Paula-Kaisa Leppänen Puistot ja puutarhat

Suomen 100 -sarjan uutuus kokoaa sata puistoa ja puutarhaa, kaikkea historiallisista kartanoiden puutarhoista moderneihin kaupunginpuistoihin. Aikaisemmin sarjassa on ilmestynyt mm. Geologiset kohteet, Kansatarinat, Kartanot ja Museot. Puistot ja puutarhat esittelee monipuolisesti eri tyylisuuntien ja aikakausien edustajia kartanopuutarhoista linnoihin, käytöstä poistetut pappilat toimivat matkailukohteina, arboretumeista kasvitieteellisiin puutarhoihin, puistoista taimitarhoihin. Perennaariot ja rosariot ovat puutarhamatkailijan toivekohteita.

Kohdekäynnit antavat ideoita omaan pihaan ja puutarhaan, mitä voi huomioida oman puutarhan suunnittelussa ja rakentamisessa. Puistot ja puutarhat on oiva väline autolla kulkijalle, sillä puutarhamatkailu on yhä suositumpaa. Oppaassa kerrotaan puistojen ja puutarhojen historiasta, suunnittelusta sekä lajistosta nostamalla esiin kohteiden erityispiirteet.  Reissuja voi suunnitella lomareissujen yhteyteen, päivän käyntikohteiksi, ryhmämatkoiksi jne. Maakunta- ja kohdekartat ovat avuksi kohteen paikallistamisessa. Eniten reissuista saa irti hieman taustatyötä tekemällä, tutustumalla kohteeseen etukäteen. Reissujen suunnittelussa kannattaa huomioida ajankohta, esimerkiksi tieteelliset kasvitarhat ja perennaariot sopivat parhaiten keskikesään ja elokuun alkuun ja rosariot juhannuksen tienoille, alppiruusut kesäkuun alkupuolelle. Kohteiden nimilaputetut kasvit ovat kaikille iloksi. Esitellyn kohteen lähistöllä saattaa olla useampia mielenkiintoisia kohteita. Kasvit luovat elävää kulttuuriperintöä kulttuurihistoriallisissa kohteissa.

Kartanot ja linnat

Kirjassa esitellään useita kartanoita, joiden puutarhat ja puistot ovat upeita käyntikohteita.  Moniin kartanoihin liittyy lähikohteita.

Kuusiston kartanon päärakennus Kaarinassa on maamme vanhimpia (1738) säilyneitä puurakennuksia. Kartano ei ole enää museona, vaan se toimii taidekartanona. Kartanon puutarha on runsaslajinen ja sieltä on upea näköala merelle. Kuusiston piispanlinnan rauniot sijaitsevat tien päässä niemen kärjessä.

Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartano oli satoja vuosia Fleming-suvun hallussa, mutta parhaiten se tunnetaan Carl Gustaf Mannerheimin syntymäkotina. Kohteen yhteydessä kannattaa huomioida Louhisaaren risteykseen sijoittuva Flemingien rakentama vuonna 1653 valmistunut Askaisten kirkko sekä aivan uusi Ritaripuisto.

Carl Billsten perusti vuonna 1646 Inkoon Fagervikiin ruukin. Nykyisen kartanon rakensi Johan Hisinger vuonna 1773. Häntä pidetään myös suomalaisen puutarhanhoidon uranuurtajana. Alueella on yksityinen kirkko, ranskalaistyylinen muotopuutarha, englantilaistyylinen maisemapuisto, ruukin rakennukset asuntoineen sekä kahvila.

Mustion ruukki on perustettu vuonna 1560 ja päärakennus on valmistunut 1792 Magnus Linderin rakennuttamana. Aluetta voidaan kuvata ”romanttiseksi” maisemapuutarhaksi, jossa on veistoksia, suihkulähteitä ja vanhoja, isoja ulkomaalaisia puulajeja. Vedessä kulkevat pitkospuut kuljettavat kulkijaa lumpeiden joukossa.

Hattulaan, Lepaan kartanon alueelle perustettiin vuonna 1910 puutarhaopisto ja puutarhaopetus alueella jatkuu edelleen. Oppilaitoksen puistossa on paljon sekä nimettyjä että nimeämättömiä koriste- ja hyötykasvi-istutuksia.

Urajärven kartano Asikkalassa oli von Heideman-suvun hallussa noin 250 vuotta. Se lahjoitettiin 1917 Muinaismuistoyhdistykselle ja siitä muodostettiin kartanomuseo. Museovirasto on palauttanut aluetta alkuperäiseen asuunsa raivaamalla puutarhaa ja palauttamalla mm. pienoispatsaita. Vanhassa navetassa sijaitsee yliopiston kirjaston varastokirjasto.

Entiset pappilat

Seurakunnat ovat luopuneet monista pappiloista. Niitä on nykyisin juhlatiloina ja matkailukohteina. Puistot ja puutarhat esittelee mm. Kenkäveron ja Roselundin pappilan.

 Kenkäveron alue Mikkelissä on toiminut pappilana 1400-luvun puolivälistä aina vuoteen 1956 asti. 1990-luvulla alue restauroitiin ja entisessä pappilassa toimii ravintola. Päärakennuksen ja järven välisellä alueella on hyöty- ja koristekasvipuutarha, jossa rajatuissa kohopenkeissä esitellään erityisesti hyötykasveja. Kenkäverossa on myynnissä joitain perinnekasveja.

Pietarsaaressa Roselundin entisessä pappilamiljöössä sijaitsee rovasti Gabriel Aspegrenin perustama valistusajan kasvitarha, joka noudattaa keskiajan luostaripuutarhoihin pohjautuvaa symmetristä nelijakoa. Alueella kasvatetaan Aspegrenin ajalle tyypillisiä kasveja rinnan nykypäivän puutarhakasvien kanssa. Alueella on lisäksi Raamatussa mainittuja kasveja esittelevä yrttitarha. Paikka on nähtävä omin silmin.

Arboretumit ja yliopistojen puutarhat

Puistot ja puutarhat kirjassa tutustutaan yliopistojen puutarhoihin ja muutamaan arboretumiin eli puulajipuistoon. Yliopistojen kasvitieteelliset puutarhat esimerkiksi Turussa, Helsingissä Kaisaniemessä ja Kumpulassa sekä Oulussa palvelevat opetusta ja tutkimusta, mutta jakavat samalla puutarha-alan opetusta ja tietoa yleisölle. Suuri osa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ulkoalueista menee peruskorjaukseen toukokuussa 2014 ja rakentamisen ajan vain osa alueesta on avoinna yleisölle.

Meilahden arboretum perustettiin Helsinkiin 1967 tutustumis- ja havaintopuistoksi. Alueella kasvatetaan puita, pensaita ja perennoja. Erityisesti ruusukokoelma on näyttävä.

Mustilan arboretum Elimäellä on perustettu 1902 tutkimaan ulkomaisten havupuiden viihtymistä Suomessa. Alueella kasvaa nykyään satoja puu- ja pensaslajeja ja –lajikkeita. Erityisesti alppiruusut ja atsaleat ovat huomionarvoisia.

Puistot

Puistot ja puutarhat kirjassa luodaan edustava katsaus erilaisiin puistoihin. Esimerkiksi Sapokan vesipuisto on viihtyisä kohde ja turistien suosiossa. Sen nimilaputetut kasvit helpottavat kasvien tunnistamista.

Frantsilan luomuyrttitila Hämeenkyrössä on vanha sukutila, jossa nykyään kasvatetaan laajamittaisesti noin 50 yrttiä. Frantsilan Kehäkukka toimii Hämeenkyrön keskustassa vanhassa koulurakennuksessa. Siellä on kahvila-kasviravintola, yrtti- ja lahjatavaramyymälä sekä 300 yrtin näytemaa, aromaterapeuttinen tuoksupuutarha ja käsityöpuoteja.

Sapokan vesipuisto Kotkassa on Sapokanlahden ympärille rakennettu puistoalue, jonka elementtejä ovat kasvillisuus, vesi, kivi ja valaistus. Kasvivalinnassa on kiinnitetty huomiota erityisesti koko kauden kattavaan kukintaan, syysväreihin ja talviasuun. Huolella suunnitellun valaistuksen ansiosta alueella voi vierailla kaikkina vuodenaikoina.  Pari kilometriä etelämmäksi rakennetaan Katariinan Meripuistoa, jossa alkuperäinen kasvillisuus yhdistyy peli- ja leikkialueisiin.

Huovilan puistoon Kärkölään perusti Carl Collin 1885 englantilaistyylisen maisemapuiston. Puisto ja rakennukset pääsivät rappeutumaan, kunnes 2000-luvun taitteessa puisto ja lammet kunnostettiin. Nyt alueen sillat, suihkulähteet, näköalapaikat sekä puukujanteet perennareunuksineen palvelevat yleisöä.

Pietarsaaren koulupuutarha sijaitsee Pietarsaaren kaupungin keskustassa. Sen on suunnitellut Bengt Schalin vuonna 1916 palvelemaan reaalikoulun kasvitieteen opetusta, mutta myös herättämään kaupunkilaisten mielenkiintoa puutarhanhoitoa ja puutarhataidetta kohtaan.

Perennaariot

Suomessa on todella upeita perennapuistoja, joita Puistot ja puutarhat esittelee edustavan valikoiman. Nämä sijaitsevat usein aivan asutuksen tuntumassa. Niiden säilyminen tuntuu uskomattomalle. Vanhat perinnekasvit ovat niissä hyvin edustettuina. Kangasniemen Pirtinpuistossa Rantatorin vieressä esitellään perinnekasveja, joita seudulla on viljelty yli 50 vuotta. Esillä on noin 200 suomalaista lääke-, koriste- ja maustekasvia. Lisäksi on esillä veistoksia.

Tuomiojan tarhojen näytemaat sijaitsevat metsässä noin 8 km Kangasniemen keskustasta. Tuomiojalla on taimisto ja lisäksi siellä on lahjatavarapuoti sekä hunajan tuotantoa.

Jokilaakson matkailupuutarhan rakentaminen aloitettiin 1999 Lapuan keskustaan entisen Emäntäkoulun alueelle. Puutarhassa on yli kymmenentuhatta kasvia sadoista eri lajeista ja lajikkeista. Kokoelmassa on runsaasti puuvartisia kasveja. Koristekasvi-istutusten lisäksi alueella on vihannes-, rohto- ja maustekasvien laaja näytemaa.

Koveron perinnekasvipuisto sijaitsee myös Lapualla. Noin 10 vuotta sitten perustetussa puistossa esitellään perinteisiä puutarhakasveja.

Halsuan perennapuisto sijaitsee aivan Halsuan keskustassa kunnantalon vieressä. Puisto on toteutettu 1997-2000 ja se toimii myös tutkimus- ja koealueena. Puistossa on esillä yli 700 perennaa perinnekasveista uutuuksiin ja aina harvinaisuuksiin asti.

Puutarhat ja puistot kirjaan on koottu edustava valikoima matkakohteita. Olen itse kiertänyt useimmat kirjassa esitellyt kohteet. Sataan esiteltyyn kohteeseen on mahdutettu olennaisimmat kohteet. Jos jotain olisin kaivannut mukaan, niin Porvoon Runebergin kotia, Maskun rosariota, Loviisan komendantin yrttitarhaa, Japanilaisia puutarhoja ja Hatanpään arboretumia sekä taimistoista Vesa Muurisen arboretumia, jota upeampaa en tiedä. Kotkan yhteydessä olisi voinut kertoa Redutin hienosta yrttipuistosta, jossa on korotetut penkit eli se on esteetön kohde ja nimilaput myös pistekirjoituksella. Puutarhat ja puistot vastaa hyvin puutarhamatkailijan toiveisiin.

Paula Kaisa Leppänen Puistot ja puutarhat

Karttakeskus 2013. Arvostelukappale