John Galsworthy Omenapuu

John Galsworthy (14.8.1867 - 31.1.1933) oli englantilainen kirjailija, joka syntyi asianajajan poikana Surreyssa, Englannissa. Hän opiskeli Harrowissa ja Oxfordissa ja valmistui asianajajaksi, mutta ei harjoittanut ammattiaan. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1932. Tekijän luvalla suomennettu, kääntäjää ei mainita.

Omenapuu on lumoava pienoisromaani, jota on sanottu yhdeksi maailman kauneimmista rakkausromaaneista. Englanninkielinen alkuteos The apple tree on julkaistu vuonna 1916. Forsytein taru on hänen pääteoksensa.

Omenapuu kertoo aidon maalaistytön ja nuoren ylioppilaan ensirakkauden tarinan nyt jo iäkkään miehen muistikuvina. Galsworthy on kuvannut hyvinvoipia yhteiskuntaluokkia, heidän asenteitaan, ja se välittyy myös tässäkin kertomuksessa. Nyt Omenapuussa Galsworthy kuvaa nuoren ylioppilaan kesää, jossa hän kohtaa maalaistytön. Tarina on herkkä ja kaunis. Teksti on vanhahtavaa ja soveliasta. Kirja alkaa Stella Ashurstin ja Frank Ashurstin hopeahääpäivänä, jolloin he suuntaavat autoretkelle maaseudulle ja heidän aikomuksensa on viettää muistojuhlaa yöpymällä Torquayssa, missä he olivat ensi kerran tavanneet. Stella löytää soveliaan paikan vesivärimaalaukseen, joten Frank jää joutilaaksi vaeltamaan.

Siinä kävellessään Frank kokee kompastuvansa haudattuun muistoon.

Kuusikolmatta vuotta sitten, juuri tähän vuodenaikaan, hän oli lähtenyt maatalosta, joka oli puolen mailin päässä tältä paikalta, viettääkseen päivän Torquayssa; silloin hän oli lähtenyt sille matkalle, jolta ei ollut oikeastaan vieläkään palannut. Hänen sydäntään kouristi äkkiä kipeä tuska, hän oli kompastunut tuollaiseen oman elämän menneeseen tuokioon, joiden kauneutta ja hurmaa hän ei ollut osannut pidättää, jotka olivat kiitäneet hänen ohitseen kohti tuntematonta.

Tuona toukokuun ensimmäisenä päivänä, päätettyään viimeisen, yhteisen ylioppilasvuotensa olivat Frank Ashurst ja hänen ystävänsä Robert Garton lähteneet jalkamatkalle. Toverukset eroavat, kun Frank loukkaa jalkansa ja jää parantelemaan sitä maataloon. Hän kohtaa siellä maatalon kauniin tytön, Meganin. Hän kokee kauniin kohtaamisen, ensi rakkauden. Hän lähtee kaupunkireissulle ostaakseen sopivan asun tytölle ja noutaakseen rahaa. Tuo kaupunkireissu on kohtalokas, sillä tahtomattaan kohtalon oikusta toiseen ajautuen Frankin alkuperäinen aie raukeaa. Hän kohtaa ystävänsä sisaren Stellan. Tuo kohtaaminen sinetöi Frankin elämän, sillä olihan Stella soveliaampi ja parempiosainen.

Frank Ashurst kulkee ja päätyy talon portille, löytää vanhan tutun omenapuun. Hän palaa muistoihin ja muistelee Megania. Hän kohtaa vanhan ukon ja kysyy kummeksuen löytämäänsä kumpua. Ukko on oikea kertomaan tarinan. Ukko kertoo nuoresta hieman koppavasta yliopistoherrasta, jonka selkäreppu oli vieläkin tallella, vaikka sen omistaja oli lähtenyt matkaan palaamatta, mikä lie Ashes nimeltään muisteli vanhus. Meganin rakkaus oli liian raskas taakka hänen kannettavakseen.

Lopussa Frank saa muistonsa päätökseen ja palaa vaimonsa luo, joka on saanut työnsä valmiiksi.


John Galsworthy Omenapuu
WSOY. Yhdestoista painos 1982. Kotikirjasto


Osallistun tällä Jokken kirjanurkassa Haaste 14 nobelista eli 14 nobelistin teosta




Tällä hetkelläluettuna

1. Hermann Hesse Kulkija

2. F. E. Sillanpää Ihmiset suviyössä

3.Thomas Mann Kuolema Venetsiassa

4. John Galsworthy Omenapuu

5. Alice Munro Kallis elämä

6. Françoie Mauriac Pyhä suudelma