James Bowen Katukatti Bob Kissa joka muutti elämäni

Olen miettinyt, onko Bob minun palkkioni siitä, että olen tehnyt jotain hyvää jossain vaiheessa omaa ongelmallista elämääni.

Kirjantekijä on James Bowen, Lontoossa asuva katusoittaja. Hän kertoo tarinan punaisesta kissasta, joka tarttui hänen elämäänsä. Katukatti Bob on tositarina ihmisen ja eläimen ystävyydestä sekä selviytymisestä. James Bowenin ja hänen kissansa tarina on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Alkuperäisteos A Street Cat Named Bob ilmestyi vuonna 2012. Kirjan on suomentanut Kimmo Paukku.

Ennen kuin edetään kirjaan, niin… Minut tunteva tietää, millainen yhdistelmä minä ja punainen kissa on. Hyvin monelle Facebookin kamulleni avatattareni on itsestään selvyys. Minua tuntemattoman pitää vain sietää tuo kuva tai oivaltaa, että sanat Red Arrow tai Reishi Goddess ovat tuolle ihmiselle jotain maagisia asioita. Eli maaperä minussa on otollinen. Minun on kuitenkin pakko lisätä, että rodullisuus ei ole vaikuttavaa minulle. Minulla oli sininen maatiainen, joka opetti minulle paljon.

Katukatti Bobin tarina on hyvin yksinkertainen, tämä ei ole ns. korkeakirjallisuutta, mutta tämä on viihdyttävä tarina ihmisen ja eläimen ystävyydestä. Bob ei ole joka perheen tusinalemmikki, sillä jokaisesta lemmikistä ei ole tähän eli nämä ovat niitä helmiä, joita hyvin harva kohtaa edes koko elämänsä aikana. Nämä ovat niitä kissoja ja koiria, jotka odottavat sinua bussipysäkillä kotiin tullessasi, lohduttavat katseellaan suruissasi ja viimein nämä jäävät haudallesi vartioimaan jne.

Katukatti Bobin tarina alkaa kissan ja ihmisen kohtaamisesta, kun eräänä iltana katusoittaja James Bowen palaa kotiin ja löytää rappukäytävästään oranssinpunaisen, huonokuntoisen kulkukissan. Tarina jatkui joidenkin päivien ajan näiden kohtaamisten muodossa. James epäröi sitoutumistaan kissaan monista syistä. Kissa osoitti kiintymystään ja luottamustaan, nautti rapsutuksista, mutta James näki suhteessa vain ongelmia. Hän asui tukiasunnossa, yritti irtautua huumeista, pyrki selviämään aina seuraavaan päivään. James kykeni hädin tuskin huolehtimaan itsestään saati toisesta. Omistajaa ei kuitenkaan ilmaantunut tuolle nuorelle kulkukissalle. Kissa tarvitsi hoitajaa, eläinlääkäriä ja nimenkin, joten James nimesi kissan Bobiksi ja vei hoitoon.

Tajusin jotakin ensimmäistä kertaa, kun katselin hoitajan täyttävän kaavaketta. Olisinko nyt virallisesti Bobin isäntä!

Vähitellen Bob alkoi tervehtyä, ja myös Jamesin elämä alkoi sujua paremmin. He matkasivat yhdessä Lontoon keskustaan ansaitsemaan rahaa. Yleensä katusoittaja on ohikulkijoille näkymätön ja kasvoton, joka ohitetaan vaivihkaa. Bobin läsnäolon ansiosta ihmiset alkoivat pysähtyä, jutella ja rahavirtakin alkoi soljua mukavammin. Mikään elämässä ei ole helppoa ja elämän antamat uudet mahdollisuudet ovat niukassa. Lontoo näyttää toiset kasvot kuin turistin luomat kiiltokuvat. Nämä ovat hyvin karut, sillä pohjalta noustessa ei ole kannustajia.

Bob oli jo vaikuttanut siihen, miten elin elämääni. Se oli saanut minut parantamaan tapani monin eri tavoin.

Bobin ja Jamesin suhteen lisäksi, kirjassa kulkee Jamesin oma tarina, narkomaanin tarina, syrjäytyneen ja juurettoman kulkurin tarina. Hän syntyi Surreyn kreivikunnassa Englannissa, mutta perhe muutti Jamesin ollessa kolmevuotias Melbourneen. James korjaa suhteitaan myös läheisiinsä, käy äitinsä luona Australiassa. James ja Bob ovat laajasti tunnettuja somessa, talletettu moniin kuviin ja videoihin. Kummankin löytää niin Facebookista kuin Twitteristä. Heille todella toivoo valoisampaa arkea. Mutta edes punaiset kissat eivät elä ikuisesti.


Olen lisäksi miettinyt, olemmeko Bob ja minä tunteneet toisemme jossain edellisessä elämässä. Minusta se, miten kiinnyimme toisiimme, miten nopeasti meidän välillemme syntyi yhteys, oli erittäin poikkeuksellista.

Katukatti Bob on mukaansa tempaava kirja, joka tuo hyvän mielen. Tämä kirja yllätti minut. Usein kirjaa lukiessa mietin pidänkö kirjan vai en. Minulle valkeni hyvin pian kirjaa lukiessa, että tämä ei siirry arvontapinoon. Tämä on kirja kissojen ystäville! Minulle tuli tunne, että tämä kirja olisi kiva lukea englanniksi, sopivan kepeä, että kirjoittajan ääni kuuluisi omanaan.

Jokainen tarvitsee mahdollisuuden, jokainen ansaitsee toisen tilaisuuden. Bob ja minä olimme tarttuneet meidän tilaisuuteemme…


James Bowen Katukatti Bob.
WSOY 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

Blogeissa toisaalla:


Anna minun lukea enemmän

ja Kirjasähkökäyrä