Karin Slaughter Kahlittu

Karin Slaughter Kahlittu – Will Trent & Sara Linton -dekkari

Alkuteos The Kept Woman (2016)

Suomentaja Päivi Paju

HarperCrime 2016. Arvostelukappale kustantajalta. Kiitoksin.

Miehet ja vaimot. Äidit ja tyttäret. Menneisyys ja tulevaisuus. Salaisuudet yhdistävät heitä. Salaisuudet voivat tuhota heidät.

Marcus Rippyn keskeneräiseltä yökerhotyömaalta löytyy eläkkeellä olevan poliisin ruumis. Siksi paikalle hälytetään osavaltion sisäinen Georgian etsivätoimisto. Tai paremminkin Amanda määrää kaikki agenttinsa paikalle ("olet myöhässä agentti Trent"). Marcus on juuri välttänyt pahoinpitely- ja raiskaussyytteet.

Mies oli ammattilaiskoripalloilija, jota oli syytetty yliopisto-opiskelijan huumaamisesta ja raiskaamisesta. Will oli viettänyt viimeiset seitsemän kuukautta rakentaen melkoisen vankkaa juttua sitä valehtelevaa paskiaista vastaan, mutta Rippyllä oli käytettävissään satoja miljoonia dollareita asianajajien ja asiantuntijoiden ja pr-väen palkkaamiseen, ja he kaikki olivat varmistaneet, ettei juttu koskaan päätynyt oikeuteen.

Murhatun poliisin ympäriltä löytyy litrakaupalla harvinaiseen veriryhmään kuuluvaa verta, joka ei ole peräisin uhrista. Onko jossain vielä toinenkin uhri? Willille ja hänen työparilleen Faithille on heti selvää, että murhatutkimus tulee olemaan erityisen vaikea ja vaarallinen. Harvinainen veriryhmä yhdistetään Angieen ja niin Willin kaikkien aikojen painajainen liitetään mukaan tutkintaan. Kaiken kukkuraksi Sara on juuri palkattu GBI:n kuolinsyytutkijaksi ja Angie on kiusallaan jättänyt hänelle verisen viestin. Alla oleva sitaatti on kuitenkin toisaalta Willin kiusaksi.

”Minä vain kulta.” Angie nauroi syvää, käheää nauruaan. ”Olikos sinulla ikävä minua.”

Tapahtumat etenevät kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä osassa lukijan eteen tarjotaan nykyajassa murhatutkinta (tai murhia) ja useita sivujuonia ja nimiä, jotka kaikki lopulta punoutuvat yhteen. Toinen osa alkaa viikkoa aikaisemmin ja päättyy kyseessä olevaan murhaan eli selittää lukijalle aiemmat tapahtumat. Kolmannessa osassa palataan nykyaikaan ja kerrotaan miten tapauksen selvittely ja koukerot etenevät.

Kirja on osaltaan väkivaltainen, murhia, verta, raiskauksia, pahoinpitelyjä, huumeita, lasten hyväksikäyttöä, kaikenlaisia mahdollisia rikoksia mitä Atlantan kokoisessa kaupungissa voi odottaa tapahtuvan. Aina kaiken taustalta tuntuu löytyvän Angie, tuo oikea pirulainen. Toisaalla etenee rakkauskertomus.

Angie värisi edelleen ajatellessaan liian pitkään asioita, joita oli tehnyt Delilahin ruumiille…

Kyllä, Angie oli vaarallinen, mutta hän ei ollut sairas.

Tärkeintä oli, että tarkoitus pyhitti keinot.

Angie on mennyt jopa niin pitkälle, että on pyytänyt kloonaamaan Saran tietokoneen, jotta pystyy seuraamaan sisältöä reaaliajassa.

Sara kirjoitti edelleen ällöttävän suloisia sähköpostiviestejä sisarelleen.

"Kun hän pitää minua sylissään, en pysty ajattelemaan muuta kuin että haluan tämän kestävän ikuisesti."

Angie oli nauranut, kun hän oli lukenut sen.

Ikuisuus ei koskaan ollut niin pitkä kuin kuvitteli sen olevan.

Kahlittu on oikeastaan Angien tarina kymmenvuotiaasta neljäkymmentäkolmevuotiaaksi. Hän on edelleen Willin vihitty puoliso ja Willin lojaalisuus Angien temppuiluun saa hänen nykyinen tyttöystävänsä Saran repimään hiuksia päästään useaan kertaan.

Kahlitu on mestarillisen jännityksen kertojan käsialaa. Joissain kohdissa tarina oli ennalta arvattavissa, mutta toisaalla tarjottiin monta moninaista juonen käännettä. Kahlitussa kerrotaan Angien lisäksi myös Willin, Saran ja Amandan menneisyydestä eli saamme uutta tietoa heidänkin henkilöhahmoihinsa. Mitä suositeltavin trillereiden ystäville.