Blogistanian kesälukumaraton alkaa täällä Ullan Luetuissa kirjoissa 15.00. Tulen päivittämään tätä sivua vuorokauden ajan. Kerron ajatuksiani myös Facebookissa. Kirjat bloggaan juhannuksena ja sen jälkeisinä päivinä. Kaikkia en aio edes blogata ollenkaan tätä sivua kummemmin..
Ota jotain mukaan tästä kesäkasa pinosta:
Blogistanian kesälukumaraton. Aloitan klo 15.00.
Lopullisen valintani kirjat
Olen rakentanut kirjapinoni näin. Jokken Nobel haaste herätti ajatuksiani ja tämän ajatusketjun kautta erehdyin lukemaan hänen tekstinsä Arosudesta. Erehdyin selaamaan nettiä ja löysin jotakin. En pitänyt ollenkaan löytämästäni. En pidä kirjaston kirjoista, hyllyssä vai lainassa-asetelmasta, haluan omistaa tietyt kirjat. Nyt yksi kirja oli tehnyt minulle oharin. Ehkä ihmisen, jolla on tällainen asenneongelma kirjaan, on parempi napsia Jokken nobelpiste ja jättää kirjan bloggaus. Kirjaa lukemattakin tiedän, että pystyn olemaan vain ärsyttävä tunteensa valtaama blogisti, joka aiheuttaa kriitikolle mahanpuruja.
Arjen tultua alan selvittämään, mikä ihmeen kustantamo on SanaSilta, alan kyselemään kaupoista. Ehkä antikvariaatit pitäisi surffata netissä. Nyt minulla ei ollut mahdollisuutta tilaamiseen, kirja oli saatava heti. Hmm heti, tilaus jostain Kallion kirjastoon ja nyt kirja on kumppanillani.
Toivuttuani takaiskusta kokosin listani. Lisäksi postilaatikko voi aiheuttaa äkkihetken mukaantulon. Eilenkin löysin kivaa sieltä. Miksi en voisi löytää tänään? Ihan hyvin siellä voi olla jotain kivaa.
Luen maratonin ajan näitä ja jatkan hissun kissun loppuun. Toivon, että voin lukea osan ulkona.
1. Kulkija
2. Mitfordin tytöt
3. Vaarallinen juhannus
4. Karhunvatukoita
5. Aarresaaret
varalla Jää, Yönkirkas tähti sekä William N. päiväkirja.
Olen lähtökuopissa ja viimehetken paniikitkin voitettu. Minulla oli ongelma Karhunvatukoiden kuvan kanssa. Kiitos sinulle Jukka Saari.
Tulen aloittamaan urakkani karhunvatukoilla. Olen pyytänyt oheisen kolmen kuvan strippin käyttöön tekijältä eli Jarkko Vehniäiseltä. Tuo ei ole mukana Karhunvatukoissa, mutta se tulee olemaan seuraavassa albumissa Sulassa sovussa. Tuo on siis vastustamaton, joten nauttikaa tästä, kunnes tähän tulee lihaa luun päälle.
Eli ensimmäinen etappi saavutettu 15.48
1. Kamala luonto -albumi
Jarkko Vehniäisen piirtämä ja käsikirjoittama sarja Kamala luonto on ollut kovassa nosteessa viime aikoina. Kamala luonto on eläinsarjakuva, jonka pääosissa seikkailevat ilves ja
kärppä. Mukana nähdään muuan muassa kettu, karhu, lammas, pupu, possu ja hirvi sekä lukuisa joukko muitakin luomakuntamme eläimiä.
Kamala luonto sarjasta on ilmestynyt jo kolme albumia. Se tunnetaan nykyisin mm. Metro-lehdestä, Turun Sanomista sekä Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Helsingin Sanomat alkoi julkaista sarjan strippejä helmikuussa 2013.
Kamala luonto sarjasta on ilmestynyt jo kolme albumia. Se tunnetaan nykyisin mm. Metro-lehdestä, Turun Sanomista sekä Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Helsingin Sanomat alkoi julkaista sarjan strippejä helmikuussa 2013.
Kamalan luonnon
pääkaksikko, Ilves ja Kärppä, miettivät syntyjä syviä sen minkä raatelemiselta
ehtivät. He myös tietävät mikä elämässä on parasta.
Kamala luonto on perinteinen strippisarjakuva, jossa yksi strippi on
tyypillisesti kolmen ruudun mittainen. Minuun Kamalan luonnon huumori puree, se
on paikoin hyvinkin älykästä. Se hyödyntää suomalaisia eläinaiheisia sananlaskuja ja
sanontoja. Vehniäinen on löytänyt kielen runsaudensarven kansanperinteestä.
Kritiikkiä se on saanut eläinten ei lajityypillisestä käyttäytymisestä,
väkivallasta, jota on tyrehdytetty vasta-argumenteilla, että luonto on julma.
Niin on elämäkin, jota Kamala-luontokin voi keventää. Tämän albumin helmi on esim. sivulla 140 ja hirven panikointi valkopartaista, punanuttuista, orjuuttajaa kohtaan toimii.
Sivuja 191.
2. Aloitan Sillanpään Ihmisiä suviyössä 16.06
Mitään suviyötä Pohjolassa tuskin onkaan; on vain viipyvä, viipyessään hiukan himmenevä ehtoo, mutta siinä himmeydessäänkin on tuo sanalla sanomaton kirkastuksensa.
Tartuin
Jokken nobelhaasteen myötä Sillanpään kirjaan. Kesäilta täällä maalla on hyvä
näyttämö kirjan lukemiseen.
Frans
Emil Sillanpää (1888-1964) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939 maalaisväestön tuntojen kuvauksesta. Ihmisiä
Suviyössä ilmestyi vuonna 1934.
Ihmiset
suviyössä käsittelee Sillanpään keskeiset teemat, hän kuvaa luontoa,
rakastumista, syntymää, kuolemaa, kesäyötä. Valoisin kesä on vaihettumassa
sadonkorjuuseen, kesän loppuun. Kahden vuorokauden ajan seurataan ihmisten
kohtaloita, niiden yhtymisiä. Ihmiset suuntaavat ajatuksiaan menneeseen, toiset
katsovat tulevaan, joku nukahtaa lopulliseen uneen, puukko vie hengen, torpan
kaunis vaimo synnyttää neljännen lapsen, lempi hehkuu.
Sain
loppuun 18.31, sivuja 175
3. Hermann Hesse Kulkija
Tämä teos
sotki suunnitelmani, löysin tämän vasta tällä viikolla. Olen ohittanut tämän
totaalisesti. Porvoon kirjastoissa ei ole edes tätä kirjaa. Tämän takia en ole ehtinyt selvittää, sisältyvätkö nämä kertomukset joihinkin kokoelmiin tms. Omistan kirjan ruotsiksi Vandring (1977), muistelisin, että siinä on runot, joita suomenkielisessä versiossa ei ole. Kummastakin puuttuu alkuperäisen 14 akvarellia. Hyllyssäni 28 kirjaa Hesseltä eri kielillä. Onnistuin saamaan
tämän lainaan Käpylän sivukirjastosta. Tietenkin minun on saatava tämä omaksi, mutta
tällä aikataululla en ehtinyt siihen.
Kulkija saattaa yhteen Hessen
kaksi keskeistä pienoisteosta - kaksi omaelämäkerrallista matkakuvausta. Vaellus (1920) on toiveikkaan
kulkijan näkemys, kun taas Nürnbergin-matka (1927) vie Hesseä velvollisuudesta rautateitse
kaupungista toiseen. Kulkijaan sisältyy suomentaja ja Hesse-tutkija Teppo
Kulmalan essee. Olin epävarma kirjan kanssa, kirjoitanko sen blogiin, mutta
päätin kirjoittaa.
Sain
loppuun 20.27, sivuja 166.
Aloitan seuraavan 20.45.
4. Jarmo Nieminen Aarresaaret Helsingin uskomaton saariston uskomaton luonto
Saaristo, meren saaristo on tärkeä elementti minulle ja
siksi pyysin kirja. Se ei ole tunteiden luomaa illuusiota vaan elettyä elämää.
Asun nytkin saaristoon johtavan tien varressa. Perämeren kansallispuistossa
kuljin saarelta toisille, piirsin karttoja, inventoin joka mahdollisen
kasvilajin. Joskus edessä oli vain ulkosaariston luoto, jota yritettiin
lähestyä. Pääsin tutustumaan Vallisaareen Sykkeen populaatiobiologian tutkijoiden exkursiolla, kun
kiersimme saaristoa ja Uudenmaan uhanalaisten kasvien huippukohteita.
Gummerus 2014
Valmis 22.19 ja sivuja 166.
Aarresaaret on luontokuvaaja, tietokirjailija ja
everstiluutnantti Jarmo Niemisen tarkkailun tulos saarista yli 30 vuoden ajalta
eri vuodenajoilta. Sotahistorian laitoksen johtaja on vaihtanut sotilasuran
sotilassaarten historiaan ja luontoon, valokuvaamiseen, tutkimiseen,
kartoittamiseen, alustuksiin ja opastuksiin. Hän on kirjoittanut Santahaminasta
useita kirjoja. Pitkäjänteisen työn tuloksena saarten aarteet tunnetaan:
aarnimetsiä, lukemattomia harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ja hyönteisiä ja
runsaasti eläimiä, lintuja ja sammakoita.
Kirja etenee keväässä kevätjäiltä sumujen saarille esitellen
muun muassa kyiden tanssin. Kesässä tutustutaan sotatulokkaista (ketunsara)
käärmeenlumoojaan. Syksyssä meri kumisee siniseen uneen. Osiossa tutustumme
muun muassa perhostutkija Jaakko Kullbergiin ja Santahaminan etelärannan
muinaismuistoon. Talvessa matkaamme Antti-myrskyssä keskiyön aaveen (huuhkaja)
ja tähtitaivaan kautta punaiseen mereen.
Monen kansan historian kokeneista saarista voisi kehittää
ainutlaatuisen nähtävyyden ja virkistysalueen.Gummerus 2014
Valmis 22.19 ja sivuja 166.
Jatkoin lukemista aloitin 22.30
5. Lähden pienen tauon jälkeen Mitfordin tyttöjen mukaan ja vaihdan mukavampaan olotilaan ja suljen. Palataan aamulla kirjoittamisen pariin. Luen niin myöhään kuin jaksan ja jatkan aamulla kertomista. Lopetin 1.05 ja jatkoin 6.10 Mitfordin tyttöjen parissa. Pikainen Hesan reissu. Juhannuksena tuo kaupunki on autio. Luen matkan, minusta on ihana lukea autossa.
Mitfordin sivumäärä on 476.
Lopetin Mitfordin tytöt 9.58.
6. Tove Jansson Vaarallinen juhannus
Aloitin kirjan lukemisen Kontulassa.
aloitin 10.01 ja lopetin 10.58.
Tulivuori syöksee muumit ahdinkoon juhannuksena. Muumit joutuvat evakkoon vedenpaisumuksen takia ja pelastuvat outoon ohilipuvaan rakennelmaan, teatteriin. Tuo uusi koti on ihmeellinen. Muumipeikko ja Niiskuneito kunnostautuvat oikein kunnolla ja viettävät juhannuksen tyrmässä. Vaarallinen juhannus on perinteeni samalla tavalla kuin Dickensin joululaulu. Meillä olisi paljon omaksuttavaa muumeilta.
7. François Mauriac Pyhä suudelma aloitus 11.18 ja jatkan siis lukua Porvoossa, kotona.
François Mauriac oli ranskalainen kirjailija, joka sai tunnustuksena Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1952. Olen lukenut tekijältä aiemmin kaksi kirjaa eli Täydellisyyden kudos ja Käärmesolmun, joista jälkimmäistä pidetään kirjailijan pääteoksena.
Tarina kertoo rujon Jean Pélouyeren ja kauniin Noémi d'Artiailh'n suhteesta, heidän puolestaan sovitusta liitosta. Pyhä suudelma on ohut, mutta sitäkin voimakkaampi sisällöltään. Jean ei pitänyt edes itse itseään kelvollisena tuolle kauniille olennolle. Pyhä usko ja nöyryys siivittävät kummankin ajatuksia. Mutta isän ja kirkkoherran sanat riittivät. Se on tarkka psykologinen kertomus.
Jokainen silmäys, jonka hän loi taaksensa jääneen elämänmerensä harmaaseen pintaan, oli omiansa lujittamaan hänen itsehalveksuntaansa. Mikä pysähdystila! Mutta noiden seisovien pintavesien alla oli salaa poreillut elävä lähteensilmä, ja niinpä hän, vaikka olikin elänyt itse elämän vain kuolleena varjona, nyt kuolemansa kynnyksellä syntyi ikään kuin uudestaan.
Lopetin 12.35
Sivuja 75.
8. Aloitan vielä Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa ja luen sitä jonkin verran 12.39 lähtien. Sivuja 117.
Tiedän, että tämä on julkaistu Keltaisessa kirjastossa. Minun on vanha, peritty kirja vuodelta 1957.
Tarina kertoo Münchenissä asuvan arvostetun kirjailijan Gustav von Aschenbachin matkasta Venetsiaan. Hän oli jo pitkään ollut leskimies, tytärkin jo aviovaimo.
Kirjailija suuntaa matkansa Välimerelle, jossa puolalaisen teinipojan Tadzion nuoruuden hehku ja uljas olemus saa Aschenbachin huomion ajatusten tasolla. Itse tulkitsen kiinnostuksen nuoreen poikaan, siten, että Gustavin kiinnostus on enemmän esteettistä kuin seksuaalista. Joku toinen voi tulkita toisin ja hakea perusteita siihen muusta kirjailijan tuotannosta. Kolera-epidemia valtaa Venetsian. Mannin Venetsia kuvaus on kaunista. tämä kirja on upea helmi ja klassikko. Kertomuksessa on elämän ja kuoleman teema ja sen symboliikka.
Katselija istui siellä, kuten oli istunut kerran ennenkin, kun tämä hämynharmaa katse ensi kerran juuri tuolta meren kynnykseltä lähetettynä oli kohdannut hänen silmänsä.
Lopetin kirjan lukemisen 15.00
Ihana, ihana lukumaraton ohi. Hyvähän minun oli keskittyä lukemiseen, kun palvelu pelasi ja ilmatkin suosi lukemista. Mahtava kokemus.
Mitfordin sivumäärä on 476.
Lopetin Mitfordin tytöt 9.58.
6. Tove Jansson Vaarallinen juhannus
Aloitin kirjan lukemisen Kontulassa.
aloitin 10.01 ja lopetin 10.58.
Tulivuori syöksee muumit ahdinkoon juhannuksena. Muumit joutuvat evakkoon vedenpaisumuksen takia ja pelastuvat outoon ohilipuvaan rakennelmaan, teatteriin. Tuo uusi koti on ihmeellinen. Muumipeikko ja Niiskuneito kunnostautuvat oikein kunnolla ja viettävät juhannuksen tyrmässä. Vaarallinen juhannus on perinteeni samalla tavalla kuin Dickensin joululaulu. Meillä olisi paljon omaksuttavaa muumeilta.
7. François Mauriac Pyhä suudelma aloitus 11.18 ja jatkan siis lukua Porvoossa, kotona.
François Mauriac oli ranskalainen kirjailija, joka sai tunnustuksena Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1952. Olen lukenut tekijältä aiemmin kaksi kirjaa eli Täydellisyyden kudos ja Käärmesolmun, joista jälkimmäistä pidetään kirjailijan pääteoksena.
Tarina kertoo rujon Jean Pélouyeren ja kauniin Noémi d'Artiailh'n suhteesta, heidän puolestaan sovitusta liitosta. Pyhä suudelma on ohut, mutta sitäkin voimakkaampi sisällöltään. Jean ei pitänyt edes itse itseään kelvollisena tuolle kauniille olennolle. Pyhä usko ja nöyryys siivittävät kummankin ajatuksia. Mutta isän ja kirkkoherran sanat riittivät. Se on tarkka psykologinen kertomus.
Jokainen silmäys, jonka hän loi taaksensa jääneen elämänmerensä harmaaseen pintaan, oli omiansa lujittamaan hänen itsehalveksuntaansa. Mikä pysähdystila! Mutta noiden seisovien pintavesien alla oli salaa poreillut elävä lähteensilmä, ja niinpä hän, vaikka olikin elänyt itse elämän vain kuolleena varjona, nyt kuolemansa kynnyksellä syntyi ikään kuin uudestaan.
Lopetin 12.35
Sivuja 75.
8. Aloitan vielä Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa ja luen sitä jonkin verran 12.39 lähtien. Sivuja 117.
Tiedän, että tämä on julkaistu Keltaisessa kirjastossa. Minun on vanha, peritty kirja vuodelta 1957.
Tarina kertoo Münchenissä asuvan arvostetun kirjailijan Gustav von Aschenbachin matkasta Venetsiaan. Hän oli jo pitkään ollut leskimies, tytärkin jo aviovaimo.
Kirjailija suuntaa matkansa Välimerelle, jossa puolalaisen teinipojan Tadzion nuoruuden hehku ja uljas olemus saa Aschenbachin huomion ajatusten tasolla. Itse tulkitsen kiinnostuksen nuoreen poikaan, siten, että Gustavin kiinnostus on enemmän esteettistä kuin seksuaalista. Joku toinen voi tulkita toisin ja hakea perusteita siihen muusta kirjailijan tuotannosta. Kolera-epidemia valtaa Venetsian. Mannin Venetsia kuvaus on kaunista. tämä kirja on upea helmi ja klassikko. Kertomuksessa on elämän ja kuoleman teema ja sen symboliikka.
Katselija istui siellä, kuten oli istunut kerran ennenkin, kun tämä hämynharmaa katse ensi kerran juuri tuolta meren kynnykseltä lähetettynä oli kohdannut hänen silmänsä.
Lopetin kirjan lukemisen 15.00
Ihana, ihana lukumaraton ohi. Hyvähän minun oli keskittyä lukemiseen, kun palvelu pelasi ja ilmatkin suosi lukemista. Mahtava kokemus.
Tsemppiä! Vaarallinen juhannus näyttää (ei kovin yllättäen) olevan todella suosittu maratonkirja. Minä en ajatellut lukea sitä maratonilla vaan maratonin jälkeen. :)
VastaaPoistaOlen melko noviisi Janssonin kanssa. Olisin halunnut lukea Kesäkirjan, joka oli paikalla, mutta ei löytynyt.
VastaaPoistaOnnittelut lukumaratonin suorittamisesta ja hyvää juhannusta!
VastaaPoistaKiitos Raija. Ihanaa juhannusta sinulle. Minua sää suosi, sillä aurinko olisi saanut minut pihalle kasvien joukkoon.
PoistaHieno suoritus, Ulla! Minäkin keräsin nobelisteja, mutta en lähellekään tuollaista sivumäärää. Eikä palvelu pelannut. Mutta lukeminen on silti kivaa!
VastaaPoistaKiitos Elina. Sain todella lukea rauhassa. Mitford oli kova luu, meinasin nääntyä sen kanssa. Sen lukenut ymmärtää. Kivaa oli. Onkohan heinäkuussa lukumaraton? Sain kaiketi neljä nobelistia luettua Sillanpää. Mauriac, Mann ja Hesse. Mutta minun Mann on plisu, siis siinä ei ole muita novelleja. Huh kyllä nukutti.
VastaaPoistaHienosti sinulla meni, kirjoititkin koko ajan mitä luet!
VastaaPoistaAluksi tein samalla, mutta sitten täydensin nuo loppujen tekstit maratonin jälkeen.
PoistaIhmisiä suviyössä on epäilemättä hyvää juhannuslukemista...ja tuo Mauriac pitäisi kai joskus lukea, olen lukenut aiemmin nuo samat kuin sinä.
VastaaPoista