Kari Enqvist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen Kaikki vapaudesta

Kari Enqvist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen Kaikki vapaudesta

Gaudeamus 2017. Arvostelukappale kustantajalta. Kiitoksin.

Vapaus ei lopulta ole rajoitusten puuttumista vaan lukematon määrä sosiaalisia ja ekologisia siteitä, jotka kannattelevat meitä ihmisinä.

Vuoden 2017 Tieteen päivien teemana oli Vapauden rajat.  Gaudeamus julkaisi aiheesta 34 eri alojen asiantuntijan kirjoitusta nimellä Kaikki vapaudesta, mitkä on jaettu kolmeen pääjaksoon. Yksilö ja identiteetin alla käsitellään yksilönvapauden teemoja, valtio ja yhteisö käsittelee pääasiassa yksilön ja yhteiskunnan suhdetta ja luonto ja maailma pohtii rajoja, joita tutkimus kohtaa ja joita se ylittää.

Vapaus voidaan pitää klassisena poliittisen filosofian teemana, jolloin yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä ja mitä ihmisille saa tehdä.

Vapauskäsitykset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vapauden puolesta on taisteltu ja vapausteemat ovat olleet osa kansalaiskeskustelua. Vapauden ala on laajentunut poliittisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti. Tasavertaisia oikeuksia on vaadittu 1800-luvun lopulta sääty-yhteiskunnan purkautuessa, Oikeuksia on vaadittu niin alempien yhteiskuntaluokkien miehille, naisille, siirtomaiden asukkaille, lapsille, vammaisille, eläimille kuin alkuperäiselle luonnolle. Yhdysvalloissa orjuus määrättiin lopetettavaksi sisällissodan päättyessä vuonna 1865, mutta rotuerottelu jatkui aina 1960-luvulle saakka ja vielä sen jälkeenkin.

Anders Chydenius ajoi ihmisoikeuksia jo 1700-luvun Ruotsissa:

 "...vaan kun yhteiskunnan halvinkin alamainen saa onnellisen hallituksen alaisena yhtä vapain käsin kuin ylhäisinkin etsiä yhteisen ohessa omaakin parastansa, silloin vasta puhuttakoon vapaudesta". 

1. Yksilö ja identiteetti. Suomalaisessa kulttuurissa yksilönvapautta korostetaan, sillä esimerkiksi uskonnon ja kirkon merkitys elämässä ja identiteetin osana on muuttunut. Moninainen tiedonkeruu yksilöistä koetaan nykyään uhkana yksityisyydelle ja vapaudelle. Myös joihinkin ihmisryhmiin kohdistetaan toisia suurempia rajoituksia. Sananvapautta pidetään yhteiskunnassamme tärkeänä arvona, mutta sen kääntöpuolena on vastuu omista sanomisistaan. Sananvapauden kääntöpuolena on myös niin sanottu vihapuhe. Eli kaiken kaikkiaan vapaudelle on monenlaisia rajoja yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissakin.

2. Valtio ja yhteisö. Julkisen vallan oikeutus nojaa tarpeeseen turvata yhteiskunnallinen turvallisuus ja hyvinvointi, mutta mitkä ovat ne päämäärät, joiden nojalla yksilöiden vapautta voidaan rajoittaa? Kansalaisten arjen helpottamiseen pyrkivä turhien sääntöjen poistaminen on yleisesti hyväksytty tavoite. Normien purku lisää sopimusvapautta, mutta synnyttää kiistoja vapauden rajoista. Kaiken lisäksi EU toimii juuri päinvastoin lisäämällä sääntelyä. Isaiah Berlin jaottelee yhteiskunnallisen vapauden negatiivisiin ja positiivisiin vapauksiin. Mitä se yksinkertaistaa ja mitä jättää varjoon?

3. Luonto ja maailma. Ekosysteemien monimuotoisuus on jatkuva ja planeetanlaajuinen huolenaihe, mutta myös inhimillisen kulttuurin, esimerkiksi suomalaisuuden, voi mieltää osaksi luontoa. Luonnonlait asettavat kaikelle inhimilliselle toiminnalle universaalit reunaehdot. Geenimanipulaatio kuitenkin mahdollistaa eliöiden (myös ihmisen) laajamittaisen muokkauksen. Tällöin joudumme miettimään elämän olemusta sekä luonnon hyväksikäytön rajoja.

On oletettu, että maapallon eliölajien kokonaismäärä oli ennen ihmisen vaikutuksen voimistumista vankalla kasvu-uralla – useimmissa kehityslinjoissa lajeja kuoli sukupuuttoon selvästi hitaammin kuin uusia lajeja polveutui.