Brittiläinen Caitlin
Moran (s. 1975) on
mediapersoona: rakastettu televisiokasvo sekä The Timesin tv-kriitikko ja
kolumnisti. Hän aloitti kriitikkouransa 16-vuotiaana musiikkilehdessä, josta
hän siirtyi parin vuoden päästä televisioon.
Luin tätä kirjaa ennen Jeannette Wallsin Lasilinnan, joka perustuu Jeannetten omaan
lapsuuteen ja nuoruuteen. Pidin Jeannette Wallsin tarinasta paljon enemmän sen karmeudesta
huolimatta. Wallsin ja
Morriganin perheissä on paljon samaa boheemisuutta, mutta Wallsin perhe pyrki
selviämään ilman fattan apuja. Kummassakin kirjassa isät juovat viinaa ja elävät
kuin taivaanrannan maalarit ilman huolen häivää huomisesta. Morrigan isä tyytyy wannabe-rokkari haaveisiin. Angie tempoilee yllätyskaksosten jälkeisessä
masennuksessa. Perheeseen kuuluvat myös Johannan pikkuveli Lupin ja isoveli Krissi.
Kaksosten syntymän jälkeen äidin suu on ollut kapea viiru, hän ei harjaa hiuksiaan ja hän sanoo korkeintaan jotakin erittäin sarkastista tai sitten "minua väsyttää ihan kamalasti". Sen vuoksi Odottamattomilla Kaksosilla ei ole vielä nimiäkään. Siksi Lupin itkeskelee koko ajan, ja siksi minä kuorin alati perunoita ja masturboin jatkuvasti, vaikka minun pitäisi lukea 1800-luvun romaanikirjallisuutta
Tarinan Johanna
Morrigan on neljäntoista vanha. Hän on mokannut oikein kunnolla itsensä
paikallis-tv:ssä. Tilanteessa ei voi oikeastaan
tehdä muuta kuin kuolla eli tappaa itsensä. Sekään ei oikein innosta, joten Johanna päättää
rakentaa itsensä uudelleen, brändätä itsensä toiseksi. Ja näin syntyy sanavalmis goottityttö Dolly
Wilde, joka ei myöskään sylje lasiin, kaihda seksiä edes ryhmässä ja
tupakkaakin voi polttaa kummastakin päästä.
En tietenkään aio tappaa itseäni oikeasti. Ensinnäkin veikkaan, että saatan panna vastaan ja käyttää kieroja keinoja – kenties purra – ja toiseksi minä en itse asiassa halua kuolla. En halua panna pistettä kaikelle ja retkottaa ruumiina sängyllä. En vai halua jatkaa elämätöntä elämää.
Morriganin
tarinassa eletään vuotta 1990 Wolverhamptonissa,
jossa seitsenhenkinen, työväenluokkainen boheemiperhe
elää sosiaalituen turvin. Moran tuo esipuheessa esiin, että tarina on
fiktiivinen, mutta oletan hänen ammentaneen tarinaan myös itseään ja muistojaan.
Jossain vaiheessa Johanna tajuaa, että Dollykin on vajavainen ja on jälleen inventaarion aika. Ovatko levyhylly, julisteseinä ja kirjapää riittäviä meriittejä tytöksi tulemisessa? Musiikillinen ilotulitus meni minulta ohi lukuun ottamatta pieniä hipaisuja Rollareitten ja Bowien osalta. Johanna oppii, että tästä kaikesta joutuu selviytymään omin neuvoin, että ei ole mitään koulua, jossa oppii olemaan itsensä, ei ole linjajohtajaa, joka kannustaa tasaisen varmasti eteenpäin kohti oikeaa vastausta. Että kukaan ei muokkaa identiteettiä toisen puolesta. Jokainen rakentaa oman minänsä. Jokainen on oman itsensä kätilö, ja jokainen synnyttää itsensä uudestaan ja uudestaan, yksin, pimeässä huoneessa.
Jossain vaiheessa Johanna tajuaa, että Dollykin on vajavainen ja on jälleen inventaarion aika. Ovatko levyhylly, julisteseinä ja kirjapää riittäviä meriittejä tytöksi tulemisessa? Musiikillinen ilotulitus meni minulta ohi lukuun ottamatta pieniä hipaisuja Rollareitten ja Bowien osalta. Johanna oppii, että tästä kaikesta joutuu selviytymään omin neuvoin, että ei ole mitään koulua, jossa oppii olemaan itsensä, ei ole linjajohtajaa, joka kannustaa tasaisen varmasti eteenpäin kohti oikeaa vastausta. Että kukaan ei muokkaa identiteettiä toisen puolesta. Jokainen rakentaa oman minänsä. Jokainen on oman itsensä kätilö, ja jokainen synnyttää itsensä uudestaan ja uudestaan, yksin, pimeässä huoneessa.
Laadin inventaarion siitä, mikä minusta oli tähän mennessä tullut, ja jaoin kaiken kahteen pinoon – menetelmä on sama kuin saamieni levyjen kanssa. Mitkä haluan pitää, mitkä haluan heittää pois.
Näin minusta tuli tyttö on nuoren
tytön kasvutarina, jossa on pakko kokeilla kaikki eteen tuleva itse. Kirjassa
on nuoruuden angstia, musiikkia, staroja, vaaleanpunaisia unelmia, faniutta,
ensimmäistä suudelmaa, kasvamista sekä rutkasti huumoria. Caitlin Moran kertoo
kaiken ilman turhia pingotuksia tai estoja, jopa niin, että seksiaktia olisi voinut hillitä.
Ehkä tämä on murkun kirja ja palvelee
nuorta lukijaa, vaikka teksti onkin paikoin ronskia. Pidin kirjan ajatuksista, identiteetin rakentamisesta ja oman itsensä kasaamisesta. Myönteinen minäkuva on helpompi kanssamatkustaja. Moran
kirjoittaa sujuvasti ja terävästi ehkä liiankin estoitta. Feministisyys ei
niinkään uponnut minuun. Ehkä omana aikanani minulle riitti Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä.
Caitlin Moran Näin minusta tuli tyttö
Alkuperäisteos How to
Build a GirlSuomentanut Sari Luhtanen
Schildts & Söderströms 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.
Blogeissa toisaalla
Kirjapolkuni
Rakkaudesta kirjoihin
Lumiomena
Kirjakko ruispellossa
Tuijata Kuttuuripohdintoja
Romaani on tosiaan kelpo kasvukertomus, ronski ja räiskyvä. Hitusen nihkeästi taidat romaaniin suhtautua kuten minäkin sen innoitusarvoa väheksymättä. Minustakin feminismin rooli on kirjassa kapoinen, sillä kaikki jää päähenkilön identiteetin etsinnän alle. Sellaista se nuorena useasti on. Kiitos kirjakokemuksestasi!
VastaaPoistaEn oikein päässyt sinuiksi tämän kirjan kanssa. Koin vasta lopussa ymmärrystä, kun identiteetin palikat koottiin uudelleen. Tuo feminismi koetteli minua enemmänkin, ehkä ymmärrän sen paremmin Simone de Beauvoirin esittämänä. Päättelit oikein, että en päässyt muiden iloon ja riemuun osalliseksi.
PoistaTämän luen vielä joskus, mutta englanniksi.
VastaaPoistaTuo on hyvä ratkaisu siis lukea ja eng.
Poista