

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari (toim.) Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa







Venäjä on tänä vuonna Helsingin kirjamessujen teemamaa, joten päätin nostaa tämän blogitekstini esiin, vaikka julkaisin tekstin vuoden alussa blogissani. Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa esittelee naisia taiteen, tieteen uskonnon, talouselämän sekä politiikan saralla. Aikajana ulottuu 1700-luvulta nykypäivään. Venäjän kulttuurista ja kulttuurihistoriasta on kirjoitettu hyvin paljon, mutta naisten osuus ja rooli on jäänyt miesvaltaisuuden varjoon. Teoksessa pohditaan miten he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja mikä heidän kokemuksiaan yhdistää ja erottaa eri aikoina. Yksittäisten naisten kohtalot sijoitetaan keskeisiä historiallisia tapahtumia vasten.
Teos koostuu luvuista, jotka on kirjoittanut 13 suomalaisessa yliopistomaailmassa vaikuttavaa naistohtoria, jotka toimivat opettajina ja tutkijoina venäjän kielen, kirjallisuuden, kulttuurin, taidehistorian ym. aloilla.
Kirja alkaa johdannolla venäläisten naisten kulttuurihistoriaan, jossa todetaan muun muassa, että monet venäläiset mieskirjailijat ovat tulleet maailmankuuluiksi naishahmojen (Anna Karenina) kuvauksella, mutta toisaalla historialliset naiset ja heidän toimintansa on jäänyt tuntemattomaksi. Suuri yleisö tuntee Leninin ja Hruštšovin, mutta harva on kuullut Jekaterina Daškovasta, Jekaterina Furtsevata tai Jevdokija Rostoptšinasta.
Kussakin luvussa kuvataan nainen tai useampi nainen oman historiansa kontekstissa. Kirjassa kuvataan venäläisten naisten valintoja ja mahdollisuuksia eri aikoina ja yhteiskunnan eri aloilla sekä toisaalta tulkitaan Venäjän historiaa naisten näkökulmasta.
Katariina suuren varjossa esittelee keisarinna Katariina II eli Katariina Suuren ja Pienen Katariinan eli ruhtinatar Jekaterina Daškovan. Katariinojen elämäntarinat kertovat aatelisnaisen aseman murroksista valistuksen ja uuden ajan Venäjällä.
Salonkien naiset esittelee venäläistä salonkikulttuuria ja naisten osuutta sen luomisessa. Salonki oli 1800-luvun alkupuolella ainoa toimintapaikka, jossa naisilla oli mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään.
Koko maailman äiti kertoo Maria Pariisilaisesta (Jelizaveta Pilenko), modernistirunoilijasta, kuvataiteilijasta, ensimmäisestä venäläisestä naisteologista ja vasemmistoradikaalista. Pariisissa hän oli aktiivisesti mukana mm. vastarintaliikkeessä natseja vastaan. Hänen elämäntarinansa havainnollistaa kokonaisvaltaisen omistautumisen eetosta. Tämä eetos tulee esille myös monissa muissa tämän teoksen esittelemissä naisten elämäntarinoissa.
Naiskirjailijat miesten kirjallisuushistorian haastajina kertoo ajanjaksosta 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle, jolloin Venäjä pyrki pois talonpoikaisorjuudesta sivistysvaltioksi. Kysyttiin mm. pitäisikö myös naisia kouluttaa ja mitä naiset tekisivät koulutuksellaan?  
Uudelleen löydetyt teokset ovat auttaneet nostamaan esille uusia tutkimuskysymyksiä ja korjanneet näkemyksiä venäläisen kirjallisuuden vaiheista. Yksi olennainen korjaus on juuri sen oletuksen kumoaminen, että naiset eivät olisi kirjoittaneet eivätkä olleet aikalaislukijoidensa suosiossa. Suurten naisrunoilijoiden, kuten Anna Ahmatovan tai Marina Tšvetajevan, rinnalle on nostettu proosa- ja näytelmäkirjailijoita, jotka ovat osallistuneet aikansa ajankohtaisiin keskusteluihin ja tarttuneet kiperiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Rosenholmin mukaan kaikille tuon ajan naiskirjailijoille oli ominaista tasapainottelu ja luoviminen ristiriitaisten odotusten, mahdollisuuksien ja rajoitusten alla. Tasapainottelun keinoihin kuuluivat 1800-luvulla muun muassa miehen nimen käyttö salanimenä sekä esipuheet, joissa jo ennakoidaan tuleva kritiikki, vähätellään omaa luovuutta, kielletään kirjallinen kunnianhimo ja etsiydytään arvostettujen mieskirjailijoiden suojiin.
Taidemaailmat törmäävät kertoo Marija Baškirtsevasta. 1870-luvulla pääsy Pariisiin merkitsi naistaiteilijalle vapautusta kotimaan ahtaista oloista. Taidekäsitysten murros mahdollisti naistaiteilijoiden esiintulon ns. hopeakaudella ja erityisesti 1900-luvun alun avantgardetaiteessa.
Näyttelijä ja aika jatkaa naistaiteilijoiden elämän kuvaamista. Pääosissa ovat Olga Knipper, joka säilytti ja välitti eteenpäin vallankumousta edeltänyttä aikaa ja kulttuuria Anton Tšehovin leskenä sekä Zinaida Raih (”kamelianainen”).
Vallankumouksen uusi nainen kertoo yhteiskuntateoreetikko, naisasian puolustaja, kirjailija, sosiaaliministeri ja diplomaatti Aleksandra Kollontain elämästä. Bolševikkivallankumouksellisena hän ajoi radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia.
Sota naisten muistissa tarkastelee Stalinin ajan Neuvostoliittoa ja toista maailmansotaa mm. rintamatulkki ja kirjailija Jelena Rževskajan elämän ja tuotannon valossa. Luvussa on myös pitkä katkelma (ss. 227-231) tämän vuoden nobelin voittaneen Svetlana Aleksijevitšin kirjasta Sodalla ei ole naisen kasvoja.
Valkovenäläinen toimittaja ja kirjailija Svetlana Aleksijevitš julkaisi vuonna 1985 teoksen Sodalla ei ole naisen kasvoja. Se koostui sodan kokeneiden naisten haastatteluista ja oli ensimmäinen teos, joka nosti esille naisten omat muistot sodasta, vieläpä ennen perestroikaa. Kirja kertoo rintamalla eri tehtävissä toimineiden ”tavallisten sotatyttöjen” kokemuksista, joista neuvostoaikainen sotahistoria oli vuosikymmeniä vaiennut.
Neuvostonainen vallan huipulla avaa näkymiä myöhäissosialismin sukupuolijärjestelmään kertomalla Jekaterina Furtsevan elämäntarinan. Hän oli taitava taktikko, joka osasi pelata poliittisia pelejä ja luovia poliittisessa ristiaallokossa.
Maaseudun babuškat kuvaa maaseudun naisten ja erityisesti isoäitien, babuškojen, elämää ja perhesuhteita Neuvostoliitossa ja uudella Venäjällä. Naisilla oli merkittävä asema taikauskon ja kansaparannuksen säilyttäjänä ja uusille sukupolville välittäjänä. He pitävät yllä perhesiteitä yli rajojen muun muassa sähköisen viestinnän, vierailujen ja perhekertomusten avulla sekä hyödyntämällä uskonnon vahvaa perinnettä.
Naisyrittäjät talouden murroksessa käsittelee Neuvostoliito jälkeistä talousromahdusta ja naisten selviytymisstrategioita ja taloudellista toimintaa.
Feminismi, naisliike ja tasa-arvon paradoksit kertoo feministiaktivisti Valentina Uspenskajan elämästä ja toiminnasta. Hän on toiminut kulttuurin välittäjän roolissa idän ja lännen välillä.  
Feminismi asettuu venäläisessä keskustelussa usein vastakkain perheen ja äitiyden kanssa, joita sen koetaan uhkaavan. Miltei jokaisessa Uspenskajasta kirjoitetussa paikallislehden haastattelussa kiirehditään heti alussa painottamaan, että hän on äiti ja elää onnellisessa parisuhteessa. ”Valentina Ivanovnalla on sympaattinen mies, kaksi poikaa ja viihtyisä koti. Äitiyden ja perheen keskeisyyttä venäläisessä kulttuurissa selittävät osittain ortodoksisen kirkon näkemykset pyhästä äitiydestä ja neuvostoteologian vaalima äitiyskulttiPussy Riotin kohtalo muistuttaa 30 vuotta aiemmin toimineen Maria-ryhmän kohtalosta: molempien ryhmien poliittiset mielenilmaukset nujerrettiin voimatoimin. Näiden ryhmien kohtalo kertoo siitä, miten poliittisesti tulenarkaa feminismi Venäjällä on. Se kertoo myös feministisen kamppailun historiallisesta jatkumosta sekä siitä, miten jokainen naissukupolvi vuorotellen koettelee vallan, vapauden ja vastarinnan rajoja.


Eliittinaiset ja arkipäivän glamour populaarikulttuurissa lähestyy uutta sukupuolijärjestelmää ja luokkajakoon liittyviä symbolisia ja kulttuurisia merkityksiä kirjailija Oksana Robskin näkökulmasta. 
Neuvostoliiton jälkeistä kulutuskulttuuria alettiin lähestyä aakkostetuin luetteloin jo 1990-luvun alussa, lähestulkoon samaan aikaan kun perinteiset neuvostotuotteet alkoivat väistyä ihmisten arkipäivässä ulkomaisten kulutustavaroiden tieltä. Tällöin myös mainokset rynnistivät katukuvaan ja televisiossa näytettiin yhä enemmän ulkomaalaisia viihdeohjelmia.
Kohti moniäänistä kulttuurihistoriaa kokoaa yhteen venäläisen kulttuurihistorian teemoja ja toiminnan muotoja jotka toistuvat edellisten lukujen naisten elämänkerroissa. Monissa tilanteissa tässä tarkasteltujen naisten elämäkerrat ovat lähempänä esimerkiksi suomalaisten naisten elämäntarinoita kuin omien maanmiestensä, ja päinvastoin. Sukupuolijärjestelmän jatkuvuuksien ja murrosten pohtiminen on tärkeää, jotta naisten historia tulee näkyväksi. Näin voidaan kyseenalaistaa totunnaisia tulkintoja.
Lopuksi on aikajana, johon on koottu tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä, viiteluettelo, varsin mittava lähde- ja kirjallisuusluettelo, henkilöhakemisto ja aivan lopuksi esitellään tekijät.
Kirjan artikkelien laaja-alaisuus valottaa naisten asemaa ja elämää venäjän historiassa sen eri aikoina.  Teos lähtee liikkeelle yksittäisten naisten elämäntarinoista ja toiminnasta, joita peilataan venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin keskeisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin. Naisten kertomuksia tarkastelemalla tuodaan historiaan myös uusia ääniä kyseenalaistamaan suurten kertomusten yleispätevyyttä. Mennyt antaa avaimia myös tähän päivään.
Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari (toim.) Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa
Gaudeamus 2014. Kustantajalta. Kiitoksin