Siri Pettersen Korpinkehät Mahti

Siri Pettersen Korpinkehät Mahti

Norjankielinen alkuteos Evna (2015)

Suomennos Eeva-Liisa Nyqvist

Jalava 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.

Mahti jatkaa Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiaa Hirkan ja Rimen koettelemuksista. Mahti on trilogian päätösosa. Jos et ole lukenut trilogian ykkös- ja kakkososaa, älä lue tätä, koska tässä ei voi välttää niiden spoilausta. Muuten kirjan voi lukea itsenäisenä fantasiaseikkailuna.

Darkdaggar on kaapannut neuvoston vallan Rimen vieraillessa nykyajassa ja Rime tuntee itsensä lainsuojattomaksi. Lisäksi Darkdaggar myrkyttää Kolkaggan soturit. Rime on saanut omasta pyynnöstään Damayantilta kaulaansa korpin, jolla hän voi pitää yhteyttä Graaliin. Oikeastaan Graali pystyy sillä hallitsemaan Rimeä.

”Mitä on tapahtunut?! Tapoit oman mestarisi kaksintaistelussa ja katosit! Se on tapahtunut! Koko Manfalla oli paikalla, eikä sinua sen koommin nähty. Luulin sinun uinuvan Vainajalassa, Rime! Että Darkdaggar lopulta tappoi sinut. Minä luulin…”

Edellisosassa Hirkalle paljastui, että Graali on hänen isänsä, joka on karkotettu kuolleina syntyneiden, umpirien maasta eli Hirka on sokean ja ihmisen jälkeläinen. Hirka saapuu Korpinkehien kautta kuolleina syntyneiden valtakuntaan ja hänet viedään Dreysiliin isänsä sukulaisten luokse, jossa ensimmäisten verta kantava Hirka nostaa sukunsa talon arvoasteikossa seitsemänneksi. Hirkan sopeutuminen on kuitenkin vaikeaa, varsinkin kun yksi talon asukkaista, Skerri, inhoaa häntä yli kaiken.

Hänet kiskaistiin pois. Äkkiä. Rajusti. Neulepusero raapi hänen kaulaansa. Hetken aikaa Hirka luuli sen johtuvan korpista. Kuolleen linnun tahdosta. Kunnes hänet paiskattiin seinää vasten ja hän näki vilahduksen Skerristä. Selkä osui kiveen. Kipu kulki ruumiin läpi. Hirka lysähti lattialle. Sydän hakkasi kurkussa. Linnun nopeudella. Kuin loukkaantunut varpunen.

Kuolleina syntyneet osoittautuvat ikivanhoiksi, nuorimmat ovat 300-vuotiaita ja aikuiset jopa tuhansia vuosia vanhoja. Lapsia syntyy harvoin eli heitä käytännössä ei ole. Umpirien haavat paranevat hetkessä ja he ovat miltei kuolemattomia. He muistavat vanhoja asioita ja ovat katkeria tuhat vuotta sitten tapahtuneesta, mistä ongelmat oikeastaan johtuvat.

Mahti seuraa Hirkan ja Rimen elämää kahdessa maailmassa, umpirien ja yminmaalaisten. Hirkan arvomaailma joutuu koetukselle ja lopulta hän joutuu myöntämään, että maailmojen välinen sota on välttämätön. Kaiken takana on mahti, joka on kadonnut Sokeina syntyneiden maailmasta. Hirkan tehtävänä on yrittää ensimmäisten verellään palauttaa mahti.

Lupaus, jota Hirka ei todennäköisesti voisi koskaan pitää. Lupaus, jonka Kolailin sanat olivat tehneet mutkikkaammaksi. Mahti loi tämän yhteiskunnan sisäiset erot. Mahti loi nokkimisjärjestyksen ja suosi Dreyrejä. Eikö silloin ollut hyvä, ettei sitä ennä ollut?

Mahtia voi verrata sarjan kakkososaan Mätään. Ykkösosa Odininlapsi oli ehdottomasti sarjan paras.  Jälkimmäisiin Pettersen on kehittänyt monimutkaisen ja koukeroisen fantasiamaailman, jonka seuraaminen on paikoin hankalaa. Silti viihdyin hyvin Siri Pettersenin seurassa ja aion lukea jatkossakin. Hirka kehittyy sarjan aikana nuoresta tytöstä aikuiseksi (ainakin 17-vuotiaaksi), ja hän voi tuosta vaan selittämättä tietää ja tehdä käsittämättömiä asioita. Rime on tässäkin osassa kummajainen ja Hirkan suhde häneen on kysymysmerkki.