Salla Simukka Punainen kuin veri

 Tartuin kirjaan pienin varauksin. Varaus syntyi siitä, että kirja kertoo lukiolaistytöstä. Kyseessä on dekkaritrilogian avaus, nuorten trilleri,  mutta kyllä sen lukee vanhempikin. Olihan se kiva sukeltaa lukiolaisen maailmaan. Kirja on helppolukuinen, konstailematon dekkari. Kirjassa on visuaalista niin nimissä kuin muotoilussa. Koska kirjan nimi on Punainen kuin veri, niin sivujen reunat ovat punaiset. Toinen osa eli Valkea kuin lumi  sijoittuu Prahaan ja odotan sen lukemista, koska kaupunki on tuttu.  Musta kuin eebenpuu ilmestyy keväällä 2014

Päähenkilönä seikkailee 17-vuotias Lumikki Andersson. Miljöönä on Tampere ja vuodenaikana talvi, joten luin kirjan oikeaan aikaan. Luminen ja kylmä viima seuranani on mitä sopivin näyttämö tähän kirjaan.

Tarina lähtee etenemään, kun pimiöön on ripustettu kuivumaan pestyjä viidensadan euron seteleitä. Ilmassa leijuu vanhan veren haju. Lumikki Anderssonin periaatteena on olla sotkeutumatta asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta seteleiden löytäminen johdattaa hänet keskelle kansainvälistä huumebisnestä. Alati kiihtyvä tapahtumien pyörre heittää Lumikin hengenvaarallisiin tilanteisiin, pakenemaan kylmäverisiä rikollisia ja lopulta salaisiin Jääkarhun juhliin.

En koe huumebisnestä kovin kiinnostavaksi, mutta lukioaika ei ole muuttunut omistani. Kyllä tuo ongelma oli omanakin lukioaikana voimissaan, kuka sen sitten myönsikin ja näkikin. Simukka pitää lukijan otteessaan. Kirjan salamyhkäinen ilmapiiri, Lumikin takaumat menneeseen viestivät lukijalle, että päähenkilön  menneisyys on opettanut ja kasvattanut häntä. Lumikki on erakkomainen selviytyjä, joka ajautuu tapahtumien keskiöön tahtomattaan. Dekkarigenressä kirja on minulle liian toiminnallinen.

Kaipaan Anna Janssonin Gotlantia, kansanuskoa, luontoa ja ajatuksia. Tässä kirjassa  tietynlainen lapsellisuus häiritsi ja ruokki lähinnä ajanvietettä.

Salla Simukka Punainen kuin veri

Tammi 2013  Kirjasto