Sadonkorjuun arvonta tehty & Sarah Lotz Kolme

Puolisoni suoritti arvonnan ja tässä on tulos.

1. Hernan Rivera Letelier Elokuvankertoja 2012 Ahle

2. Leena Parkkinen Galtbystä länteen Teos 2014 Juha Mäntylä

3. Juha Ruusuvuori Koston enkeli WSOY 2014 Mirene

4. Kari Kovalainen Armoton taivas Gummerus 2014 Ilokseni

5. Clarice Lispector Passio Teos 2014


Kiitos osanotosta. Onnea voittajille.

Lähettäkää osoitteenne minulle:  arrhenia (at) gmail.com

Arvon uudelleen sunnuntaina 21.9 klo 20.00, jos en ole saanut yhteydenottoa.
 Myös seuraava arvontani tulee toimimaan tällä samalla periaatteella eli esittelen vain kirjat, jotka todella arvon.

 Sarah Lotz Kolme

”Pyydämme kaikkia, jotka odottavat Go!Go! Airlinesin lentoa 277 Teneriffalta, tulemaan infopisteen luokse. Kiitos!” Eikös se ollut Stephenin lento? ajattelin ja tarkistin tiedon älypuhelimestani.

…
Olisi pitänyt tajuta tiskillä päivystävän finnisen teinin järkyttyneestä ilmeestä tai hänen vieressään seisovan turvamiehen kalvakkuudesta, että jotakin kamalaa oli tapahtunut, mutta siinä vaiheessa minä olin yksinomaan äreä.

”Mistä on kyse?” ärähdin.
Teini onnistui änkyttämään, että meidän pitäisi seurata häntä paikkaan jossa ”meille kerrottaisiin lisää tietoa”.

Sarah Lotz on eteläafrikkalainen käsikirjoittaja ja kirjailija, jolta on ilmestynyt muun muassa kauhuromaaneja. Kolme (The Three, 2014) on hänen kansainvälinen läpimurtonsa ja kirjasta tehdään myös tv-sarja. Kirjan on suomentanut J. Pekka Mäkelä. Kirjan musta ulkoasu on upea. Kannen alateksti on paljon lupaava: ”Joudut muistuttamaan itsellesi, että tarina on keksitty.”

Neljä lentokonetta putoaa ”mustana torstaina” 12. tammikuuta 2012 neljässä maanosassa: Japanissa, Portugalin rannikolla, Floridassa ja Etelä-Afrikassa. Henkiin jää kolme 6-7-vuotiasta lasta, yksi kustakin koneesta: Hiro, Jess ja Bobby. Lisäksi epäillään että neljäs, Kenneth, on kadonnut Kapkaupungin slummeihin. Maailman lentoliikenne katkaistaan toistaiseksi ja koko maailma elää paniikin vallassa. Myös talouskriisit, kuivuus ja kulkutaudit ovat valloillaan.

Kolme on kirja kirjan sisällä eli tarina kerrotaan fiktiivisesti Elspeth Martinsin Musta Torstai. Katastrofeista salaliittoihin. Kolmikko-ilmiö, tapahtumat ja taustat –kirjan muodossa. Tämä dokumentaarinen osa (melkein koko kirja) sisältää haastatteluja, lehtiartikkeleita, blogikirjoituksia, äänitteitä, puhtaaksikirjoituksia puhelinkeskusteluista ja Skype-keskusteluja. Kirjan rakenne on kaikkea muuta kuin perinteinen. Aluksi nämä vetävät ja vaikuttavat tehokkailta, mutta kun nämä jatkuvat ja jatkuvat, niin jossain vaiheessa kirjan (494 s.) lukeminen alkaa takuta. Aiheesta olisi saanut aikaiseksi kunnon kauhutrillerin malliin Stephen King (Carrie), jota tämä muistuttaakin, mutta nuo ylipitkät jaarittelut hieman väsyttävät. Kirjan alussa ja lopussa on muutama selittäviä sivuja, jotka paljastavat miltei koko kertomuksen.

Kirjan henkilökuvat jäävät ohuiksi. Parhaiten esitellään homo näyttelijä Paul Craddock, joka on valittu Jessin huoltajaksi. Kolmikon lapset jäävät vieraiksi, heistä ei kerrota juuri mitään. Eniten kirjassa häiritsee, että Paulin kohdalla vihjaillaan ennakoivasti, mutta asia paljastetaan vasta paljonkin myöhemmin. Esimerkiksi: No, kuulimme sitten vähän myöhemmin, mitä Paul oli tehnyt. Joissain kohtaa tuntuu, että Pamelan (yksi uhreista) koirakin saa enemmän huomiota. Hiro jää myöskin täydeksi arvoitukseksi, sillä häntä esittää koko ajan robotti!

Pamelan kohdalla en ymmärtänyt kohtia s. 16: Hän pitää puhelinta suunsa edessä ja alkaa puhua. Sivulla 491 on vastaava kohta: Hän kumartuu katsomaan Pamela May Donaldin ruumista. Hän on mennyttä. Kuollut ennen kuin hän ehti äänittää viestiään.
Viesti on kuitenkin kirjassa kahdessakin eri kohtaa:

Ne ovat täällä. Minä… älä anna Snookielle suklaata, se on myrkkyä koirille, vaikka tyttökulta kuinka ruinaisi… poika. Poika pidä silmällä poikaa katso kuolleita voi Luoja niin monta… Nyt ne tulevat hakemaan minua. Pian me kaikki menemme. Me kaikki. Hyvästi Joanie ihana laukku hyvästi Joanie, Len-pastori varoita heitä että poika ettei hän -

Suuren sivumäärän kirjassa saavat uskonnolliset lopunajan liikkeet ja salaliittoteoriat. Jälkimmäisiä olisi kannattanut hyödyntää enemmän. Nyt keskitytään turhan paljon lopunajan liikkeisiin, jotka profetoivat maailmanlopun tulevan. Näiden mukaan kolme eloonjäänyttä lasta ja mahdollinen neljäs ovat merkkinä siitä, että Ilmestyskirjan neljä sinettiä on murrettu ja ratsastajat ovat päässeet maailmaan rankaisemaan jumalattomia nälänhädällä, rutolla, sodalla, kulkutaudeilla ja kuolemalla. Tätä toistetaan liikaa ja mieleen tulee kiihkomieliset uskonlahkot. Len-pastorista ja hänen toilailuistaan kerrotaan kirjassa varmaan eniten, vaikka hän ei ole keskushenkilö. Totta kai lukiessa miettii lasten roolia ja heidän pahuuden funktiota. Pidän trillereistä elokuvissakin, mutta minä vain vierastan Manaaja-juttuja, sillä en kaipaa niitä enää uudelleen. Minuun vetoaa parhaiten Kingin kirjat tai Brian de Palman elokuvat. Kolme on kuitenkin mielenkiintoinen, erilainen trilleri, jonka lukee mielellään.

Viitanneeko viimeinen lause jatko-osiin?

Elspeth seisoo paikoillaan useita minuutteja, ja kun ei ole muutakaan mahdollisuutta, hän vetää pusakkansa vetoketjun kiinni ja lähtee kävelemään poispäin.

Sarah Lotz Kolme
Karisto 2014. Kotikirjasto.