sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Kirjahyllyn järjestäminen A ja pahvilaatikon salaisuus


Aloitan postaussarjan kirjoistani. Teen postauksen torstaisin, mutta aloitukseni alkaa tänään

Ja esitän sinulle samalla kysymyksiä.
  1. Millä perusteella valitset kirjan, joka saa statuksen: jää? Kelpuutatko kaikki lukemasi kirjasi kirjahyllyyn?
  2. Miten olet järjestänyt kirjasi?
  3. Mikä on vanhin kirjasi?
  4. Kenen kirjoja sinulla eniten?
  5. Mikä on päämääräsi kirjojen suhteen?
Voiko kirjat järjestää jollain muullakin tavalla kuin tekijän mukaan aakkosjärjestykseen?
Esimerkiksi Virginia Woolf aiheuttaa minulle päänsärkyä, hänen tuotantonsa, hänestä tehdyt elämäkerrat, Nigel Nicolson ym. Olen harkinnut tämän muun sälän siirtämistä Woolfin jatkoksi. Minulla on luultavasti ainakin yhtä monta kirjaa Woolfista kuin Woolfin itsensä kirjoittamia kirjoja.

Luin  lehtijutun, jossa kirjoja oli järjestetty mm.
  1. Kronologinen järjestys Laitat kirjan ilmestymisvuoden mukaan, ainakin opit ajoittamaan kirjan ajallisesti. Vai laitatko hankintajan mukaan? Ystäväni merkitsee jokaiseen kirjaansa nimikirjaimensa ja hankintamaan. Teen niin vain kasvikirjoihin.
  2. Sarjojen mukaan Keltainen kirjasto, Delfiinit, Kolibri, Aikamme kertojat
  3. Genre Dekkarit, fantasiat, runot ja tieto erilleen.
  4. Väriteeman mukaan Tämä voisi olla estettiinen ilo. 
  5. Kielen mukaan Miksi eritellä saman kirjailijan kirjat erilleen kielen mukaan?
  6. Ranking parhaimmat kirjat, voimakirjat, sielunkirjat,

Huom.  Kuvien taso on hieman kyseenlainen, mutta kameraa en ehdi etsiä. Eli olen kuvannut puhelimella.!!

Tätä kuvaa en selitä, kirjastohuoneen pahvilaatikko. Varmaan ennen joulua teen postauksen, joka ei sovi allergisille. Mutta halkean onnesta.
Darling Darlene, Dharma.



Olen pohtinut edellä mainittuja kysymyksiä itsekseni. Olen hyvin ärsyttävä, silmäilin viikolla uutuuskirjaa, jossa oli kirjailijoiden kirjahyllyjä. Huomasin, että en voi sietää kirjojen päällä poikittain lojuvia kirjoja, kirjakasoja lattialla, inhoan foliokirjoja, joita en saa mahtumaan hyllyyn. Kerrotaan tässä yksi kirjainhokkini nr 1. Sen kunnian saa Kortelainen, Anna: Niin kutsuttu sydämeni. Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873-1901. Olen vakuuttunut, että sen olisi voinut toimittaa toisin. Toinen inhokkini on paperikannettomat kirjat. Kolmantena kattien puremavaurioitetut aarteet.

Tässä kuva, jota en tunnusta omakseni. Jouduin ahtamaan Woolfit kahteen tasoon ja jopa pääle. Löydettävä uusi tikas huomenna.

Tämä kuva ei voi olla minun
Kuva kaaoksesta, kun ovikaan ei mene kiinni. Tällainen on ollut meidän viikonloppu. Kaiken tämän kaaoksen keskellä olemme varjelleet yhtä isoa pahvilaatikkoa. Lisään sen kuvan, kun saadaan urakka tehtyä tänään.


Arvaat oikein, että kirjahyllyssäni majailee vain kirjani. Kirjahyllyn päällä on Keniasta tuodut viiden suuren veistokset ja näemmä Mahjong-peli. Kehitän iselleni myös tahallisia ongelmia. Olen aiemmin ollut sitä mieltä, että jos omistan jonkun kirjailijan melkein kaikki teokset, minun pitää kerätä kokoelma täyteen ja säilyttää kokoelma yhtenäisenä. Pidän Joel Haahtelan teoksista, mutta pitääkö minun hankkia Tule risteykseen seitsemältä, koska en pitänyt siitä? Anja Kauranen aiheuttaa ongelmia vaatimalla paikkaa S-kirjaimesta.

Kasvikirjani majailevat olohuoneessa. Myös keittokirjat majailevat olohuoneessa. Keittokirjoja esittelen blogissani ainoastaan, jos saan kustantajalta tai tekijältä. Missään nimessä en hanki itse keittokirjaa saadakseni sen blogiin. Ei ole minun juttu. Kasvikirjani ovat sekaisin, olen yrittänyt pitää erillään lääkekasvikirjat, etnobotaniikan, yrtit, puutarhan historian, kulttuurihistorian, kuoleman bibliografian etc. Minulla on valtaisa määrä plisuja, joita etsin jatkuvasti. Tietynlaisten kasvikirjojen tekijöiden nimistä minulla ei ole käsitystä tai niillä ei ole merkitystä. Esimerkiksi PDR on paksu kirja ja sen löytää katseellaan.

Olen laittanut elämäkerrat, lastenkirjat, kuvakirjat ja runot erikseen. Olen kerännyt pitkään lasten kuvakirjoja kasveista.

Oheinen kuva kertoo viikonlopusta eli nuo vaaleat hyllyt siirtyivät kirjoineen toiseen huoneseen ja tilalle kasataan Lundiaa. Kuva on siiis vanhentunut. Lisätilaa tuli noin kymmenisen hyllyä. Nämä hyllyt pitävät sisällään vain romskuja. Yritän totutella ajatukseen, että A-E majailee toisessa huoneessa. Pääosin kirjani ovat käännöskirjallisuutta, klassikkoja, keltaista kirjastoa sekä vanhempaa kotimaista kirjallisuutta tyyliin Siekkinen, Kilpi, Tikka, Parras, Vartio, Saisio. Ensimmäisen kerran tein hyllyn foliolle ja keräsin kirjoihin perustuvat dvd:t kirjastohuoneeseen.





KIRJAHYLLYN A

Listasin marraskuussa noin sata mies- ja naiskirjailijaa, mutta katsotaan kirjoja eri kantilta. Tarkoitukseni ei ole tuoda blogiini kirjoja jotka olen lukenut aikoja sitten. Kirjani ovat aakkosjärjestyksessä kaunon osalta.


NOIN SATA NAISTA
NOIN SATA MIESTÄ

Listailen kirjahyllyni kirjoja kirjaimittain. Sain idean tähän Kirjavan kammarin Karoliinan blogista.

Valittuja paloja A:sta eli mm. nämä kirjat majailevat A:ssa.

Adams, Alice Radcliffen tytöt
Adorján, Johanna Rakkaudessa erottamattomat. Tämä kirja kiinnostaa minua, mutta en ole lukenut vielä eli odottaa lukuvuoroaan.
Affonҫo, Denise Elossa kuoleman kentillä
Ahava, Seija Eksyneen muistikirja
Ahern, Cecelia Ihmemaa P.S. Rakastan sinua Sateenkaaren tuolla puolen
Alcoforado, Mariana Sisar Marianan rakkauskirjeet
Alcott, Louisa Kun ruusu puhkeaa Pikku naisia Tytöistä parhain
Alexander, Rebecca Elämän ja kuoleman salaisuudet
Allende, Isabel Eva Luna, Henkien talo.

Ammaniti, Niccolò Juhla alkakoon

Andersson, Lena Omavaltaista menettelyä Vailla henkilökohtaista vastuuta
Luin Omavaltaista menettelyä sen ilmestyessä. Tarina ei taida jatkua, vaikka keväällä kirjailijalta ilmesty uusi kirja.

Aslam, Nadeem Sokean miehen puutarha
Atkinson, Kate Elämä elämältä Atkinsonin dekkarit eivät ole innostaneet minua, mutta Elämä elämältä maistu niidenkin edestä. Odotan todella keväällä ilmestyvää uutta Atkinsonin kirjaa.

Atwood, Margaret on yksi tärkeimpiä kirjailijoita minulle. Olen lukenut hänen suomennetun tuotannon ja hankkinut joitakin myös englanniksi. Aloitin lukemisen Kivettyneistä leikeistä. Atwoodin viiimeisin trilogia otti koville, mutta kannatti lukea. Herran tarhurit, Kissansilmä,  Kivettyneet leikit, Lievää vakavampi, Life before man, Murder on the dark, Myös sinun nimesi, Nimeltään Grace, Orjattaresi, Oryx ja Crake, Penelopeia, Poikkeustila, Rouva oraakkeli, Ryövärimorsian, Siniparran muna, Sokea surmaaja, Surfacing, Uusi maa, Velka, Vaurauden varjopuoli, ja Yli veden

Austen, Jane: Emma, Järki ja tunteet,  Kasvattitytön tarina, Neito vanhassa linnassa, Leikkiä ja totta / Sanditon leikkiä ja totta, Pride and prejudice, Tavat ja tunteet,  Viisasteleva sydän,  Ylpeys ja ennakkoluulo

Auster, Paul: Illuusioiden kirja, Mielen maisemissa, Mies pimeässä, Matkoja kirjoittajakammiossa, Mr Vertigo,  New York - trilogia, Näkymätön,  Sattumuksia Brooklynissa,  Sunset Park,  Talvipäiväkirja,  Timbuktu,  Tässä ja nyt – kirjeitä ystävyydestä

Axelsson, Majgull: Huhtikuun noita, Kuiskausten talo, Toista tietä


Jostan syystä A-kirjan ei kirvoita minua sanomaan enempää yksittäistä teoksista.

18 kommenttia:

  1. Me ollaan selvästi ihan eri planeetalta näiden järjestysjuttujen suhteen. :) Minulle riittää, ettei kirjoihin aivan kompastele kotosalla. Eli voi olla poikittain hyllyssä eikä niitä ole edes järjestetty... joskus pitää vähän etsiskellä jotain kirjaa ja väliiin tulee vastaan ylläreitä 'ai mulla on täällä tämä'. :) Ihailen kyllä kovasti tätä kirjahyllyjen organisointi-intoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järjestys on meillä pakon sanelemaa. Lundiat eivät tätyy ihan alhaalta. Meillä kompastellaan muista syistä. Mitään hyötyä ei ole oikealta tulemisesta, sillä etuoikeus on nelijalkaisilla, mistä suunnasta he sitten tulevatkin.

      Niin sitten minulla on lista kirjoistani ja nelisivuinen etsintälista. Nyt Woolfit kököttävät K:n keskellä. Ja minua häiritsee. Todennäköisesti etsin niin noita kasvikirjoja, että romskut saavat löytyä helpommin, niistä hallitsee sentään tekijät.

      Poista
  2. Minun kirjojen pitää olla ovien takana, muuten aivastelen koko ajan. Yritän välttää pölyisiä paikkoja ja saaressakin olemme tehneet ison työn, että se olisi helppo siivota. En voisi siis lähteä esim. Pekingiin.
    Kirjat ovat aakkosjärjestyksessä, sitten on hylly missä on kasvi- ja puutarhakirjat. Miehen kirjat ovat eri huoneessa, mutta aakkosjärjestyksessä. En hanki isoja kirjoja, mutta mies hankkii esim. valokuvakirjoja.
    Vanhin kirja on Emile Zolan Nana, mutta hankin sen vasta viime kesänä. Pitäisi käydä kirjat läpi, että tietäisin mikä minulla on ollut pisimmän ajan. Saaressa on tosi vanhoja kirjoja esim. Anni Swanin lastenkirja 20-luvulta. En edes uskalla koskea siihen. Ne pitäisi antaa museoon.
    Kirjoja tulee ja menee spontaanisti. Nyt suunnittelen lisäkirjahyllyä saareen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Foliot ovat ikäviä. Ikäviä lukea ja käsitellä. Viime yönä taistelin Larkin kanssa. Valkoisen pilven maa on luettava muualla kuin sängyssä.

      Luulen, että minun vanhin on isoäitini Raamattu, mutta vanhin romsku (voiko sanoa romsku tässä yhteydessä?), siis romaani on Miltonin Kadotettu paratiisi, arvostelukappale. Puutarhakirjoissa on myös vanhoja, olen kerännyt niitä.

      Poista
    2. Mai nuha kuuluu elämään pölyineen ja kissoineen.

      Poista
  3. Minulla kirjoja on vielä sen verran vähän(ehkä 50) ettei ongelmia olo. Katsotaan sitten viiden vuoden päästä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni ei se määrä, vaan laatu. Puolisoni lisäsi omansa hmm fantasian minun hyllyihin. Ymmärsin vasta myöhemmin niiden arvon. Pärjäsin kuule pitkään kolmella Lundian palalla. Sitten 2000-luvun puolen välin jälkeen ujutin yhden kirjaston omaani, sain Waltarit ym. ja itse ostamani lahjakirjat. Olen ainoa lapsi. Myös isoäitini jätti kirjansa minulle. Paljon ostin yhdestä ja ainoasta antikvariaatista Helsingin Kalliosta.

      Poista
  4. On sulla kirjasto! Meillä on vain murto-osa tuosta, mutta siltikin niitä tuntuu riittävän. Minäkään en voi sietää lappeellaan toisten päällä majailevia teoksia. Jos on vaakatasossa, niin sitten koko hylly tai puolikas samaan tyyliin. Järjestys ei ole aakkosia nähnytkään... Aihealueittain menee - kotimaiset / ulkolaiset, historia / yleistieto / elämäkerrat. Puutarhakirjat ja espanjalaiset ovat eri paikassa. Ja ryhmien sisäinen järjestys ei pysy ikinä!!!! Huushollissa on eräs, joka sijoittaa lukemansa kirjan aina väärään paikkaan - ja juurikin lappeelleen muitten päälle! Arghh!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmiriitta kerroin tuossa yllä Jennille kirjastoni taustan eli se kasvanut vähitellen keräämällä itseensä isäni ja isoäitini kirjat.

      Meillä on vielä lukevat kissat, hyppäävät hyllyyn ja venyttelevät ja niitä ei haittaa, että kunnon venytys pudottaa rivin kirjoja maahan. Ojnhan heillä palvellija tai piika noukkimassa kiukkuisena kirjat ylös.

      Poista
  5. Minun osalta oleskeluluvan saa niin harva kirja, että ne voi järjestää miten vain. Toisaalta en siedä sitä, että ne ovat miten sattuu. Välillä aakkostan, joskus värin mukaan, toisinaan koon.
    Puolison taas pitää saada säilyttää kaikki, mihin on joskus koskenut, myös kirjat. Kasaan niitä vain pois omien tavaroideni tieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolisoilla voi olla niin outoja tapoja. Minunkin kertoi liittävänsä kirjansa minun kirjojen joukkoon. Katselin hieman hitaasti, kun hän tarvitsi hieman tilaa J-kirjaimeen, J niin kuin Jordan A niin kuin Ajan pyörä. Minulle hieman tarkoitti tuolloin trilogian verran. Olisi voinut kertoa valtaavansa pari hyllyä kerralla.

      Poista
  6. Voih, jos silmäni oikein huomasivat, niin tuoltahan pilkistää kissanpentu! <3 Ihanaa! Odotan kyllä innolla, että teet vielä kissapostauksen. ;-)

    Sinulla on valtaisa kotikirjasto. :-) Minulla on tällä hetkellä kirjat sekavasti ja kaikki eivät edes ole asunnossani. Koska asun töiden perässä aina vuoden siellä, vuoden täällä ja mieheni toisaalla, on minulla tällä hetkellä kaksi pahvilaatikollista kirjoja vanhempieni luona ja loput omassa asunnossani. Haaveilen kauniista kirjahyllystä, jossa on lasiovet. Nyt minulla ei edes ole varsinaista kirjahyllyä, koska en viitsi ostaa uutta asuntoon, josta luultavasti pian muutetaan pois. Nyt kirjat ovat pienemmissä hyllyissä siellä täällä, ja häiritsee, kun olen joutunut laittamaan niitä peräkkäin niin, että kaikken kirjojen selkämykset eivät näy. Ehkä aakkostan kirjani sitten, kun omistan kunnon hyllyn. Tosin Keltainen kirjasto ja Otavan sininen kuuluvat omiin ryhmiinsä.

    Minäkin ajattelin joskus, että lempikirjailijalta olisi kiva omistaa koko tuotanto. Nykyään olen kuitenkin hyvin kriittinen sen suhteen, mitä tavaroita säilytetään ja sama pätee kirjoihin. Niinpä vein kirjaston "ota tästä" -hyllyyn esim. Joel Haahtelan Katoamispisteen, josta en pitänyt. En säilytä kirjoja, jotka eivät ole tuottaneet minulle iloa. Näitä ovat myös kirjat, jotka olen joskus vuosia sitten ostanut kirpparilta tai alelaarista ja ajatellut silloin lukevani, mutta joita en kuitenkaan ole lukenut. Myös luetut pokkarit lähteävät usein kiertoon, koska säilytän mielelläni vain kovakantisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nimetön. Ja kyllä teen kissapostauksen. Olen tehnyt niitä Sinunikossa, mutta teen myös tänne. Tuo pahviloota oli vain niin koominen, palasimme alkuun. Se on hyvä. Olisi meillä autotalissa näyttelyhäkkikin, mutta koin sen vaaralliseksi. Kunhan nuo varttuvat, niin myös Freya saa esitellä oman punaisen joukon, kun vanhemmat ovat punaisia.

      Minulla oli alkuun kolme lundiaa ja ne riittivät. Elin kulkurin elämää jossain Lapissa kesät. Ainoa mukana kulkeva kirja oli Retkeilykasvio. Luin ehkä dekkarin kesässä. Olen pakannut joitakin kertoja konttiin kaiken, joten en voinut kasvattaa kirjamäärää.

      En laita kaikkea lukemaani hyllyyn, jokainen kirja joutuu perustelemaan jäämisensä. Lukion äidinkielenopettajani opetti tuon systeemin. Tällä hetkellä kerään Woolfia, siis häneen liittyvää kirjallisuutta. Periaatteessa luen jokaisen keltaisen kirjaston kirja ja pidänkin monta, mutta viime vuonna sanoin kolme kertaa ei.

      Poista
  7. Minulla ei ole enää kirjaongelmia minkäänlaisia. Muuton yhteydessä lähes kaikki kirjat oli"hävitettävä", mikä sinänsä ei ole helppo juttu. Rakkaimpia kirjoja on vielä muutama laatikollinen.
    Pikku hylly on enää kirjoja varten. Harvat ja valitut sinne kelpuutetaan.
    Vanhin kirja minulla on v.1091 painettu isokokoinen Raamattu. Perintönä sain isältä.
    Ne kirjat, mitä jäjellä on, on helppo löytää. Saavat olla missä vain järjestyksessä.
    Pakon sanelemana tyydyn kirjaston palveluihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimari, minulla voi olla sama edessä, jos pakkaan nämä vielä konttiin, niin otan vain aarteet. Ja muutama kesä sitten menetin kirja-aarteitani...

      Poista
    2. Oikeastaan tuon takia perustin blogini.

      Poista
  8. Mä kierrätän suurimman osan kirjoista, vähintään vaatehuoneen hyllyille. Yleensä kirjakassit ovat jossain puolivälissä johonkin, eli niihin oikeasti kompastelee. Kirjahyllyä on kolmasosa noista sun hyllyistä. Keltaiset ja sininen kirjasto omana hyllynään ja loput vaihtelevassa järjestyksessä, eniten pidän värien mukaan järjestetystä kirjahyllystä, mutta nyt kirjat ovat jossain epämääräisessä lukujärjestyksesä.
    Atwood on päässyt mullakin kirjahyllyyn aika monen kirjan voimin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota olen pohtinut paljonkin, jos keltainen olisi erillään ja sininen. Miltähän se näyttäisi? Ystäväni äimisteli eilen minun aakkosissa olevia kirjoja.(Hänellä on enemmän kirjoja).
      Olen lukiosta asti raakannut kirjoja. Kirja lentää hyllystä ellei pysty perustelemaan olemistaan.

      Määrä ei ole tärkeä, vaan mitä opin, mitä kirja antaa. Olin kerran antikvariaatissa typerän tilaisuuden jälkeen ja siellä oli mies, joka ärsytti minua jo tuolla tilaisuudessa. Ervasti kysyi minulta, montako kirjaa Ulla sulla on, kun tämä mies oli leuhkinut, että sillä on kaksi asuntoa, että kirjat mahtuvat. Kirjat kuulosti kurjille, oliko nyt venäjää tms. mietin vain, että montako oli lukenut niistä. Olen kuitenkin kerännyt pitkään, joten niitä on kertynyt. Ja puolisoni lisäsi fantasiat kirjoihin, joiden arvon itselleni ymmärsin vasta hitaasti.

      Atwood on hyvä ja vielä parempi, jos palaisi aiempaan.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!