lauantai 28. tammikuuta 2017

Mari Moilanen Sitä parempi soppa. 1 ja 2




Mari Moilanen Sitä parempi soppa. – Mitä yhdessä kokataan.
Kirjapaja 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.



Sitä parempi soppa jakautuu kahdeksaan osioon värien perusteella:
- Aluksi on ohjeita raaka-aineista ja välineistä sekä vinkkejä.
- Punaisessa on punajuuri, omena, tomaatti ja liha.

Nuorempana olin kasvissyöjä pitkän aikaa. Nyt välillä pohdin, että minkähän takia. Ja otan menetetyt vuodet takaisin. Liha on rikas proteiininlähde ja toimiva lisä muuten runsaasti kasviksia sisältävään ruokavalioon.

- Oranssissa kerrotaan bataatista, kurpitsasta ja porkkanasta. Bataatin maussa on samaa kuin kypsässä lantussa.
- Keltainen esittelee banaanin, sitrushedelmät ja inkiväärin. Aasialaisen keittiön myötä tuore inkivääri on saapunut meidänkin keittiöihimme.
- Valkoisessa on kukkakaali, jugurtti ja kvinoa. Keitetty kvinoa on mautonta, mutta sen makuu herää yhdessä muiden makujen kanssa.
- Vihreässä käsitellään kesäkurpitsa, ruusukaali ja lehtikaali. Tämän vihreän osuuden kaikki reseptit vaikuttavat niin herkullisilta.
- Ruskeassa tulevat pähkinät, ruskea sokeri ja suklaa. Ruskeat sokerit valmistetaan sokeriruo’osta ja niitä ei puhdisteta loppuun saakka ja siksi niissä onkin enemmän hiven- ja kivennäisaineita jäljellä. Väitetään, että intiaanisokeri olisi näistä parhainta ja terveellisintä.
- Mustaan jää lakritsi ja mustikka. Kiiltävän musta (?) mustikka on metsiemme ilmainen superruoka.
Lopuksi esitellään tekijä ja ohjeet.

Sitä parempi soppa on erittäin veden kielelle tuova kirja. Vanhahtava kuvitus on  viehättävä kirjan kuvituksessa.  Suosittelen lämpimästi tämän kirjan hankkimista. Minä ihastuin ainakin tähän kirjaan. Kokeilin ohjeista mm. Kvinoapizza Margheritaa, Gratinoidut bataatit ja Marjakakkua.                        



Mari Moilanen Sitä parempi soppa II. – Puoli kuuta nokkosesta, perunasta ei päivääkään
Kirjapaja 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.



Mari Moilanen toimii ruokatoimittajana, -kuvaajana ja statistina. Hänet löytää myös blogista Jotain maukasta. Sitä parempi soppa II kokoaa yli sata herkullista ja persoonallista reseptiä keväästä syksyyn.

Kirja alkaa kevään ensimmäisistä nokkosista, voikukista ja horsmista. Lopuksi käännetään hillopurkki kiinni ja pakataan kuivatut suppilovahverot paperipussiin. Väliin mahtuu raakakakkuja, marjaherkkuja ja vaikkapa savustusta kesämökille.

Kirja jakautuu kuuteen osioon makujen perusteella:
- Ensimmäisessä annetaan ohjeita ja vinkkejä niin välineistä kuin raaka-aineista. Ja raaka-aineethan ovat pääasiassa whole food -filosofian mukaisia. Lisäksi annetaan neuvoja villiyrttien, sienten ja marjojen keräyksestä ja säilömisestä.
- Juurevaa osiossa käsitellään sipuli, kaura, speltti ja sieniä.
- Aromikasta sisältää tietoa avokadosta, fenkolista, parsasta, grillatusta lihasta sekä kalasta.
- Villiä kertoo kuusenkerkistä, nokkosesta, pihlajanmarjoista ja syötävistä kukista. Löytääkö joku muuten jostain pihlajanmarjoja, jotka eivät olisi toukkaisia. Minua ne lähinnä inhottavat. Syötävistä kukista esitellään orvokki, mutta horsmat ovat versoina ja parempi otsikko olisi villiyrtit.
- Kirpeää käsittelee raparperia, mansikkaa, mustaherukkaa ja puolukkaa.
- Makeaa osuudessa on vadelmaa, persikkaa, cantaloupea ja luumu. Olisin kyllä vaihtanut edellisen kohdan mansikan tämän kohdan vadelman kanssa.

Kirjan lopussa esitellään tekijä ja ohjeet teemoittain.  Kirjan taitto ei ole kaikilta osin parhaimpia, sillä fonttikoko ja fontin valinta tekevät nimet vaikealukuuisiksi.  Valkoisella tekstillä kirjavalle pohjalle painetut sivut ovat aivan mahdottomia luettaviksi (sivu 21, 47  ym.).   Myöskään punainen väri tekstissä ei helpota lukemista.  Taitossa pitäisi huomioida paremmin luettavuus, sillä tekijä on harvoin syyllinen taittoon. 

Kirjan ansiot ovat kuitenkin ohjeissa ja toteutuksessa. Mari Moilanen Sitä parempi soppa  II on kuitenkin sisältönsä osalta todella hyvä ja ihastuttava luettava. Ohjeet ovat inspiroivia ja tuoreita.  Kuvat ovat hienoja ja reseptit mitä parhaimpia. Jotain perusvirheitä löytyy, sillä esimerkiksi sienissä puhutaan lajikkeista, vaikka pitäisi puhua lajeista.

Tästä kirjasta kokeilin Karamellisoituja sipuleita, Banaanipannareita, Lehtikaali- spelttipastaa, Avokadoaamiaismunia  ja Persikkatorttua.  

2 kommenttia:

  1. Minä olen aivan valtavan innostunut laittamaan ruokia keittokirjojen ohjeilla - vähän pakkokin, kun oma ruokavalioni muuttui vastikään maidottomaksi, munattomaksi, soijattomaksi ja kotimaisia viljoja välttäväksi vauvan allergiaepäilyjen takia. Näissä esittelemissäsi on varmasti paljon minulle sopimattomia ainesosia, mutta siitä huolimatta ne vaikuttavat todella kiinnostavilta. Selvisikö sinulle, miksi ensimmäisessä esitellään väriteemoittain? Ja Ulla, miten hienosti kuvattu: "Kirja alkaa kevään ensimmäisistä nokkosista, voikukista ja horsmista. Lopuksi käännetään hillopurkki kiinni ja pakataan kuivatut suppilovahverot paperipussiin"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän ruokien tekemisestä, etenkin olen kokeilija. Soveltelen oheita rokeasti. Tuo väreittäin käsittely on kiva yllätys. Luulen, että siinä pyritään ryhmiin, luomaan yhteneväisyyttä.Kumpikin kirjaa anasaitsee paikkansa kirjahyllyssä. Erityisesti sienikuvat ovat suloisia, herkkutatit.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!