André Gide Pastoraalisinfonia

André Paul Guillaume Gide oli ranskalainen kirjailija ja runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1947. Hänen aforisminsa ja ajatelmansa ovat yhä suosittuja. Lukemani kirja on omasta kotikirjastosta 2. painos vuodelta 1948. Ranskankielinen alkuperäisteos La Symphonie pastorale ilmestyi vuonna 1919. Teoksen on suomentanut Reino Hakamies. Teos on ilmestynyt myöhemmin myös Delfiini-sarjassa. Olen lukenut kirjan aiemmin lukiossa. Minulla oli jonkinlainen muistikuva kirjan tarinasta, mutta olin unohtanut lopun ja pastorin pojan roolin.

Pastoraalisinfonia on koskettava ja traaginen kertomus. Kertomuksen teemana pidetään Gidelle ominaisesti itsepetosta. Sveitsiläinen pappi elää yhteisönsä esikuvana, epitafimaisesti, edustaen kaikkea hyvää ja esikuvallista kristittyä. Kristilliseen ammattietikkaan nojautuen hän ottaa suojatikseen orvon, sokean tytön, jonka hän ristii Gertrudeksi. Hän opettaa tytön puhumaan ja ylipäänsä saamaan kontaktin toiseen ihmiseen. Tyttö on elänyt hirveissä oloissa puhumatta tai pääsemättä ulos. Pastorin vaimo ei ilahdu Gertruden tulosta. Amelie syyttää miestään, että tämä uhraa suojatilleen enemmän aikaa kuin omille lapsilleen.

Hänen takiaan sinä teet sellaista, mitä et koskaan olisi tehnyt omien lapsiesi vuoksi.

Pian pastorin tunteet muuttuvat maalliseksi rakkaudeksi ja vuosien kuluessa hän tulee mustasukkaiseksi omalle pojalleen, sillä teologiaa opiskeleva Jacques rakastuu myös tyttöön. Kirjan läpi kulkee kaksinaismoraalisuuden teema. Tilanne kärjistyy tytön näkökyvyn saamisen myötä. Gertrude kohtaa maailman, joka ei olekaan niin kaunis ja puhdas kuin hän oli kuvitellut. Eikä rakkauskaan luvallista ja puhdasta, vaan vaimolle surua tuottavaa. Silti hän tuntee velvollisuudekseen uskollisuuden. Kirjan nimi tulee Beethovenin Pastoraalisinfoniasta, jota pastori vie tytön kuuntelemaan. Musiikin kautta pastori opettaa tytölle värien maailmaa.

Pastori ohjaile Gertrudea eroon pojastaan.

- Jacques aikoi pyytää sinun kättäsi.

- Saanko minä puhua hänen kanssaan ennen hänen lähtöään? Haluaisin saada hänet ymmärtämään, että hänen on lakattava rakastamasta minua. Pastori, eikö olekin niin, etten minä voi mennä naimisiin kenenkään kanssa? Saanhan minä puhua hänen kanssaan? Saanhan?

Kirjan loppu on uskomattoman hieno, traaginen. Pastorin pojan ratkaisu on vaikuttava, siteiden katkaisu ja oman tien kulkeminen. Giden tekstejä on usein verrattu Yourcenarin teksteihin. Giden on sanottu olleen keskeinen hahmo 1900-luvun kirjallisuudessa. Häntä on rinnastettu symbolismiin ja avangardismiin, jotka voivat luoda käsityksen vaikeaselkoisuudesta, jota Gide ei ole. Hänen kielensä on selkeää, helppolukuista, paikoin pateettista. Hän käsittelee teoksissaan uskontoa, homoseksuaalisuutta ja symboliikkaa. Hänen tekstinsä on vanhahtavaa, runollista ja ihmisen tuntojen syvällistä kuvausta.

André Gide Pastoraalisinfonia
Otava 1948. Kotikirjasto.

Pastoraalisinfonia on luettu myös Morren maailmassa.
sekä Kirja-aitassa

Osallistun tällä kirjalla 14 nobelia eli 14 nobelistin teosta-haasteeseen. Jokken kirjanurkassa.

Blogistanian lukumaraton 16.7 menossa

Aloitan lukumaratonin tänään klo 15.00









Kuva: Denise Kerbs, CC BY 2.0


Logoksi muokannut: Emmi T.



Ohjeet löytyvät Lukutoukan blogista.













16.7 klo 15.00

Hermann Hesse Matka aamun maahan




Aloituskirjana minulla on Hermann Hesse Matka aamun maahan, Kirjayhtymä Arenasarja, 1975. Matka aamun maahan on suomentanut saksankielisestä alkuteoksesta Die Morgenlandfahrt Kai Kaila. Matka aamun maahan ilmestyi vuonna 1932. 88 s.


Teos Matka aamun maahan kertoo toivioretkeläisistä, mystisestä idänmatkaajien veljeskunnasta. Tarinan kertoo jäsen, joka noviisivuoden jälkeen sitoutuu yhteisöön. Hänen on lupa kertoa ja kuvailla omat elämyksensä, kunhan ei paljasta veljeskunnan salaisuutta. Teemana on toivioretki, mutta yhtä hyvin myös matka itseen.


Idänmatkalaisten yhteisöön liittymisen edellytyksenä oli, että jokaisella oli oma yksityinen päämääränsä, vaikka järjestön pyrkimyksenä on tarkoin määrätyt korkeat tavoitteet. Kertoja vähättelee omaa tavoitettaan ja määrittelee sen haluksi nähdä kaunis prinsessa Fatme ja saavuttaa hänen rakkautensa.

Ryhmän palvelija Leo häviää keskeyttäen matkan ja myöhemmin kun kertoja luulee veljeskunnan lakanneen jo olemasta, hän joutuu sen kuultavaksi, ryhmä on siis yhä olemassa. Tämän enempää tarinaa ei voi avata ilman että avaa liikaa.

Ajankohtana on suursodan päättymisen jälkeinen aika. Jokaisen veljen tavoitteena oli Novaliksen sanat: mihin jäimmekään? Aina kotiin. Hessen henkilöt ovat usein symbolistisia, joilla hän kuvaa niitä pyrkimyksiä ja tavoitteita, mitä hän itsessään kirjailijana tuntee. Ihannoitu personoitu edustaja, johon päähenkilö pyrkii samaistumaan, on tyypillinen hänen teksteissään, olkoon se vaikka Buddha tai Nietzsche. Hessen ajatuksia on liitetty poliittiseen maailmankuvan, 1930-luvun Saksaan niin kirjassa Matka aamun maahan kuin Lasihelmipelissäkin. Tietynlainen hämäryys ja paikoin vaikeaselkoisuus kuuluu kirjailijan kuvaan.


Matkaa aamun maahan on sanottu Lasihelmipelin johdatukseksi. Matka aamun maahan on pohjimmiltaan matka kotiin, itseen.

Osallistun tällä kirjalla 14 nobelia eli 14 nobelistin teosta-haasteeseen. Jokken kirjanurkka


16.45

Hessen jälkeen siirryn matkaamaan Kuninkaantielle kuvakirjan pariin klo 16.45 ja 88 sivua rikkaampana. Carlos da Cruz & Janne Haikari Kuninkaantie matka historiasta nykyaikaan 2014

















Kirjan takakansi kertoo kirjan sopivan erityisesti sopii erityisesti alakouluikäisille. Kuninkaantie matka historiasta nykyaikaan on tiedontäyteinen kuvakirja. Kirjoitan tästä erillisen blogitekstin viimeistään lauantaina.













Sain Kuninkaan tien valmiiksi 18.00 ja Kuninkaantieltä vaihdan erilaisiin maisemiin





18.05




Gide: Pastoraalisinfonia 154 s. Lisään lukumaratonin jälkeen blogitestin tähän.


Nyt keskityn lukemiseen.

Osallistun tällä kirjalla 14 nobelia eli 14 nobelistin teosta-haasteeseen Jokken kirjanurkassa.

Sain Giden loppuun 20.25.


20.35

Aloitan Mariana Alcoforadon Sisar Marianan rakkauskirjeitä. Gide kävi sen verran voimille, että ihan dekkariin en pystyisi tarttumaan.

Sain valmiiksi Sisar Marianan rakkauskirjeet 21.45 ja mietin jatkoa.

21.45

Siirryn mukavaan olotilaan Paratiisiuhrien kanssa sulkien koneen. Tällä kertaa minun kokoelmani ei ole oikein muihin verrattavissa, kun kirjani ovat pieniä. Sisar Marianakin leveys on 11cm ja sivumäärä on 69. Pleijel on myös pienoisromaani, mutta Mariana on... miniatyyrikirjanen? Aloitin Pleijelin lukemisen, mutta tuskastuin. Kolmiodraama ja niin vaikea, menneisyys ja kaikki suhde isään ja äitiin, en oikein tiennyt kehen eli kuka oli milloinkin läsnä. Jätin kylmästi kesken. Mari a on tulkinnut kirjaa blogissaan. Aloitin Kristina Ohlssonin Paratiisiuhrit. Olin odottanut kirjan ilmestymistä.







8.30

Jatkan lukemista

Vielä on jäljellä Hitsi vieköön ja Ibrahimi Ajan riekaleita. Eli lähden lukemaan toista noista. Katsellaan....

Ehdin lukea ensimmäisen ja jälkimmäisestä 117 sivua. Luin lukumaratonin päätyttyä loppuun.



Luin yhteensä 985 sivua.

Joukossa oli siis lastenkuva kirja, lasten satukirja, hyvin ohuita ja kapeita kirjoja. Bloggaan erikseen kirjat Hitsi vieköön!, Kuninkaantien, Ajan riekaleet sekä Paratiisiuhrin.



Tämä oli mahtava kokemus, tein tämän vasta toisen kerran.