Miia Jauni & Markus Seppälä Kotipihan valtaajat – Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan
Into 2017. Arvostelukappale kustantajalta. Kiitoksin.
Kotipihan Valtaajat on suomalainen opas kotipihojen ja puutarhojen haitallisista
vieraslajeista. Haitalliset vieraslajit häiritsevät pahimmillaan tuntuvasti
ympäristöä ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.
Käytännöllinen opas esittelee tuoreen tutkimustiedon
valossa vinkkejä vieraslajien torjumiseen kotioloissa. Kirja keskittyy
kasvilajeihin, mutta esittelee myös yleisimpiä kotipihan tuhoeläinlajeja.
Miia Jauni on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja
selvittänyt vuosien ajan haitallisia vieraskasveja sekä niiden menestymiseen
vaikuttavia tekijöitä ja Markus Seppälä
on haitallisiin vieraslajeihin erikoistunut biologi ja Suomen
luonnonsuojeluliiton edustaja kansallisessa vieraslajiasiain neuvottelukunnassa. Kirjan
kasviosuuden on tarkastanut lisäksi toinen neuvottelukunnan jäsen, varsinainen
kasviguru ja työkaverini Arto Kurtto ja sen jälkeen ei ainakaan minulla ole
teksteihin huomautettavaa.
Monet
haitalliset vieraslajit leviävät luontoon puutarhoista ja tekijät korostavatkin
istutettavien kasvien tuntemisen tärkeyttä, vastuuta ympäristöstä ja
puutarhajätteen oikein käsittelyä.
Kirjassa
selitetään hyvin kasvitieteen slangisanoja, kuten alkuperäinen laji, vieraslaji,
haitallinen vieraslaji, tulokaslaji, muinaistulokas tai uustulokas. Monet tulokaslajit ovatkin saapuneet Suomeen jo
kauan sitten. Itse asiassa kaikki lajit ovat saapuneet Suomeen viimeisen
jääkauden jälkeen ja kasvillisuus on hyvin nuorta ja endemiittejä on tuskin nimeksikään.
Vahinkoa aiheuttavia (ekologista, taloudellista tai terveydellistä)
vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi
vieraslajeiksi.
Kirjassa
esitellään paljon vieraslajeja, mutta tosiasiassa niistä kuitenkin vain muutama
on isompi ongelma. Mutta ongelmat ovat sitten todellisia. Vakavimmin pitänee
suhtautua espanjansiruetanaan, supikoiraan, piisamiin, joihinkin vasta
leviämässä oleviin hyönteisiin, jotka ovat todella tuhoisia puustolle ja
kasveista kaukasianjättiputkeen (muihinkin jättiputkiin, mutta ne ovat Suomessa
harvinaisia), kanadanvesiruttoon, komealupiiniin, jättipalsamiin, kurtturuusuun ja
isotuomipihlajaan. Jotkut yksivuotiset kasvit, kuten marunatuoksukki eivät
pysty Suomessa lisääntymään ja ovat siten vain paikallisesti ja ajallisesti mahdollisia
haittoja. Kanadanhanhi ei Suomessa ole kovinkaan iso ongelma. Sen sijaan
rauhoitettu valkoposkihanhi etelärannikolla on puistoissa ulosteineen melkoinen
riesa. Samoin kanit varsinkin pääkaupunkiseudulla syövät miltei mitä tahansa. Kaniini on metsästyslaissa määritelty riistaeläimeksi, jota saa metsästää 1.9..-31.3. välisenä aikana. Metsästysoikeuden päättää maanomistaja.
Kirjan lajiosuudessa kerrotaan kunkin lajin kohdalla
tuntomerkit, elinympäristö, leviämistapa, alkuperä ja levinneisyys Suomessa
sekä haitat. Lisäksi kerrotaan miten lajin kohdalla tulee menetellä ja mihin lajin
mahdollisesti voi sekoittaa.
Tärkeätä on muistaa EU:n haitallisten vieraslajien
luettelo, joka kirjassa esitetystä on jo ehtinyt muuttua. EU:n lajilista ei
kauheasti kosketa Suomea. Sen sijaa Kansallisen vieraslajiasetuksen haitalliset
lajit pitää ottaa tosissaan. Jos laji on ko. luettelossa, sen maahantuonti,
kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla
kielletty. Tällaisia lajeja ovat muun muassa hukkakaura,
kaukasianjättiputki sekä keltamajanvankaali. Pienen sanaston olisi voinut
kirjoittaa auki niin, että tavallinen mattti meikäläinenkin sen tajuaisi.
Esimerkiksi Vihne = heinäkasvin tähkylän
osa ei kerro todellakaan tavalliselle ihmiselle yhtään mitään. Muuten aivan
mahtava kirja.
Kiitos molemmista tästä ja edellisen esittelystä. Hyödyllinen kirja varmasti.
VastaaPoistaKiitos kommentista.
PoistaHuomioithan, että Ulla nukkui pois ja jatkan hänen työtään kirjablogissa.
t. Pertti
Tämä kuuluisi jo opetuskirjaksi peruskouluun, haitalliset lajit ovat niin hankalia.
VastaaPoistaTuossa olet ihan oikeassa, niistä eroon pääseminen on todella vaikeaa.
PoistaPS. Huomioithan, että Ulla nukkui pois ja jatkan hänen työtään. t. Pertti