Sivut

lauantai 1. marraskuuta 2014

Dabielle Trussoni Enkelioppi







Enkelioppi on teologian haara, joka tutkii systemaattisesti enkeleitä ja niiden profeetallista vaikutusta ihmiskunnan historiassa. Sitä harjoittavaa henkilöä kutsutaan enkelitutkijaksi.
Danielle Trussoni asuu Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Enkelioppi on eeppinen fantasia, joka sisältää runsaasti myyttistä kerrontaa Raamatusta ja muista vanhoista teksteistä. Teoksen pääteemana on kultaisen, taivaallisen lyyran löytäminen vähän Da Vinci –teeman mukaan.  Enkeliopin (Angelology 2010) on suomentanut Sirkka Aulanko.

Nuori sisar Evangeline on ollut pikkutytöstä asti Pyhän Rosan luostarissa, missä hän työskentelee kirjastossa. Eräänä päivänä taidehistorian tutkija Verlaine tunkeutuu kirjastoon, ihastuu Evangelineen ja järkyttää perusteellisesti tapahtumien kulkua seuraavan vuorokauden aikana. Verlainea alkavat vainota nefilit Percival Grigorin johdolla (ihmisten ja enkeleiden jälkeläiset) ja hän pakenee takaisin New Yorkiin pikkukengissä lumihangessa. Nefilit ovat tunteettomia, verenhimoisia petoja ja manipuloivat ihmisiä tarkoituksiinsa.

Gabriella Lévi-Franche Valko, Evangelinen isoäiti ja enkelitutkija ilmestyy pelastamaan Verlainen tämän saavuttua New Yorkin asuntoonsa. Samaan aikaan nunna Celestine tajuaa, että on tullut aika kertoa Evangelinelle enkeliopinnoistaan. Osoittautuu, että hän on ollut Gabriellan opiskelutoveri Pariisissa juuri ennen sotaa. Taivaallisen lyyran etsintäretken jälkeen Rhodopevuorille hän joutui pakenemaan Yhdysvaltoihin ja piiloutumaan luostariin.
Minut salakuljetettiin Portugaliin. Toiset eivät olleet yhtä onnekkaita – tiesin jo lähtiessäni, että taakse jääneet olivat tuhon omia. Heti kun nuo pirulaiset löysivät yhden meistä, he tappoivat hänet. Niin he toimivat – nuo pahat ja epäinhimilliset olennot! Heidän tarkoituksensa oli tappaa meistä joka ainoa. He ovat vainonneet meitä tähän päivään saakka.
Pikku hiljaa Evangelinelle selviää, kuka murhasi hänen äitinsä Angelan ja kuka oli tämän isä. Kirjan lopputapahtumat palaavat Pyhän Rosan luostariin ja sieltä New Yorkiin ja edelleen Brooklynin sillalle, joissa Evangelinelle selviää totuus.
Hän tiesi, mikä hän oli, ja ymmärsi, ettei paluuta olisi. Kaikki, mitä hän oli ollut ja kaikki, mitä hän oli odottanut tulevaisuudelta, oli kadonnut iäksi.

Kirja on tiiliskivi (499 s.), jossa jaaritellaan paljon Gabriellan ja Celestinen opiskeluajoista ennen toista maailmansotaa ja toisaalta taas Percival Grigorista ja hänen terveydentilastaan sekä hänen suhteestaan Gabriellaan. Tätä osuutta olisi voinut hieman tiivistää, sillä se on välillä puuduttavaa luettavaa. Jatko-osa, Enkelikaupunki, on hyvin ohut tämän rinnalla. Kirjaa on mainostettu trilleriksi, mutta enemmän se on fantasiaa, ja paikoin hyvin verkalleen etenevää luettavaa.

Danielle Trussoni Enkelioppi

Tammi 2011. Kotikirjasto

2 kommenttia:

  1. Minulta meni Enkelioppi ohi kokonaan silloin kun se ilmestyi, mutta jatko-osasta on nyt vouhkattu sen verran, että aloin jo vähän kiinnostua. Nuo jaarittelu ja verkkaisuus, joita tekstissäsi kuvasit, saivat nyt kuitenkin uteliaisuuteni laantaumaan, joten taitaa jäädä tämä kirja tällä kertaa väliin. Kiitos siis arviostasi. Välillä ne toimivat näinkin päin, että voi lakata harmittelemasta jotain, minkä lukemiseen ei olisi aika riittänyt kuitenkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Enkelikaupungin ensiksi ja sinä voisit kokeilla samaa. Eli kun tiedät tarinan taustan. Kiinnostuin tuosta ohuemmasta, mutta ensimmäinen osa on puolet paksumpi ja sain lukea sitä hartaasti. Jokin tuossa kuitenkin vetää ja jäin odottamaan jatkoa. Toisessa osassa oli selvästi kiireen ja hosumisen makua. Sivumäärä oli kuitenkin hyvä. Aina ei kaipaa tiiliskiviä. Tuossa tarinassa on kuitenkin jotain kiehtovaa.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!