torstai 11. syyskuuta 2014

Mila Teräs Harmaat enkelit




Selman synnyttyä olen ajatellut kuolemaa. Kun sain lapsen, kuolema kävi minuun taloksi niin kuin olisin joutunut luovuttamaan useita huoneita elämästäni vastasyntyneelle tyttärelleni.

Mila Teräs (s. 1975 Lahdessa) on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2002 pääaineenaan Suomen kirjallisuus. Hän on myös opiskellut luovaa kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa. Teräs on kahden pienen tytön äiti ja asuu perheineen Orimattilassa. Mila Teräs on kirjoittanut useita lasten- ja nuortenkirjoja, toiminut kolumnistina ja ollut tekemässä oppikirjoja. Teräksen kirjoja on käännetty myös saksaksi. Harmaat enkelit on Mila Teräksen esikoisromaani aikuisille.

Kolmekymppinen Teresa elää perheineen Turkissa, Istanbulissa, mutta nyt hän on palannut isoäitinsä Helvin sairasvuoteen ääreen Suomeen pienen tyttärensä Selman kanssa.  Teresan majapaikkana on vanha kotitalo. Lapsuuden muistot ja eletyt hetket ovat jälleen läsnä äidin reseptikirjaa myöten.  Ruokaohjeet huljauttavat mieleen lapsuuden maut. Helvi, isoäiti on hoitokodissa, puhumatta, sulkeutuneena omaan maailmaansa, jossa ruokamuistot vievät hänet nuoruuteen, sotavuosiin ja sen jälkeiseen aikaan.

Aika kurkottelee isoäidin huoneeseen vain ruoan tasaisin väliajoin toistuvina lemahduksina, askeleina, ovien kolahduksina. Radiosta kuuluvina säätiedotuksina, joissa luvataan edelleen hellettä.

Teresa huolehtii hoitokodissa isoäidistä ja yrittää siinä ohella olla hyvä äiti omalle tyttärelleen, mutta suhde on jollain tavoin vääristynyt ja tekoja anteeksipyytelevä. Helvi matkaa nuoruuteensa, sota-aikaan, jolloin hän lääkintälottana tapasi tulevan miehensä.  Helvin muistot kuvautuvat tähän hetkeen. Teresa tuntuu olevan juureton ja irrallinen monikulttuurisuuden pyörteissä. Vaikeat asiat kiertävät tarinassa hieman himmeinä ja hieman vaikeaselkoisina. Teresan tukiverkosto on niukka, hän oli pitänyt yhteyttä vain isoäitiin, Markon perheeseen, isään ja lapsuudenystävä Mirjamiin. Teresan äiti kuoli jo varhain.

Olin astunut pois entisestä elämästä enkä enää tiennyt, mihin olin matkalla. En ollut vielä uudenkaan valtakunnan kansalainen, äiti. Vietin aikaani hiljaisella joutomaalla, hämärillä rajaseuduilla, levottomissa unissa. Kummallisella tavalla tunsin eläväni saman aikaan menneisyydessä, omassa arjessani ja jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa.

Harmaat enkelit on sukupolviromaani, jonka kertoo Teresa ja osin Helvin muistot. Naisen elämänkaari ja sen roolit välittyvät hyvin. Tämä on tarina sodasta, sen kestämisestä ja elämästä kotirintamalla. Kirjassa ruoan maku välittää perinteitä ja  lapsuuden tunnelma. Muistojen kivuliaat kohdat eivät avaudu lukijalle. Osa jää runollisuuden ja usvaisuuden verhon suojiin. Parhaiten Teräs suoriutuu tuokioiden kuvaamisessa ja niiden välittämisessä lukijalle.

Ikävä kulkee pitkin käsivarsiani, syliä, vatsaa, liikkuu kummallisen väkevänä, vaikka jo pian Selman syntymän jälkeen minä ja Adem aloimme elää omaa elämäämme niin kuin samasta juurakosta irronneet kasvit: eivät villiintyneet, vaan kumpikin omalla tahollaan kituliaasti kitkuttaen.

Luin aiemmin keväällä Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen, pidin siitä enemmän, joskaan kummankaan tematiikka ei ole minulle mieluisinta. Äskettäin lukemani Tanja Pohjolan Lintu pieni kosketti minua myös enemmän. Minua turkinkieliset lauseet hämäsivät ja samoin nimien kirjoitusasujen vaihtelevuus jäivät aukeamatta. Turkki ei oikeastaan avautunut minulle, vaikka olen lomaillut siellä kymmeniä kertoja, kulkenut muuallakin kuin rantabulevardeilla maissintähkää mutustellen.

Mila Teräs Harmaat enkelit
Karisto 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

6 kommenttia:

  1. Luetpa aikamoista vauhtia Ulla;)
    Kiitos postauksesta; en ole tätäkään kirjaa lukenut!
    Kaunista viikonloppua sinulle! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi lue minun lukuloma postaus syyskuun eka. Minulla oli lukuviikko, en voinut tehdä töitä en mitään eli luin. Kissani hajotti koneeni, oli ma-pe ilman ja luulin voivani korjauttaa, se olisi maksanut uuden verran. Ostin uuden ja minulla meni toinen viikko salasanoihin, ohjelmiin ja siihen että edes jotenkin siedän Windows 8. Emme ole vieläkään hyvissä väleissä koneen kanssa. Että bloggasin lukemani ja nyt olenkin tyhjän päällä. Ei edes mitään kesken. Olin viikonloputkin yksin ja luin, kun puolisoni oli opettamassa sieniä.
      Tuon seuraavaksi varmaan ystäväni kaksi kirjaa, koska olen lukenut kumpaakin niin paljon. Että ne on helppo blogata. Pääsen samalla vähän tutummalle alueelle vaihteeksi.

      Ihanaa viikonloppua myös Sinulle. Itse kerään herkkutatteja.

      Poista
  2. Luin Harmaita enkeleitä jokin matkaa ja sitten jotain muuta tuli väliin, täytyy palata piakkoin. Teräksen kirjoitustyyli on tuttua lasten- ja nuortenkirjoistaan; minulle hän on ennen muuta kielen ja tunnelmien taitaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutustun vasta nyt tekijään. Nuo tunnelmat todella välittyi tekstistä. Lasten- ja nuortenkirjoissa olen perehtynyt vain lasten tietokirjoihin ja nekin painottuvat kasviaiheisiin ja luontoon.

      Poista
  3. Taaskin olen lukenut saman kirjan. Kuitenkin ehkä vähän eri aikaan! Pidin itse tästä tosi paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin pidin, mutta luin Tanja Pohjolan Lintu pienen hyvin samaan aikaan tämän kanssa. Se oli niin vaikuttava kirja, että tämä jäi lukukokemuksena sen varjoon. Olisi pitänyt nollata itsensä välillä dekkarilla tai tiedolla. Lintu pieni on ollut syksyni voimakkain kotimainen minulle.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!