Sivut

torstai 10. joulukuuta 2015

Kirjahyllyn B





Aloitin viikonloppuna kirjahyllyjeni tutkimusretken. Jostain syystä A ei kirvoittanut minulta sanoja. Olen kertonut niin moneen kertaan suhteeni Atwoodiin, että takkini oli tyhjä.
Näin äkkiseltään B tuo mieleeni minulle tärkeät kirjailijat: Anita Brooknerin, Simone de Beauvoirin, Johan Bargumin.

Mitä teidän B-kirjain on ahminut?

Tässä tarjoilen valittuja paloja omastani. En esittele kirjoja, vaan kerron omista tunteistani, joita nämä kirjat ovat minussa herättäneet.

Backlén, Marianne Tulilinnun tanssi
Tämä kirja on Anna Ivolan fiktiivinen elämäkerta tanssin maailmasta.

Bail, Murray Eukalyptus
Minusta kirjassa on kiitettävästi lattareita.

Baker, Jo Longbournin talossa, Baram, Nir Hyviä  ihmisiä, Barbery, Muriel Siilin eleganssi  

Banville, John Todistajan kirja  
En ole lukenut tätä kirjaa. En tunne tekijän tuotantoa. Eli nyt mennään mutuhutulla. Tämähän on keltainen kirja. MUTTA Katsoimme viikolla kaksi osaa minisarjasta / elokuvasta Quirke. Vielä on yksi jakso jäljellä. Pidin sarjasta ja selvitin lisää. Elokuva perustuu Benjamin Blackin kirjaan Christine Falls, jota ei ole suomennettu. Olisiko kannattanut suomentaa? Vink, vink. Tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle Irlantiin, Dubliniin. Ajankuva on upea.
Joku muukin ajattelee samoin:
It would be absurd to suggest that Banville writing as Black is better than Banville writing as Banville, but in a different and yet fascinatingly similar way he is every bit as good, and deserves to win a new, broader readership with this fine book. 


Barclay, Florenca Rukousnauha. Hyviä kirjoja,  lukuromaaneja, joku taas rakkauden hehkeää paatosta Rukousnauhan tavoin.

Bargum, Johan on lempparini, luen mielelläni hänen kirjoja. Ehkä hän on mielestäni parhain kotimainen nykykirjailija, siis miehistä. Koskaan en ole kuullut hänen haastattelua eli hän on ansainnut paikkansa kirjoittamalla. En tunnistaisi kuvasta. Olen kirjoittanut Syyspurjehduksesta ja Syyskesästä.

Barnes, Julian Flaubertin papukaija
Olen Barnesin kanssa eksyksissä, toiset ylistävät häntä, minä en. Lukemani kirja oli lopun osalta vastenmielinen. Kaksi hänen kirjoista on saanut tuomion pysyä hyllyssäni, ja tässä nimeltä mainitussa sen määrittelee kirjan nimen ensimmäinen sana. Flaubert merkitsee minulle paljon.

Barreau, Nicolas
Pieni elokuvateatteri Pariisissa, Meillä on aina Pariisi  ja Rakkausromaanin resepti. Haluan lukea joskus hömppää, ja Barreau kirjoittaa sen älykkäästi.

Bates, H.E. Oi ihana toukokuu  
Tätä ei voi lukea kuin toukokuussa.

Bauermaister, Erica Elämän lempeät maut
Taisin hankkia tämän kirjan kannen perusteella.

Bayley, John Elegia Irikselle
 Tästä olen kirjoittanut hyvin paljon blogissani. Tämä peittoaa kevyesti Genovan Edelleen Alicen. Todellisesta elämästä on pitkä matka teoreettiseen tietoon. Jokainen meistä on yksilö.  John on elänyt tämän tarinan suhteessaan naiseensa todellisessa elämässä. Iris Murdoch oli merkittävä kirjailija minulle.  Ehkä ajatukseni eivät olisi näin tyrmäävät, jos en olisi lukenut Genovan Puolinaista, sillä se onnistui ärsyttämään minut totaalisesti. Minun sympatiani karisivat suureen draamaan wc:ssä, miten saada farkut alas.

Berman, Sabina Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Minulla on tämän kirjan kanssa henkilökohtainen trauma. Kerron aikanaan blogitekstissä

Berry, Julie Kunnes kerron totuuden
Ostin keväällä ja yritän lukeakin.

Beauvoir, Simone de Hän on tärkeä kirjailija minulle kaikin tavoin. Olen kerännyt kaiken löytämäni hänestä ja Sartresta, heidän kirjeensä, elämäkerrat jne. Tunsin kerran naisen, jota pidin Simonen ilmentymänä, hän oli viisas nainen, olisin halunnut oppia ihan kaiken häneltä ja paljon opinkin. Murtunut nainen puhuttelee eri-ikäisenä.

Bellow, Saul on merkittävä kirjailija minulle. Suosittelen teosta Ainoa oikea.

Bennet, Alan Epätavallinen lukija
Hankin tämän äskettäin, tiedän tarinan idean.

Berendt, Johan Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa löytyy kauhukammaristani.

Bergius C.C. Medaljonki
Olen kertonut tästä kirjasta jo aiemmin. Tämä on silkkaa hömppää, mutta sillä ei ole väliä. Medaljongissa on kyse muistosta, tunteesta. Tämä oli ensimmäinen lukemani  kahdella aikatasolla kulkeva tarina. Vuosia myöhemmin löysin kirjan sattumalta.

En ole koskaan listannut hyviä kirjoja tai lukemiani kirjoja ylipäänsä. Blogini on ensimmäinen lukupäiväkirjani. Parikymppisestä olen pitänyt hankittavien kirjojen listaa. Olen hintafriikki eli kirjalle on omassa päässäni tietty hintaraja. En käy listaani systemaattisesti läpi, että tuo minun on pakko saada, vaan etsin vähitellen. Odotan, että kirjan hinta kohtaa minut. Jonain päivänä etsintäni jää kesken.

Bernheim, Emmanuelle Hänen vaimonsa eli toinen nainen, Berr, Hélène Päiväkirjat 1942-44,  Beukes, Lauren Säkenöivät tytöt, Billetdoux, R  Aamun sinessä mustat linnut, Kuin kissantassun hipaisu, Minun yöni kauniimmat kuin teidän päivät  Blake, Sarah Jos saat tämän kirjeen
Tässä on nippu hyviä kirjoja, joista en sano enempää, mutta haluan listata ne näkyviin.  

Blixen, Karen on jälleen niitä tärkeimpiä kirjailijoita minulle.

Boileau-Narcejac Pimeän kasvot  
En ole lukenut tätä kirjaa ja silti aion kirjoittaa tästä. Meillä oli äidin kanssa outo harrastus, sillä katsoimme Hitchcockin leffoja torstai-iltaisin. Kumpikin pelkäsi ja silti katsoimme. Isäni oli puutyöharrastuksissaan torstaisin. Äitini kertoi tuolloin elokuvista, joita he olivat käyneet katsomassa elokuvateattereissa.  Tämän kirjan pohjalta lienee tehty elokuva Pirulliset. En ole katsonut elokuvaa, vaikka hankin sen. Puolisoni ei pidä kauhuleffoista. Äitini kertoi elokuvan ammekohtauksesta ja haluaisin nähdä sen. Että voiko noin vanha elokuva olla niin hyytävä? Toisaalta nuo elokuvat ovat ainoita muistoja äidistäni, jotka liippaavat kirjallisuuteen. Äiti osti kirjoja minulle paljonkin kesän alussa, kun lähdimme maalle.  Hän lukikin minulle, mutta hän ei välittänyt itse pölynkerääjistä. En olisi voinut kuvitella, että olisin ostanut kirjan lahjaksi hänelle. Sen sijaan muistan saaneeni Tammen kultaisia, luontokirjoja, Joutsenta, Knutssonia, Lindgreniä jne. Hän teki käsitöitä, toisin kuin isäni, joka luki valtavasti ja hyvää kirjallisuutta. Sain isoäidiltäni rakkaimman kirjani eli H. Issakainen  Ihmeelliset helmet. Rakastan sen yhtä tarinaa yhä, sillä yhdessä tarinassa kiteytetään elämän tärkein asia. Äiti tuhahteli, että hän ei tiedä kirjailijaa, mutta isoäitini tunsi tekijän. Jollain tavalla äitini pyrki pitämään minut ns. hyvissä kirjoissa. Isälleni mikään ei merkinnyt enempää kuin kirja lahjana. Menetin hänet ennen omiani. Kirjoitin Simone de Beauvoirin kohdalla henkilöstä, en tiedä, saiko hänkään koskaan tietää, mihin hänen opetuksensa johti.

Booth, Stephen Nummi palaa, Bourin, Jeanne Syksyn viimat, Bowering, Marilyn
Näkyvät maailmat, Boyne, John Kapina laivalla, Kuudesmies, Leijuva poika, Tarkoin vartioitu talo. Näistäkään en osaa sanoa enempää tai sitten olen laittanut linkin tekstiini. Kuudes mies herättää minussa ajatuksen, että saattaisin jättää kirjan kesken tänä päivänä. En jättänyt tuolloin, mutta luin sen jälkeen Lemaitren kirjan Näkemiin taivaassa.  Sen vaikutus oli jännä, luin sen ja kirjoitin blogiini, mutta jälkimaku oli huono. Ylitin siinä jonkin rajan. Audrey Mageen Sopimus jätti paremman maun. Sota, sairaus tai kärsimys ei sovi minulle.

Piiraan maku makea.  Sarjan miljöönä on englantilainen kartanomiljöö 1960-luvulla. Flavia on äiditön ja asuu isänsä ja kahden vanhemman sisarensa kanssa. Flavia hurmasi minut alusta lähtien, mutta Hopeisen hummerihaarukan tapaus oli vieläkin enemmän, koska siinä pureudutaan Flavian yksinäisyyteen ja ikävään. Olen asunut Flavian kaltaisissa olosuhteissa ydinkeskustassa, oli mentävä seurakunnan kerhoon piirtämään ja askartelemaan tai junaratapuistoon, jos halusi tavata muita lapsia. Olin yksinäinen lapsi vanhojen asukkaiden keskuudessa.

Brecht, Bertolt Kerjäläisromaani
Tästä kirjasta sanoisin, että tunteemme ovat toistaiseksi viileät. Olen valinnut tämän klassikokseni tammikuussa. En ole varma, pystynkö selvittämään kirjan vai en. Kirja täyttää klassikon tuntomerkit. Klassikoksi ei riitä pelkkä kirjan ikä. Klassikkoja luetaan sukupolvesta toiseen, tulee uusia painoksia, siitä luodaan uutta kontekstiä, käännetään jne. Kerjäläisromaani täyttää hyvin edelliset määritelmät. Klassikon määritelmä yritetään vääntää usein, mutta yksiselitteinen se ei ole. Monia suomalaisuuden ikoneita pidetään klassikkoina, siis niitä, jotka ilmentävät suomalaista identiteettiä, suuria kertomuksia.

Breton Laurie Sitovia todisteita
Tämän kirjan kanssa minulla oli hauskaa. Listasin tällä viikolla noloja kirjoja. Hah tämä on Harlekiini. En kyllä tunnusta, että olisin ostanut.

Brink, André Brinkin kirjat ovat hyllyssä, uutena ostettuina, luettuina, mutta minä en ole niitä lukenut. En minä haali kirjoja huviksi hyllyyn, kerron vain, että minä olen ostanut. En ostanut itselleni.

Brockmole, Jessica Kirjeitä saarelta, Brodrick Sovituksen hinta   
Hyvät kirjat,  luetut kirjat.

Brontët ovat paikallaan ja luettuina. En vain keksi sanottavaa.

Brook, Rhidian Talo Elben rannalla odottaa lukemista.

Brookner, Anita Päivät Pariisissa
Brookner kuuluu minun ns. tärkeisiin kirjailijoihin. Sijoitan hänet mielessäni Ruotsiin, minun on ollut vaikea mieltää, että hän on englantilainen kirjailija ja taidehistorioitsija, joka on syntynyt Lontoossa.  Rantahotelli on upea teos. Viimeksi luin Päivät Pariisissa.

Bulgakov, Mihail Saatana saapuu Moskovaan
Omistan kirjan sekä kovakantisena ja pokkarina. Olen lukenut kirjan ja pidän sitä erinomaisena. Mutta, minkä minä itselleni teen? Ok, toinen asu riittäisi eli kovakantinen, mutta onko tuon pokkarin kansi pitänyt suunnitella tuollaiseksi? 

Bushnell, Candace Nii-in. Carrien nuoruusvuodet on luettu ja katsottu. Bushnellit ovat kiltisti paikallaan kirjahyllyssä.

Buzzati, Dino
Muuan rakkaus on lukupinossani.

Byatt, A.S.  Riivaus  Olen Byattin lukija ja hänen kirjansa ovat aarteitani.

Bärman, A. Kivimetsän tuolla puolen  
Luin tämän kirjan aikoja sitten. Tämä ei ole kovin ihmeellinen kirja, mutta jokin tässä kosketti minua. Kirja miljöönä on osin Lapinlahden mielisairaala. Istuin lapsena sairaalaa vastapäätä portailla, jotka laskivat mereen. En ymmärtänyt, miten portaat voivat johtaa veteen. Mikä merkitys niillä on? Jos keksit, missä istuin, niin ymmärrät mielikuvitukseni vinhan laukan. Tästä johtuen Jenna Kostetin Lautturi ja Anne Leinosen Vaskinainen vetosivat minuun.

Böll, Heinrich kirjat ovat hyllyssä, luettuja paljon, mutta en keksi sanottavaa. Börjlind, Cilla & Börjlind, Rolf Kolmas ääni odottaa lukuvuoroaan.


6 kommenttia:

  1. Pidin Flaubertin papukaijasta, en ole kai muuta Barnesia lukenut.

    Buzzatilta pitäisi tuo joskus lukea, Tataariaro oli hyvä (ja outo).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin joskus tämän tai itse asiassa olen lukenut kahdesti Kuin jokin päättyisi. En vain saa makua tähän.

      Poista
  2. Äkkiseltään muistan vain Emily Brontén Humisevan harjun. Kirja on jo lähetnyt seuraavaan kotiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihanaa, kun olisi joku tällainen lukematta. Humisevan harjun olen lukenut aikoja sitten. Siis joku ihan näin hieno, klassikkoja kyllä riittää. Tiedät, mitä tarkoitan.

      Poista
  3. Onkohan minussa joku vika, kun Saatana saapuu Moskovaan on yks huonommista kirjoista. Tunnetta, että Miisa on vikaa vahvistaa se, että vielä huonompi on Taru sormusten herrasta.

    Mutta A ja B, omatkin kirjaimeni: juuri niillä alkaa minuun suurimman vaikutuksen tehneet kirjailijat Adams ja Borges.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin joskus aikoja sitten. Luin samaan aikaan Arosuden.Bulgakovin satiiri vain puri minuun, upea kieli, monitahoisuus vaikuttivat minuun. Tolkien ei liikauta minua mihinkään suuntaan.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!