Sivut

tiistai 8. syyskuuta 2015

Hanne Dahl Kuka olisi uskonut



Hanne Dahl Kuka olisi uskonut



Hanne Dahl (Anne Syrjä o.s. Salminen, s.1949) jatkaa Kuka olisi uskonut -teoksellaan Hauholle sijoittuvaa lämminhenkistä dekkarisarjaansa. Ensimmäinen osa Vaara vierailee kylässä ilmestyi 2013.
Luen jonkin verran dekkareita. Kotimaisia luen harvemmin, mutta viihdyn MurhaMylly-sarjan dekkareiden parissa. Tänä kesänä olen lukenut enemmän dekkareita, jopa hieman rajumpia kuin aiemmin. Kuka olisi uskonut on ensitutustumiseni Dahlin tuotantoon.
Kuka olisi uskonut tapahtuu Hauhon idyllisessä kylämiljöössä keskellä maalaismaisemaa eteläisessä Hämeessä. Tokihan Hauho kuuluu Hämeenlinnaan, mutta en osaa mieltä Hauhoa kuin Hauhoksi. Samaten minulle vielä tutumpi Lammi pysyy minun mentaalikartassani Lammina. Hauhon seutu ja tapahtumien miljöö ovat minulle tuttuja. Kirjan kansikuvassa on Hauhon keskiaikainen kivikirkko sekä sen lähitienoota, ja jotakin tutuksi hahmoteltavaa vilahtelee myös tekstissä joskin erinimisinä. 

Tarinassa Hauhon kirkonkylällä sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen. Hellevi Kaski ja yhtiökumppani Kirsti Haapio pyörittävät yritystä yhdessä. Hellevi on tuntenut jo jonkin aikaa, että kaikki ei ole kunnossa, kaikki ei ole kunnossa siis hänessä itsessään.  Hellevi hakeutuu tutkimukseen ja saa kuulla sairastuneensa vakavasti. Hän saa tietää sairastavansa paksusuolen syöpää, jonka tila vaatii välitöntä hoitoa. Sairaus, rakennushanke ja sen palaverit sekä vieraat pitävät naiset kiireisinä, vaikka eletäänkin jo syyskuun alkua, niin viikonloppuisin riittää vielä vilskettä. Myös talousasiat kaipaisivat huolellisempaa seuraamista kaiken kiireen keskellä. 

Hinni Parkkonen on Hellevin Hovin kirjanpitäjä, joka on puolestaan ollut ihmeellisen väsynyt ja oudon oloinen. Ruotsista tulleet sukulaiset tuovat lisäväriä, sillä Hellevin edesmenneen puolison sisko ilmoittaa saapumisestaan uuden kumppaninsa kanssa. Maksamattominakin asiakkaina heistä on silti kannettava hieman huolta ja ehkä muutenkin… Irmeli on asunut elämänsä Ruotsissa, joten naiset eivät ole tavanneet vuosikymmeniin.

Olen Hellevin sukua mutkan kautta. Hellevin mies oli minun veljeni, Irmeli sanoi. – Ei ole tullut pidettyä yhteyttä vuosikymmeniin, joten tässä ollaan vielä tutustumisvaiheessa omiin sukulaisiin. Konttorin Hinnikin on sukua. Hän on serkkuni tyttö.

Työyhteisössä tapahtuu itsemurha vai onko se sittenkään itsemurha? Menneisyyden salaisuudet puskevat esiin tässäkin teoksessa. Kirstin tytär, Ilona, on tutustunut konstaapeli Markus Kaarteeseen ja orastava suhde kuljettaa myös tarinaa. Ilonalla on myös haaveita tulevaisuuden suhteen opintojen kautta. Dahl luotsaa lukijan hyvin tarinan edetessä, eikä lukija osaakaan epäillä, että kaikki ei olekaan niin kuin annetaan ymmärtää.

Hanne Dahlin  Kuka olisi uskonut on hyvää ja harmitonta ajanvietettä. Dekkarien avulla nollaan usein itseni, lannistan lukujumin tai irrotan itseni edellisestä liian iholle tulleesta kirjasta. Erityisen plussan annan tarinan miljööstä sekä älykkäästä lopusta.

 

Hanne Dahl Kuka olisi uskonut 

Myllylahti 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

Osallistun tällä kirjalla Marilen Maalaismaisema-lukuhaasteeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!