Sari Kanala, Daga Ulv & Hannu Ahonen Hännän varjossa

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ehkä juuri siksi meidän oravamme tunnetaan kurrena, heiluhäntänä ja tupsukorvana. Tämän kirjan avulla pääset kurkistamaan oravien elämään vuodenkierron verran.

Kurkiaura lensi taivaalla ja toitotti kevään saapumisesta. Komeasti kaartaen kurkiparvi laskeutui suolle jaloittelemaan. Linnut olivat pitkästä lentomatkasta väsyneitä ja nälkäisiä. Oli lepotauon aika. Kuusen latvassa keikkuva orava kuunteli läheiseltä suolta kantautuvia kurkien kiljahduksia ja tuumasi: - Nyt on sammakot vaarassa.

Saat tutustua niin oravanpoikasten touhuihin kuin reviirillä vierailevaan varpushaukan vahingoittamaan silmäpuoleen. Tarina kertoo, että oravasuvun tieteellinen nimi Sciurus vulgaris viittaa oravan istuvan oman häntänsä varjossa. Nimi juontuu kreikan sanoista skia (varjo) ja oura (häntä).

Orava on 18-28 cm pitkä ja 200-480 g painava. Pörröhäntä on miltei vartalon mittainen. Pyöreät, eteenpäin työntyvät silmät näkevät laajalle alueelle. Naaraat synnyttävät yleensä 1-2 poikuetta vuodessa, maalis-huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa. Poikueessa on yleensä 3-6 poikasta.

…

Hännällä on muitakin tehtäviä kuin toimia tasapainottavana ohjaimena oksalta toiselle hypittäessä. Sitä voi käyttää sateensuojana tai päivänvarjona, ja sillä voi huiskia itikoita kauemmaksi. Nukkuessa häntää voi käyttää peittona.

…

Huonoilla ilmoilla orava pysyttelee mieluusti pesässään. Se lähtee ulos vasta, kun tulee kova nälkä.

Tarinan kertojana toimii tupsukorva itse ja se kertoo vuodenkierron tapahtumat omasta näkökulmastaan. Mukaan mahtuu myös jännitystä liito-oravan liittyessä seuraan:

- Miksi sinulla on noin suuret silmät, pikkuorava kysyi hämmentyneenä?

- Jotta näkisin paremmin yöllä, otus vastasi.

- Miksi sinulla on noin venynyt nahka?

- Jotta liitäisin paremmin. Eikä se ole venynyttä nahkaa, vaan etu- ja takajalkojen välissä oleva ihopoimu, vastasi liito-orava.

Vaaleanharmaaturkkisella liito-oravalla on etu- ja takajalkoja yhdistävä leveä nahkapoimu. Liito-oranan tieteellinen nimi on Pteromys volans. Sitä kutsutaan myös liituriksi, siipioravaksi ja lento-oravaksi. Se kiipeää puun latvaan ja lähteen liitoon, jopa kymmenien metrien matkan. Se liikkuu pääosin hämärässä ja pimeällä, ainoastaan poikasten ollessa pieniä ravintoa tarvitaan myös päiväsaikaan. Suurimman osan talvea liito-orava viettää pesässään talvivarastoillaan herkutellen.

Kirjan mukaan orava on kalehdittava kulinaristi, joka ymmärtää herkkutattien arvon. Oman havaintoni mukaan keräämäni tammenterhot katoavat alta aikayksikön parempiin varastoihin. Syksy on luonnossa kiireistä aikaa, kun valmistaudutaan talveen.

On kunnostettava pesää ja säilöttävä ruokaa talven varalle. Onneksi oli hyvä sienivuosi. Metsä oli täynnä tatteja ja mesisieniä. Orava nappasi pienen herkkutatin maasta ja nakersi sen vatsansa täytteeksi. Sen mielestä paras tapa säilöä sieniä oli varastoida niitä vatsaan, nahan alle. Toisen herkkutatin orava päätti säilöä kuusen oksalle, pesän lähettyville. Se nappasi sienen maasta ja kipitti sieni hampaissaan kuusen latvaan.

…

Yhden päivän aikana saatamme käyttää 130 käpyä. Yhden kävyn nakertamiseen kuluu aikaa 2-3 minuuttia. Käpyjä keräämme talvivarastoon lähinnä kesällä.

Myöskään perhe-elämää ei unohdeta:

Kurre oli juuri päässyt syvään uneen, kun se havahtui pesäaukon suulta kuuluvan rapinaan. Naavatuppo työnnettiin sivuun ja pesään pujahti urosorava. Uros tunki naavatupon tiiviisti paikoilleen ja asettui naarasoravan viereen. Siinä ne lepäisivät kylki kyljessä, käpyenergialla toisiaan lämmittäen. Kevään koittaessa alkaisi taas pesän kohentaminen, sillä keväällä syntyisi taas uusi poikue. Niin, sellaista se on. Oravan elämä.

Hännän varjossa kertoo oravan ja liito-oravan biologiasta, ravinnosta, pesän rakentamisesta ja elinpiiristä. Kirjan lopussa on katsaus myös oravan vihollisiin. Hännän varjossa on lumoava kirja pihapiirin tutusta vierailijasta. Kirjan runsaassa kuvituksessa on valokuvia ja maalauksia, joka on toimiva yhdistelmä. Valokuva välittävät aina todellisemman kuvan.


Sari Kanala, Daga Ulv & Hannu Ahonen Hännän varjossa

Maahenki 2013. Arvostelukappale