Sivut

torstai 10. joulukuuta 2015

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa





Saksalaissyntyinen Sarah Lark (1958) on työskennellyt ala-asteen opettajana, matkaoppaana sekä mainostoimittajana. Hän on kirjoittanut useita Saksassa palkittuja kirjoja hevosista, niin lapsille kuin aikuisillekin. Lark asuu nykyisin Almeríassa Espanjassa kissan ja neljän koiran kanssa. Larkin eläinrakkaus näkyy myös tässäkin kirjassa.

Valkoisen pilven maa on muhkea kirja, jossa on sivuja 892. Ei tämä vielä mitään, sillä Valkoisen pilven maa on trilogian aloitus. Lukeminen oli minulle käytännön ongelmien takia hajanaista, sillä luin vain kotona, sillä kirjaa ei voi kuljettaa mukanaan. Iltaisin kotona  lukeminen sujui jo paremmin. Tämä kirja olisi ollut ihana lukea pihakeinussa kesällä. Lukiessani ihastelin kirjan kaunista ja viettelevää ulkoasua. Tarina vie Uuden-Seelannin maisemiin, josta olen lukenut vähemmän. Tosin viime vuonna lukemani Eleanor Cattonin tiiliskivi Valontuojat sijoittui myös Uuteen-Seelantiin.

Christchurchin anglikaaninen seurakunta Uudesta-Seelannista etsii kunniallisia, taloudenpidon ja lastenhoidon hallitsevia nuoria naisia, joita kiinnostaa astua kristilliseen avioliittoon, seurakuntamme hyvämaineisten, vakavaraisten jäsenten kanssa.

Valkoisen pilven maa maa käynnistyy verkkaisesti Lontoosta vuonna 1852. Tarinan keskiössä on kaksi englantilaista nuorta naista. Helen Davenport on varaton nuori nainen, joka toimii Robert Greenwoodin poikien, Williamin ja Georgen, kotiopettajana. Helen löytää yllä olevan ilmoituksen ja vastaa lehti-ilmoitukseen, jossa Uuden-Seelannin kunnialliset naimattomat miehet etsivät vaimoa. Helen saa mieheltä rohkaisevan ja luottamusta herättävän kirjeen ja tekee rohkean päätöksen. Seurakunnan avustuksella hän saa matkan palkkiokseen ottaessaan vastuulleen orpotyttöjen luotsaamisen pitkän matkan aikana.

Samaan aikaan toisaalla rikkaan lampaankasvattajan tytär hävitään uhkapelissä vaimoksi uusseelantilaisen lammasparonin pojalle. Gwyneira Silkham ei surkuttele kohtaloaan, vaan lähtee innokkaana uuteen seikkailuun kohti tuntematonta maata ja Lucasta. Gwyn ei vaikuta tyhjänpäiväiselle, rikkaalle, hemmotellulle tyttölapselle ollenkaan. Hän on eläinrakas ja ottaa koiransa, Cleon, ja hevosensa mukaan.

Helen ja Gwyn päätyvät kumpainenkin samaan laivaan. Dublin lähtee 18. heinäkuuta Lontoosta kolme kuukautta kestävälle matkalle kohti Uutta-Seelantia. Helen ja Gwyn ystävystyvät pitkällä laivamatkalla. Perillä aikanaan kummankin naisen tuleva puoliso osoittautuu varsin erilaiseksi kuin kumpainenkaan oli osannut odottaa. Naiset turvautuvat toisiinsa, vaikka asuvatkin etäällä ja yhteydenpito on hankalaa puolisoiden perusteellisen eripuran takia. Helen selviytyy velvollisuudestaan helpommin ja saattaa poikalapsen maailmaan, mutta Gwyn osalta tyttölapsi saadaan maailmaan hieman kiemuraisemmin.

Seuraavana aamuna Gwyn pisti kevyesti neulalla sormeensa, puristi siitä verta ja hiersi sen lakanaansa. Kiri ei saisi luulla, että hän ja Lucas tekisivät jotain väärin.

George Greeenwood matkaa myös aikanaan Uuteen-Seelantiin ja Christchurchin kaupunkiin. Helenin ystävä Gwyn Warden tuntuu olevan tunnettu, mutta Helen O’Keefestä hän saa heikommin tietoa. Helenin kirjoittamat kirjeet eivät aivan vastaa todellisuutta, mutta valtamerentakainen vieras ei aio antaa periksi matkattuaan kahdeksantoistatuhatta mailia.

Valkoisen pilven maa kuvaa ystävyyttä, parisuhdetta, unelmia ja siirtomaa-ajan ihmisten kohtaloita maorien maassa. Sivumäärästään huolimatta tarina on helppolukuinen, koska tarina ei hyppele ajallisesti, vaikka näkökulmia vaihdellaan jonkin verran. Uskoisin, että tämä kasvaa mahtavaksi sukusaagaksi trilogian myötä. Toivoisin ajankuvan, miljöön ja arjen korostuvan seuraavissa osissa tätä enemmän. Valkoisen pilven maa on mielenkiintoinen lukuromaani hempein sävyin. Jos haluat muhkean joulukirjan, niin suosittelen antautumaan tämän tarinan vietäväksi.

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa
Alkuteos: Im Land der weißen Wolke
Suomenataja: Sanna van Leeuwen
Bazar 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

16 kommenttia:

  1. Säästelen tätä joululomalle. Kuulostaa juuri sopivalta kirjalta loppuvuoden joutilaisiin välipäiviin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sopii hyvin joulun seudun vapaisiin. Itse luin ainoastaan siksi, että sain vinkiksi joulukirjoihin. Minut tuo trilogia yllätti, olin niin orientoitunut yksittäiseen teokseen.

      Poista
  2. Alkoi kiinnostaa. Etsin kirjan ja ostan sen miniälleni pukinkonttiin, sopii hyvin varmaan hänellekin.
    Tosin olen kyllä ollut jo vuosia ostamatta lahjoja, poikkeuksen voi aina tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä on hyvä lahjakirja. Sivujakin riittää, mutta tarina on helppolukuinen. Monet valittivat Hylättyä puutarhaa, kun tarina hyppeli ajan ja paikan suhteen, mutta tämä kulkee alusta loppuun. Ja siitäkin pidän, että tarina alkaa alusta, ei ole kehyskertomusta tai takaumia. Tytöt lähtevät kohti tuntematonta määränpäätä, kohtaavat toisensa matkalla.

      Poista
  3. Tämä on niin paksu kirja, että olen siirtänyt lukemista aina eteenpäin sen valtavan koon takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ajattele, saadaan lukea vielä kaksi muhkeaa osaa. Saadaankohan niihinkin yhtä upeat kannet?

      Poista
  4. Mulla on tämä nyt jossain sivulla 500 menossa. Sujuvaa kerrontaa, eikä kyllästytä oikeastaan missään vaiheessa. Samalla olen lukenut vähän nopeampiakin kirjoja, mutta kyllä tämäkin pikkuhiljaa valmistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääset pian loppuun. Haluan lukea sinun tekstisi. Tätä ei kuljeta mukanaan, joten minäkin luin paloissa.

      Poista
    2. No, huh! Kyllä siinä aikaa meni, koska kirja piti lukea kotona, ja aika usein voimat menivät pelkkään kirjan kannatteluun. Mutta sitten otin ja lukaisin yhtenä päivänä 250 sivua putkeen.

      Poista
    3. Niin, ei tätä mukanaan kantele. Tykkään lukea iltaisin sängyssä, mutta ei tätä kyllä kannattele käsissä, en saanut oikein mitenkään hyvä asentoa. Onhan tässä aika harjoitella lukemista, ennen kuin trilogia on kasassa ja luettu.

      Poista
  5. Ah, tämä on näinkin houkutteleva. Sivuutin tämän kokonaan, kun mietin syyskauden uutuuksia. Mutta nyt tuntuu, että mukaansa tempaisevalla lukuromaanillakin olisi paikkansa.

    T. Lumiomenan Katja toisella Google-tilillään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä lumoaa jo kannellaaan. Haavelin, että olisin saanut tämän elokuussa, istunut ja lukenut ulkona. Pidin tarinan selkeydestä, juonen rakenteesta. Että trilogian aloitus!

      Poista
  6. Minun oli tarkoitus kuunnella tämä joulunaikaan, mutta huomasin lomakuuntelun niin hajanaiseksi,että säästin tänne arjen alkuun. Olipa hyvä kirja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoitin tuon hyvin, sillä tällä hetkellä en onnistuisi lukemaan tuota. Eli kaipaan aivan erilaista. Hyvä välipala tuo. Kirjassa ei vikaa. Minä etsin nyt muuta.

      Poista
  7. Onneksi päädyinkin e- kirjaan kun mietin tilaanko kirjan. En huomannut ensin sivumäärää ja nyt onkin helppo lukea kirjaa iPadista kun lähden monen päivän työmatkalle. Ei e- kirja oikeaa voita mutta tässä tapauksessa kätevämpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, ja jos oikein ymmärsin, ja käännöstyötä jatketaan, niin tiedossa olisi kaksi muhkeaa lisäosaa. Tämän kannattelu ei ole kivaa.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!