Jussi Valtonen He eivät tiedä mitä tekevät

Ihmiset eivät halua muutosta, sivuilla sanottiin, he haluavat, että joku korjaa heidän rikkinäiset lelunsa.

Jussi Valtonen (1974) on helsinkiläinen psykologi ja kirjailija. Hän on julkaissut aiemmin kaksi romaania ja novellikokoelman.

Kirjan miljöönä on suomalainen ja yhdysvaltalainen yliopistomaailma ja tutkimuksenteon kenttä.  Kertomuksen alussa tapahtumat sijoittuvat Suomeen. Joe ja Alina tapaavat Italiassa konferenssissa ja kesän alussa Joe tulee Suomeen. He elävät suomalaisen ydinperheen idylliä. Joe Chayefski on amerikkalainen neurotieteilijä. Hän yrittää edetä tutkijaurallaan uudessa kotimaassaan, mutta kohtaa erilaisia vaikeuksia tiedemaailmassa. Joe oli hylännyt professuurin Los Angelesista, vaikka virka olisi mahdollisesti vakinaistettu ajan mittaan. Joen sukulaisiin Alina ei saa yhteyttä, sillä osin juutalaisuuden takia hän kokee itsensä ulkopuoliseksi. Heidän yhteinen lapsensa Samuel on vuoden verran, kun Joe lähtee, todennäköisesti Harvardin syndrooma ottaa valtansa.

Alina oli keskittynyt opiskelun jälkeen kotiäidin rooliin Samuelia kanssa. Tapahtumia katsotaan  tässä vaiheessa Alinan näkökulmasta. Pariskunta ajautuu eroon. Joe ei löydä omaa paikkaansa suomalaisesta yliopistomaailmasta, jossa apurahoja voidaan jakaa syntymämaakunnan mukaan eikä taidollisin perustein. Kaikki on liian pientä, kun on oppinut suuruuden mittakaavaan.

He eivät tiedä mitä tekevät –kirjan teemoina on niin parisuhde, perhe, identiteetti, nuoruuden kasvutarina, eläinaktivismi, kuin eläinten oikeuksien puolustaminen keinoilla millä hyvänsä. Alinalla on korkeakoulututkinto, mutta ei pätevyyttä mihinkään saati työkokemusta. Hän onnistuu saamaan suunnittelijantehtävät tutkimus- ja työelämän kehittämistehtävissä. Hän rakentaa oman elämänsä uudelleen Henrin kanssa, jota värittävät pojat Ukko ja Taisto. Eräänä päivänä vuosien jälkeen hän soittaa Joelle kertoakseen jotain huolestuttavaa Samuelista.

Kävellessään pitkin hautausmaan muuria Samuel tajusi, että ihminen voitiin pikkuhiljaa hivuttamalla näköjään ajaa pisteeseen, jossa lopulta jopa mielivaltainen, silkkaan vahinkoon tähtäävä teko alkoi tuntua ajatuksena hyväksyttävältä.

Tarina kulkee Baltimoren ja Helsingin väliä tästä eteenpäin. Joe siirtyy Suomesta takaisin Yhdysvaltoihin Baltimoreen. Vuosia myöhemmin Joe on saavuttanut asemansa huippututkijana. Hän elää onnellisen perheensä ympäröimänä. Joe ja Miriam kasvattavat tyttäriään Rebeccaa ja Daniellaa. Samuel yrittää rakentaa suhdettaan internetin kautta isäänsä.

 Tätä idylliä särkee trillerimäinen jatko. Hänen poikansa Samuel on varttunut Suomessa, menestynyt koulussa, kirjoittanut ylioppilaaksi, rakentanut identiteettiään ja paneutunut omiin ismeihinsä nuoruuden vimmalla ja ihaillut isäänsä. Tarinassa eletään nykyajassa eli internet,  facebook päivitykset ja yhteisösivustot pyörivät mukana.

Vaahteroiden äänettömät mustat rangat seisoivat rivissä hautausmaan sammaloituneella kivimuurilla, jonka takana pimeys oli kuin kiinteää ainetta. Hän tunsi, kuinka jouti ponnistelemaan pitääkseen itsensä koossa. Hän hämmästyi sisältään löytynyttä tunnetta, joka tuntui vain paisuvan, mitä enemmän sitä yritti tyynnytellä.

Kerttu oli hylännyt hänet siksi, että hän ei ollut kelvannut isälleen ja päinvastoin – ja paras todiste tästä oli se, että Kertulla ja isällä ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.

He eivät tiedä mitä tekevät on hitaasti käynnistyvä, osin juonivetoinen tarina.  Minun makuuni tämä on liian selkokielinen ja tarkasti tarinoita erittelevä. Lukijaan tulisi luottaa enemmän, sillä hän osaa oivaltaa ja tulkita. Pidän Joel Haahtelan tiiviistä, pelkistetystä tekstistä, mutta toisaalta Kjell Westön runsaatkaan sivumäärät eivät saa luopumaan hänen teksteistään. Olen kuitenkin harvemmin tiiliskivien tai vuolassanaisuuden ystävä. Tämä tarina ei olisi kärsinyt tiivistämisestä. He eivät tiedä mitä tekevät ei vain koskettanut minua, vaikka tässä liikutaan tuntemassani maailmassa.

Jussi Valtonen He eivät tiedä mitä tekevät

Tammi 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.